Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä kukaan muu kuin minä synnyttänyt ilman kivunlievitystä?
23.08.2023 |
Eli ei ehditty enää antamaan ja esikoinen syntyi todella luomusti.
Kommentit (91)
Olen synnyttänyt, ja ihan omasta tahdostani. Huikea kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen synnyttänyt molemmat lapseni ilman lievitystä.
Epiduraalin olisin halunnut, mutta jostakin syystä aina oli kätilön mukaan väärä aika - ensin synnytys ei ollut tarpeeksi edennyt ja sitten yhtäkkiä olikin liian myöhäistä kun kohdunsuu oli 10 cm auki ja vauva alkoi punkea ulos.
Jonkin kipupillerin antoivat ensimmäisellä kerralla, mutta se ei auttanut yhtään. Ilokaasua koetin kerran mutta siitä tuli oksettava olo joten en ottanut sitten sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki neljä lasta syntyivät ilman kivunlievitystä. Halusin olla skarppina ja halusin liikkua. Lisäksi kammoksun neuloja.
Oma osallistuminen polttoihin lantiota kiertämällä helpotti kipua, siis seisoessa. Asian ydin on antautua kivulle, silloin sen kärki kummallisesti taittuu.
Ja juuri kun ajattelee, että ei enää kestä yhtään avautumispolttoa, työntöpoltot alkavatkin.
En ole juurikaan maannut synnytyksissäni, vaan kävellyt. Kaksi viimeistä työnsin uloskin seisaaltaan. Onneksi kätilö sai kiinni. :) Helpompaa kuin puoli-istuvassa.
Seisomisasento on luonnollinen, siihen tulee painovoimakin avuksi helpottamaan. Perus sairaalasynnytysasento selällään on epäinhimillinen, peruste sille on lähinnä se, että on kätilölle helpompi. Ennen aikaan oli kidutuskeinona, että laitetaan nainen synnyttämään selällään
Pelkällä ilokaasulla olen synnyttänyt
Minä olen synnyttänyt molemmat lapset ilman mitään. Minulla on kivuton avautumisvaihe. Sitten ponnistusvaiheessa kyllä sattui, mutta ei siinä vaiheessa enään voinut antaa. Silloin sanottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli raskausmyrkytys ja siitä syystä ongelmaa veren hyytymisen kanssa, joten eivät uskaltaneet antaa epiduraalipuudutusta. Tuli kiire saada poika ulos ja sitten annettiinkin oksitosiinia on kunnon annoksilla ja oli aivan älyttömän kivuliasta, pelkkää supistusta.
Kätilö oli myös hirveän hermostunut koko ajan. Mieskin ihmetteli mitä kätilö oikein kiljuu.
No lopulta tuli lääkäri (ja muutenkin sali täyteen väkeä) ja veti pojan imukupilla ulos.
Voin sanoa ettei ollut kauhea miellyttävä kokemus enkä sitten ihan heti uskaltanutkaan uutta lähteä yrittämään.
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni se on vaan ihan hiton typerää olla ottamatta. Sit oudosti flexaat jossain työpaikan kahvitauolla tai tällä palstalla kuinka kova tyyppi olet ollut, kun et ottanut. Samantien voit jatkossa mennä viisaudenhampaan poistoon ja pyytää tekemään senkin ilman puudutusta. Tai ihan mikä tahansa leikkaustoimenpide ilman nukutusta ja puudutusta. Jatkossa voit myös hankkia asunnon 16 kerroksesta ja kantaa ruokakassit portaita pitkin. Se toki olisikin jo itseasiassa jo kova suoritus, mutta se että kärsit vapaaehtoisesti enemmän on vaan typerää ja siinä ole mitään kehumista.
Toki tälläkin asialla voi flexata, mutta pelkkä asiasta puhuminen ei sitä automaattisesti ole. Synnytys ja leikkaus on myös tavallaan eri asioita, vaikka niissä jotain yhteneväisyyksiä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syöksysynnyttänyt luomuna. Kohdunkaulan avautuminen nopeasti ja rajusti (15 minuutin mittainen infernaalinen kipu) ei unohdu.
Mulla on myös pidempi synnytys epiduraalilla takana.
Sama. Olin suunnitellut kyllä hienon synnytyssuunnitelman kätilön kanssa, mutta luonto päätti sitten toisen ja neiti tuli vauhdilla. Muistan vieläkin kun lääkäri kävi ja sanoi, että nyt ei enää mikään kivunlievitys ehdi, luomuna mennään.
Mulla myös pidempi synnytys epiduraalin kanssa. Jälkeen päin sanoisin, että minun kohdalla se luomu oli kuitenkin helpompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki neljä lasta syntyivät ilman kivunlievitystä. Halusin olla skarppina ja halusin liikkua. Lisäksi kammoksun neuloja.
Oma osallistuminen polttoihin lantiota kiertämällä helpotti kipua, siis seisoessa. Asian ydin on antautua kivulle, silloin sen kärki kummallisesti taittuu.
Ja juuri kun ajattelee, että ei enää kestä yhtään avautumispolttoa, työntöpoltot alkavatkin.
En ole juurikaan maannut synnytyksissäni, vaan kävellyt. Kaksi viimeistä työnsin uloskin seisaaltaan. Onneksi kätilö sai kiinni. :) Helpompaa kuin puoli-istuvassa.
Seisomisasento on luonnollinen, siihen tulee painovoimakin avuksi helpottamaan. Perus sairaalasynnytysasento selällään on epäinhimillinen, peruste sille on lähinnä se, että on kätilölle helpompi. Ennen aikaan oli kidutuskeinona, että laitetaan nainen synnyttämään selällään
Ihan samaa mieltä. Ekan kohdalla olisin halunnut kävellä, mutta pakotettiin sänkyyn. Hirveä synnytys. Toisen kohdalla pidin pääni, ja painovoima on tehokas ja hyvä voima...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki neljä lasta syntyivät ilman kivunlievitystä. Halusin olla skarppina ja halusin liikkua. Lisäksi kammoksun neuloja.
Oma osallistuminen polttoihin lantiota kiertämällä helpotti kipua, siis seisoessa. Asian ydin on antautua kivulle, silloin sen kärki kummallisesti taittuu.
Ja juuri kun ajattelee, että ei enää kestä yhtään avautumispolttoa, työntöpoltot alkavatkin.
En ole juurikaan maannut synnytyksissäni, vaan kävellyt. Kaksi viimeistä työnsin uloskin seisaaltaan. Onneksi kätilö sai kiinni. :) Helpompaa kuin puoli-istuvassa.
Seisomisasento on luonnollinen, siihen tulee painovoimakin avuksi helpottamaan. Perus sairaalasynnytysasento selällään on epäinhimillinen, peruste sille on lähinnä se, että on kätilölle helpompi. Ennen aikaan oli kidutuskeinona, että laitetaan nainen synnyttämään selällään
Ihan samaa mieltä. Ekan kohdalla olisin halunnut kävellä, mutta pakotettiin sänkyyn. Hirveä synnytys. Toisen kohdalla pidin pääni, ja painovoima on tehokas ja hyvä voima...
Mahtavaa, että sait pidettyä pääs. En voi kuvitellakkaan, miten hurjaa on synnyttää jossain vaiston vastaisessa asennossa.
Kaikki kolme. Kaksi ekaa meni hienosti ja suht pienillä kivuilla. Kolmas oli ihan omaa luokkaansa. Vauva oli tulossa jotenkin huonossa tarjonnassa. Sattui sitten koko synnytyksen ihan hirveästi, vaikka ei muutamaa tuntia pidempään kestänytkään! Omalle kohdalle sattui silloin kätilö, joka pihtaili kivunlievityksen kanssa. Sain jonkun kipupiikin siinä kohtaa, kun siitä ei enää ollut mitään hyötyä. Puudutus alkoi tuntua vasta, kun vauva oli ollut sylissä reilun aikaa. Siihen loppui mun lapsihaaveet neljästä lapsesta. Oli sen verran järkyttävä kokemus.