Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päiväkotipäivän pituus Suomessa vs. muualla
23.08.2023 |
Päiväkotipäivän pituus tuntuu olevan kestoaihe vanhempien kesken (sen lisäksi, että minkä ikäisenä on hyvä aloittaa päiväkoti tai ehkä pikemmin, milloin on liian nuori päiväkotiin).
Useasti sanotaan, että kyllähän ulkomailla lapset menevät jo alle puolivuotiaina päiväkoteihin tai hoitoon ja vanhemmat palaavat töihin. Kuinka pitkiä päiviä lapset sitten ovat ns. ulkopuolisessa hoidossa esim. päiväkodissa ulkomailla?
Olen siinä käsityksessä, että vaikka lapset aloittavat ulkomailla hyvin aikaisin päiväkodin, ovat päivät kuitenkin taas ajallisesti hyvin lyhyitä kun taas Suomessa jos lapsi menee päiväkotiin, on se usein vähintään vanhemman työpäivän mittainen (8h).
Onko tietoa tai kokemuksia asiasta?
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.
T. PphMiten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.
Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana.
t. eri
Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.
Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.
Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?
Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä.
Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatus=lasten hoito. Ei mitään sen ihmeellisempää. Ihan samalla tavalla päiväkodissakin vaihdetaan vaipat, pyyhitään pyllyt, autetaan pukemisessa, annetaan ruokaa ja leikitään kuin perhepäivähoidossakin. Sillä erotuksella, että perhepäivähoitajalla on mahdollisuus panostaa yksilöllisyyteen, koska hänellä on maksimissaan neljä lasta vastuullaan. Päiväkodissa usein vain pyritään selviytymään, kun lapsia on ihan liikaa hoitajamäärään nähden.
Toki päiväkodissa on myös hoitoa, mutta keskeistä on pedagogiikka, eli suunnitelmallinen ja tutkittuun tietoon pohjautuva opetus ja kasvatus. Pedagogiikkaa suunnittelee ja toteuttaa ennen kaikkea varhaiskasvatuksen opettaja joka on tätä varten suorittanut kandidaatin tai maisterin tutkinnon kasvatusalalta.
Söpöä kun vakaope pätee korkeakoulututkinnollaan. Mutta niinpä vaan sinäkin vaihdat vaipat ja annat ruokaa, jos olet töissä pienten puolella. Sori siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.
T. PphMiten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.
Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana.
t. eri
Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.
Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.
Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?
No sinä nyt et näköjään edes ymmärrä, miten perhepäivähoito on järjestetty. Siellä on perhepäivähoidon ohjaaja, jonka tehtävänä on pyöritellä papereita. Perhepäivähoitajan työtä on ammattinimikkeen mukaisesti vain hoitaa lapsia. Toki hoitoajat raportoidaan, mutta mitään suunnittelutöitä ei perhepäivähoitajalle kuulu. Ne ovat ohjaajan hommia.
Miten ohjaaja voi laatia suunnitelmat, kun hän ei tunne lapsia? Ja jos perhepäivähoitajan työnä on vain hoitaa lapsia, niin kuka varhaiskasvatuksen sitten toteuttaa suunnitelmien mukaisena ja raportoi tästä? Entä oikeastiko ohjaaja laatii suunnitelmat myös yksityisille perhepäivähoitajille?
Helposti. Katsos kun varhaiskasvatussuunnitelma ei ole mikään henkilökohtainen asia, vaan samanlainen juttu kuin koulun opetussuunnitelma. Käytännössä siis standartoitu lista siitä, mitä lapsen pitäisi oppia missäkin vaiheessa. Ja se varahaiskasvatus toteutetaan ihan siinä lapsia hoitamalla ja heidän kanssaan asioita tekemällä. Ihan samalla tavalla kuin päiväkodissakin. Ei sielläkään ole mitään erillistä "varhaiskavatusaikaa", vaan varhaiskasvatus=lasten arki päivähoidossa.
Päivähoitolaki kumottiin jo 8 vuotta sitten. Varhaiskasvatuslaki takaa jokaiselle lapselle oikeuden henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan joka on keskeinen työkalu varhaiskasvatusyksikön arjessa. Tämän lisäksi on yleensä ryhmäkohtainen, päiväkotikohtainen ja kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lisäksi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
Arkitodellisuus on eri asia kuin lakiteksti. Arkitodellisuussa ei todellakaan pystytä jokaista lasta passaamaan yksilöllisesti, vaan ryhmä hoidetaan ryhmänä ja sillä hyvä. Ja pitkälti noiden kaikkien turhanpäiväisten paperinpyörittelyjen takia se arki on sellaista kaaosta kuin on. Sekin aika, joka menee kaikenmaailmaan suunnittelupalavareissa ja vasukeskusteluissa, kun käytettäisiin lasten hoitoon ja heidän kanssaaan olemiseen, saataisiin ehkä joku päivä oikeasti laadukasta "varhaiskasvatusta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa.
t. eri
Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.
Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin.
Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?
Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla.
Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun. 9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia.
No ei kyllä aleta.
t. 9-vuotiaan äiti
A2 -kieli alkaa täällä Helsingissä kolmannelta.
Kokemukseni Sveitsissä: vain pieni osa lapsista on päiväkodissa, harva täyttä viikkoa. Kotiäitejä on paljon. Osa-aikatyö on yleistä. Päivähoito on tosi kallista (täysi viikko helposti 2000 e /kk). Joka perheessä on erilaiset järjestelyt. Meillä lapset oli ennen koulua kaksi päivää viikossa päiväkodissa, aloittivat kun nuorempi oli 1.5 ja isompi 3 v. Olivat noin 8 tai 9h päivässä. Päiväkodit ovat yksityisiä ja hoitajista ei ole pulaa (ok palkkaus ja työehdot).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinaisen ns. koulupäivän pituus on varmasti lyhyt, mutta kyllä muuallakin on sitten aamu- ja iltapäiväkerhoja, joiden avulla mahdollistetaan koulunkäynti. Esim. ystäväni 3-6v lapset Briteissä viedään 7:30 koulun aamukerhoon ja haetaan työpäivän jälkeen iltapäiväkerhosta, eli varmaan n. klo17.
Pitää olla tarkkana, että jos sanotaan, että koulupäivän pituus on vaikka 6h, mutta todellisuudessa ovat siellä ihan vastaavan ajan kuin Suomessakin ollaan päiväkodissa, koska on nämä vapaaehtoiset kerhot alussa ja lopussa.
Taas sitten esim. Saksassa äitien osa-aikatyö on todella yleistä, että voi olla, että siellä lastenkin päivä on sitten tosiaan lyhyempi. Suomessa osa-aikatyötä on harvoin saatavilla ja harvoilla aloilla.
Lapseni luokalla on 28 kpl 4v ikäistä lasta yhden opettajan opetettavana, lisäksi on yksi kouluavustaja. Lapsilta odotetaan koulukypsyyttä eli kuuntelemista, paikallaanoloa, muiden huomioimista, keskittymiskykyä jne. ja meno on oikeasti koulumaista, ei sellaista outoa temmellystä vailla päämäärää kuin Suomessa.
Mitä tapahtuu jos se 4-vuotias lapsi häiriköi tunnilla eikä keskity opetukseen? Kaivetaanko silloin tunnekortit ja tunnemittari esiin niin kuin Suomessa?
Ei, koulussa on käytössä vanhanaikainen käskytys ja komentelu, 4v tietää, että häiriköinnistä pääsee aika ripeästi seisomaan käytävään luokka-apulaisen kanssa. Siellä ei muuten saa puhua mitään ja jos puhuu, asia kerrotaan vanhemmille, kun lapsi noudetaan kotiin ja muistutetaan, että toisesta rikkeestä seuraa määräaikainen erottaminen.
Mitä mieltä julkisessa keskustelussa ollaan tuosta? Luulisi, että vähintään tutkijat ja lasten oikeuksista huolehtivat järjestöt suhtautuisivat hyvinkin kriittisesti tuollaiseen. Positiivisen kasvatuksen hyödyistä kun on olemassa selkeä tutkimusnäyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa.
t. eri
Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.
Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin.
Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?
Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla.
Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun. 9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia.
No ei kyllä aleta.
t. 9-vuotiaan äiti
A2 -kieli alkaa täällä Helsingissä kolmannelta.
Ei se ole mikään automaatio, joka tulee kaikille. Suurin osa ei opiskele A2 kieltä ollenkaan. Ei Helsingissä eikä muuallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa.
t. eri
Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.
Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin.
Sanoin SELVÄSTI keskiverrosta poikkeava. Se tarkoittaa esimerkiksi kahta keskihajontaa eli lapsia, joiden testitulos on huonompi kuin 98% lapsista (1 lapsi 50 lapsesta).
Ei siis ole kysymys siitä, että toinen lapsi oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin toinen, vaan lapsista, jotka eivät opi lukemaan lainkaan tai oppivat lukemaan pari vuotta keskimääräistä hitaammin. Silloin on ihan oikeasti syytä miettiä, onko kyseessä jokin erityistä tukea tai hoitoa vaativa tilanne.
Ja miksi sen lapsen on pakko oppia lukemaan nimenomaan 7-vuotiaana? Miksi ei 9v ole ihan yhtä hyvä ikä? Entä miksi et huomaa lukutaidon puutetta ilman testejä?
Jotkut ovat aika hyviä peittämään lukutaidottomuutensa. Tiedän tapauksen, jossa vanhemmat luulivat lapsensa osaavan lukea, koska lapsi näytti lukevan ääneen pyydettäessä. Lukutaidottomuus huomattiin vasta, kun lasta pyydettiin yllättäen lukemaan teksti, jota hän ei ollut koskaan ennen lukenut. Kävi ilmi, että lapsella oli ilmiömäisen hyvä muisti. Jos joku muu oli lukenut tekstin hänelle, hän pystyi muistamaan sen ja toistamaan sen ääneen niin, että hänen luultiin lukevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa.
t. eri
Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.
Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin.
Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?
Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla.
Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun. 9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia.
No ei kyllä aleta.
t. 9-vuotiaan äiti
A2 -kieli alkaa täällä Helsingissä kolmannelta.
Ei se ole mikään automaatio, joka tulee kaikille. Suurin osa ei opiskele A2 kieltä ollenkaan. Ei Helsingissä eikä muuallakaan.
Ei varmasti opiskele ainakaan ne lapset, jotka kolmannella eivät osaa vielä edes lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.
T. PphMiten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.
Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana.
t. eri
Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.
Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.
Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?
Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä.
Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatus=lasten hoito. Ei mitään sen ihmeellisempää. Ihan samalla tavalla päiväkodissakin vaihdetaan vaipat, pyyhitään pyllyt, autetaan pukemisessa, annetaan ruokaa ja leikitään kuin perhepäivähoidossakin. Sillä erotuksella, että perhepäivähoitajalla on mahdollisuus panostaa yksilöllisyyteen, koska hänellä on maksimissaan neljä lasta vastuullaan. Päiväkodissa usein vain pyritään selviytymään, kun lapsia on ihan liikaa hoitajamäärään nähden.
Mietinkin, että tämä ketju menee tällaiseksi. Varhaiskasvatus vaihtelee aika paljon ikätason mukaan. Pääsääntöisesti esiopetus on jo todella järjestelmällistä ja ohjattua toimintaa ja laki velvoittaa tekemään jatkuvaa tuen tarpeen arviota. Myös lähikoulusta tulee painostusta, että tuen tasot tulisi olla kohdillaan ekaluokkalaisilla kun aloittavat. Yhteistyökumppaneina ovat jo lähikoulun erityisopettaja, koulukuraattori jne.
Muistan, kun yksi esioptusikäinen lapsi kiusasi muita, ei kyennyt keskittymään viittä minuuttia pidempään, rikkoi tavaroita jne. En tiedä mikä lasta vaivasi (eikä mikään mahdollinen diagnoosi kiinnosta), mutta kun vanhemmille huoli ilmaisiin niin kyllähän alkoi "tarhatätien" vähättely. Sitä kannattaa oikeasti miettiä millaisen maailman- ja ihmiskuvan lapselleen opettaa omilla asenteilla tiettyjä aloja kohtaan. Jos halveksut niitä, jotka lastasi kasvattavat ja opettavat niin turha se on ihmetellä sitten, kun lapsi ei sopeudu yhteiskuntaan aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa.
t. eri
Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.
Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin.
Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?
Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla.
Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun. 9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia.
No ei kyllä aleta.
t. 9-vuotiaan äiti
A2 -kieli alkaa täällä Helsingissä kolmannelta.
Ei se ole mikään automaatio, joka tulee kaikille. Suurin osa ei opiskele A2 kieltä ollenkaan. Ei Helsingissä eikä muuallakaan.
Ei varmasti opiskele ainakaan ne lapset, jotka kolmannella eivät osaa vielä edes lukea.
Ei lukutaito liity tähän mitenkään. A2 kieli on valinnainen ja aika pieni osa oppilaista sitä ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.
T. PphMiten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.
Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana.
t. eri
Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.
Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.
Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?
Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä.
Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatus=lasten hoito. Ei mitään sen ihmeellisempää. Ihan samalla tavalla päiväkodissakin vaihdetaan vaipat, pyyhitään pyllyt, autetaan pukemisessa, annetaan ruokaa ja leikitään kuin perhepäivähoidossakin. Sillä erotuksella, että perhepäivähoitajalla on mahdollisuus panostaa yksilöllisyyteen, koska hänellä on maksimissaan neljä lasta vastuullaan. Päiväkodissa usein vain pyritään selviytymään, kun lapsia on ihan liikaa hoitajamäärään nähden.
Mietinkin, että tämä ketju menee tällaiseksi. Varhaiskasvatus vaihtelee aika paljon ikätason mukaan. Pääsääntöisesti esiopetus on jo todella järjestelmällistä ja ohjattua toimintaa ja laki velvoittaa tekemään jatkuvaa tuen tarpeen arviota. Myös lähikoulusta tulee painostusta, että tuen tasot tulisi olla kohdillaan ekaluokkalaisilla kun aloittavat. Yhteistyökumppaneina ovat jo lähikoulun erityisopettaja, koulukuraattori jne.
Muistan, kun yksi esioptusikäinen lapsi kiusasi muita, ei kyennyt keskittymään viittä minuuttia pidempään, rikkoi tavaroita jne. En tiedä mikä lasta vaivasi (eikä mikään mahdollinen diagnoosi kiinnosta), mutta kun vanhemmille huoli ilmaisiin niin kyllähän alkoi "tarhatätien" vähättely. Sitä kannattaa oikeasti miettiä millaisen maailman- ja ihmiskuvan lapselleen opettaa omilla asenteilla tiettyjä aloja kohtaan. Jos halveksut niitä, jotka lastasi kasvattavat ja opettavat niin turha se on ihmetellä sitten, kun lapsi ei sopeudu yhteiskuntaan aikanaan.
Esiopetus ei ole varhaiskasvatus, vaan osa perusopetusta. Älä sotke sitä tähän, kun aiheena on varhaiskavastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinaisen ns. koulupäivän pituus on varmasti lyhyt, mutta kyllä muuallakin on sitten aamu- ja iltapäiväkerhoja, joiden avulla mahdollistetaan koulunkäynti. Esim. ystäväni 3-6v lapset Briteissä viedään 7:30 koulun aamukerhoon ja haetaan työpäivän jälkeen iltapäiväkerhosta, eli varmaan n. klo17.
Pitää olla tarkkana, että jos sanotaan, että koulupäivän pituus on vaikka 6h, mutta todellisuudessa ovat siellä ihan vastaavan ajan kuin Suomessakin ollaan päiväkodissa, koska on nämä vapaaehtoiset kerhot alussa ja lopussa.
Taas sitten esim. Saksassa äitien osa-aikatyö on todella yleistä, että voi olla, että siellä lastenkin päivä on sitten tosiaan lyhyempi. Suomessa osa-aikatyötä on harvoin saatavilla ja harvoilla aloilla.
Lapseni luokalla on 28 kpl 4v ikäistä lasta yhden opettajan opetettavana, lisäksi on yksi kouluavustaja. Lapsilta odotetaan koulukypsyyttä eli kuuntelemista, paikallaanoloa, muiden huomioimista, keskittymiskykyä jne. ja meno on oikeasti koulumaista, ei sellaista outoa temmellystä vailla päämäärää kuin Suomessa.
Mitä tapahtuu jos se 4-vuotias lapsi häiriköi tunnilla eikä keskity opetukseen? Kaivetaanko silloin tunnekortit ja tunnemittari esiin niin kuin Suomessa?
Ei, koulussa on käytössä vanhanaikainen käskytys ja komentelu, 4v tietää, että häiriköinnistä pääsee aika ripeästi seisomaan käytävään luokka-apulaisen kanssa. Siellä ei muuten saa puhua mitään ja jos puhuu, asia kerrotaan vanhemmille, kun lapsi noudetaan kotiin ja muistutetaan, että toisesta rikkeestä seuraa määräaikainen erottaminen.
Tuo riippuu koulusta. Meidän lastemme koulussa Englannissa ei todellakaan olisi toimittu noin. Siellä olisi yritetty selvittää, miksi lapsi käyttäytyy noin ja löytää sopiva tapa toimia, jotta hän innostuu oppimisesta. Mutta koulu olikin ilmeisesti poikkeuksellisen hyvä, vaikka olikin ihan julkisesti rahoitettu koulu. Jossain toisessa koulussa olisi varmaan keskitytty rankaisemaan lasta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kylläkin vanhemmat lyhentää työaikaansa, limittää niitä työpäiviään ja kaikin keinoin lyhentää sitä hoitoaikaa. Meillä minä menin töihin kuudeksi ja hain jo heti päiväunien jälkeen, mies taas meni myöhemmin, jolloin lapsi meni vasta 8-9 välissä.
Ja sitää ennen ei ollut hoidossa ollenkaan, koska vuorottelimme hoitamisessa.
Suomessa lyhennetään työpäivää huomattavasti harvemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Itsekin olen lyhentänyt lasten ollessa pieniä, mutta tilastot kertovat että muualla se on paljon yleisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kylläkin vanhemmat lyhentää työaikaansa, limittää niitä työpäiviään ja kaikin keinoin lyhentää sitä hoitoaikaa. Meillä minä menin töihin kuudeksi ja hain jo heti päiväunien jälkeen, mies taas meni myöhemmin, jolloin lapsi meni vasta 8-9 välissä.
Ja sitää ennen ei ollut hoidossa ollenkaan, koska vuorottelimme hoitamisessa.
Suomessa lyhennetään työpäivää huomattavasti harvemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Itsekin olen lyhentänyt lasten ollessa pieniä, mutta tilastot kertovat että muualla se on paljon yleisempää.
Muualla se on yleisempää pitkälti siksi, että työnantajat ovat joustavampia ja palkkataso sellainen, ettei lyhentäminen tarkoita sitä, että pitää turvautua tukiin pärjätäkseen. Suomessa monilla aloilla ei yksinkertaiseti tule toimeen esim. 80% palkalla. Eikä työnantajista kovinkaan suuri osuus suhtaudu myötämielisesti osa-aikaistamiseen. Ja noin muutenkin Suomessa kotiäityden arvostaminen on pohjalukemisssa maailmanlaajuisessa vertailussa. Vaikea uskoa, että esim. Ranskassa kukaan pitää kotiäitiä "tuilla loisivana laiskana eukkona", mikä ei ole lainkaan tavaton asenne Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Kuka täällä nyt haluaa jotain heikentää?
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vanhempia ovat nämä, jotka pyrkivät heikentämään lastensa hoitoa ja varhaiskasvatusta, jopa koulunkäynnin mahdollisuuksia? Olen itse äiti ja kyllä minulle on tärkeää, että lapseni saa parhaan mahdollisen varhaiskasvatuksen, jossa hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan ja hänelle aktiivisesti opetetaan asioita eikä vaan katsota, että pylly on pyyhitty. Toivoisin myös, että jos lapseni tarvitsee tukea, hän sitä saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja todellakin katsoisin suorastaan rikokseksi, jos lapseni päästettäisiin kolmannelle luokalle ilman, että osaa edes lukea tuossa vaiheessa.
Harmi vaan, että reaalimaailmassa tuo sinun halusi ei ole mahdollista toteuttaa. Ei ole resursseja kuin ihan perusjuttuihin, kiitos subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja leikkausten.
Se subjektiivinen päivähoito-oikeus tuo varhaiskasvatuksen piiriin juuri niitä lapsia, joilla on suurimmat tuen tarpeet.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun yksi esioptusikäinen lapsi kiusasi muita, ei kyennyt keskittymään viittä minuuttia pidempään, rikkoi tavaroita jne. En tiedä mikä lasta vaivasi (eikä mikään mahdollinen diagnoosi kiinnosta), mutta kun vanhemmille huoli ilmaisiin niin kyllähän alkoi "tarhatätien" vähättely. Sitä kannattaa oikeasti miettiä millaisen maailman- ja ihmiskuvan lapselleen opettaa omilla asenteilla tiettyjä aloja kohtaan. Jos halveksut niitä, jotka lastasi kasvattavat ja opettavat niin turha se on ihmetellä sitten, kun lapsi ei sopeudu yhteiskuntaan aikanaan.
Monesti huomaa, että lapset itsekin kutsuvat varhaiskasvattajia tädeiksi tai muulla väheksyvällä ilmaisulla.
Alue: Aihe vapaa
Päivähoitolaki kumottiin jo 8 vuotta sitten. Varhaiskasvatuslaki takaa jokaiselle lapselle oikeuden henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan joka on keskeinen työkalu varhaiskasvatusyksikön arjessa. Tämän lisäksi on yleensä ryhmäkohtainen, päiväkotikohtainen ja kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lisäksi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.