Päiväkotipäivän pituus Suomessa vs. muualla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsinaisen ns. koulupäivän pituus on varmasti lyhyt, mutta kyllä muuallakin on sitten aamu- ja iltapäiväkerhoja, joiden avulla mahdollistetaan koulunkäynti. Esim. ystäväni 3-6v lapset Briteissä viedään 7:30 koulun aamukerhoon ja haetaan työpäivän jälkeen iltapäiväkerhosta, eli varmaan n. klo17.

Pitää olla tarkkana, että jos sanotaan, että koulupäivän pituus on vaikka 6h, mutta todellisuudessa ovat siellä ihan vastaavan ajan kuin Suomessakin ollaan päiväkodissa, koska on nämä vapaaehtoiset kerhot alussa ja lopussa.

Taas sitten esim. Saksassa äitien osa-aikatyö on todella yleistä, että voi olla, että siellä lastenkin päivä on sitten tosiaan lyhyempi. Suomessa osa-aikatyötä on harvoin saatavilla ja harvoilla aloilla.

Lapseni luokalla on 28 kpl 4v ikäistä lasta yhden opettajan opetettavana, lisäksi on yksi kouluavustaja. Lapsilta odotetaan koulukypsyyttä eli kuuntelemista, paikallaanoloa, muiden huomioimista, keskittymiskykyä jne. ja meno on oikeasti koulumaista, ei sellaista outoa temmellystä vailla päämäärää kuin Suomessa.

Mitä tapahtuu jos se 4-vuotias lapsi häiriköi tunnilla eikä keskity opetukseen? Kaivetaanko silloin tunnekortit ja tunnemittari esiin niin kuin Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä. 

Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

No sinä nyt et näköjään edes ymmärrä, miten perhepäivähoito on järjestetty. Siellä on perhepäivähoidon ohjaaja, jonka tehtävänä on pyöritellä papereita. Perhepäivähoitajan työtä on ammattinimikkeen mukaisesti vain hoitaa lapsia. Toki hoitoajat raportoidaan, mutta mitään suunnittelutöitä ei perhepäivähoitajalle kuulu. Ne ovat ohjaajan hommia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä. 

Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatus=lasten hoito. Ei mitään sen ihmeellisempää. Ihan samalla tavalla päiväkodissakin vaihdetaan vaipat, pyyhitään pyllyt, autetaan pukemisessa, annetaan ruokaa ja leikitään kuin perhepäivähoidossakin. Sillä erotuksella, että perhepäivähoitajalla on mahdollisuus panostaa yksilöllisyyteen, koska hänellä on maksimissaan neljä lasta vastuullaan. Päiväkodissa usein vain pyritään selviytymään, kun lapsia on ihan liikaa hoitajamäärään nähden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä. 

Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.

Mitähän sinä kuvittelet sen varahaiskasvatuksen olevan? :D Otetaan nyt esimerkiksi vaikka 1,5v lapsi. Mitä kuvittelet hänen varhaiskasvatuksensa olevan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varsinaisen ns. koulupäivän pituus on varmasti lyhyt, mutta kyllä muuallakin on sitten aamu- ja iltapäiväkerhoja, joiden avulla mahdollistetaan koulunkäynti. Esim. ystäväni 3-6v lapset Briteissä viedään 7:30 koulun aamukerhoon ja haetaan työpäivän jälkeen iltapäiväkerhosta, eli varmaan n. klo17.

Pitää olla tarkkana, että jos sanotaan, että koulupäivän pituus on vaikka 6h, mutta todellisuudessa ovat siellä ihan vastaavan ajan kuin Suomessakin ollaan päiväkodissa, koska on nämä vapaaehtoiset kerhot alussa ja lopussa.

Taas sitten esim. Saksassa äitien osa-aikatyö on todella yleistä, että voi olla, että siellä lastenkin päivä on sitten tosiaan lyhyempi. Suomessa osa-aikatyötä on harvoin saatavilla ja harvoilla aloilla.

Lapseni luokalla on 28 kpl 4v ikäistä lasta yhden opettajan opetettavana, lisäksi on yksi kouluavustaja. Lapsilta odotetaan koulukypsyyttä eli kuuntelemista, paikallaanoloa, muiden huomioimista, keskittymiskykyä jne. ja meno on oikeasti koulumaista, ei sellaista outoa temmellystä vailla päämäärää kuin Suomessa.

Mitä tapahtuu jos se 4-vuotias lapsi häiriköi tunnilla eikä keskity opetukseen? Kaivetaanko silloin tunnekortit ja tunnemittari esiin niin kuin Suomessa?

Ei, koulussa on käytössä vanhanaikainen käskytys ja komentelu, 4v tietää, että häiriköinnistä pääsee aika ripeästi seisomaan käytävään luokka-apulaisen kanssa. Siellä ei muuten saa puhua mitään ja jos puhuu, asia kerrotaan vanhemmille, kun lapsi noudetaan kotiin ja muistutetaan, että toisesta rikkeestä seuraa määräaikainen erottaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

No sinä nyt et näköjään edes ymmärrä, miten perhepäivähoito on järjestetty. Siellä on perhepäivähoidon ohjaaja, jonka tehtävänä on pyöritellä papereita. Perhepäivähoitajan työtä on ammattinimikkeen mukaisesti vain hoitaa lapsia. Toki hoitoajat raportoidaan, mutta mitään suunnittelutöitä ei perhepäivähoitajalle kuulu. Ne ovat ohjaajan hommia. 

Miten ohjaaja voi laatia suunnitelmat, kun hän ei tunne lapsia? Ja jos perhepäivähoitajan työnä on vain hoitaa lapsia, niin kuka varhaiskasvatuksen sitten toteuttaa suunnitelmien mukaisena ja raportoi tästä? Entä oikeastiko ohjaaja laatii suunnitelmat myös yksityisille perhepäivähoitajille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

Väärin. Toinen vieras kieli alkaa nykyisin jo 1. luokalla. 

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

Väärin. Toinen vieras kieli alkaa nykyisin jo 1. luokalla. 

t. eri

Ensimmäinen vieras kieli alkaa ekalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

No sinä nyt et näköjään edes ymmärrä, miten perhepäivähoito on järjestetty. Siellä on perhepäivähoidon ohjaaja, jonka tehtävänä on pyöritellä papereita. Perhepäivähoitajan työtä on ammattinimikkeen mukaisesti vain hoitaa lapsia. Toki hoitoajat raportoidaan, mutta mitään suunnittelutöitä ei perhepäivähoitajalle kuulu. Ne ovat ohjaajan hommia. 

Miten ohjaaja voi laatia suunnitelmat, kun hän ei tunne lapsia? Ja jos perhepäivähoitajan työnä on vain hoitaa lapsia, niin kuka varhaiskasvatuksen sitten toteuttaa suunnitelmien mukaisena ja raportoi tästä? Entä oikeastiko ohjaaja laatii suunnitelmat myös yksityisille perhepäivähoitajille?

Helposti. Katsos kun varhaiskasvatussuunnitelma ei ole mikään henkilökohtainen asia, vaan samanlainen juttu kuin koulun opetussuunnitelma. Käytännössä siis standartoitu lista siitä, mitä lapsen pitäisi oppia missäkin vaiheessa. Ja se varahaiskasvatus toteutetaan ihan siinä lapsia hoitamalla ja heidän kanssaan asioita tekemällä. Ihan samalla tavalla kuin päiväkodissakin. Ei sielläkään ole mitään erillistä "varhaiskavatusaikaa", vaan varhaiskasvatus=lasten arki päivähoidossa. 

10 vuotta töissä päiväkodeissa Englannissa. Paljon on lapsia, jotka on kuuden kuukauden iästä lähtien hoidossa 9-10 h päivässä. Nykyisessä päiväkodissani ei saa olla yli 10 tuntia. Silloin tällöin joku kysyy jos voisi olla kauemmin.

Britanniassa asuvien vastauksissa vilisee nannyt. Pakko sanoa, ettã ei kyllã näy nannyjä valtaosalla perheistä, vaikka paremmin tienaavilla normaalia onkin. Pieni reality check täältä vähän keskitulon alapuolen taloudesta. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä. 

Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatus=lasten hoito. Ei mitään sen ihmeellisempää. Ihan samalla tavalla päiväkodissakin vaihdetaan vaipat, pyyhitään pyllyt, autetaan pukemisessa, annetaan ruokaa ja leikitään kuin perhepäivähoidossakin. Sillä erotuksella, että perhepäivähoitajalla on mahdollisuus panostaa yksilöllisyyteen, koska hänellä on maksimissaan neljä lasta vastuullaan. Päiväkodissa usein vain pyritään selviytymään, kun lapsia on ihan liikaa hoitajamäärään nähden. 

Toki päiväkodissa on myös hoitoa, mutta keskeistä on pedagogiikka, eli suunnitelmallinen ja tutkittuun tietoon pohjautuva opetus ja kasvatus. Pedagogiikkaa suunnittelee ja toteuttaa ennen kaikkea varhaiskasvatuksen opettaja joka on tätä varten suorittanut kandidaatin tai maisterin tutkinnon kasvatusalalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Minun ajatukseni on, että sinun kannattaa opetella lukemaan. Nyt et selkeästikään ymmärrä lukemaasi, vaan keksit omasta päästäsi ajatuksia minulle. Aloita vaikka sillä, että opettelet, mikä ero on lukutaidolla ja vaipoilla. 

Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea aloittaessaan koulun.  9 -vuotiaana eli kolmannella luokalla aletaan opiskella jo toista vierasta kieltä ja koulunkäynti on jo ihan todellista. Mitkä mahdollisuudet sellaisella lapsella on pysyä vuosiluokkatahdissa, jotka eivät vielä 9 -vuotiaanakaan osaa lukea? Käytännössä sillä lapsella, joka vielä 9 -vuotiaana tankkaa lukutaidon kanssa on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja hän tarvitsee erityisopetusta, pienryhmiä ja ehkä muitakin tukitoimia. 

No ei kyllä aleta. 

t. 9-vuotiaan äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.

Laissa sanotaan, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kokonaisuus. Jos suunnitelmia ei päivitetä niin en ymmärrä miten se voisi olla varhaiskasvatusta. Lisäksi jos toimintaa ei myöskään raportoida mitenkään, niin kuinka esihenkilö voi ylipäätään varmistua siitä, että toiminta on sellaista kuin pitää?

Asioista ei tarvitse tehdää vaikeampia kuin ne ovat. Toiminta on sellaista kuin pitää, jos lapset ovat turvassa ja tulevat ruokituiksi ja hoidetuiksi asianmukaisesti. Se riittää. Ei ole rakettitiedettä. 

Jos perhepäivähoidon tarkoitus on olla lastenhoitopalvelu niin ei se silloin ole varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatus=lasten hoito. Ei mitään sen ihmeellisempää. Ihan samalla tavalla päiväkodissakin vaihdetaan vaipat, pyyhitään pyllyt, autetaan pukemisessa, annetaan ruokaa ja leikitään kuin perhepäivähoidossakin. Sillä erotuksella, että perhepäivähoitajalla on mahdollisuus panostaa yksilöllisyyteen, koska hänellä on maksimissaan neljä lasta vastuullaan. Päiväkodissa usein vain pyritään selviytymään, kun lapsia on ihan liikaa hoitajamäärään nähden. 

Toki päiväkodissa on myös hoitoa, mutta keskeistä on pedagogiikka, eli suunnitelmallinen ja tutkittuun tietoon pohjautuva opetus ja kasvatus. Pedagogiikkaa suunnittelee ja toteuttaa ennen kaikkea varhaiskasvatuksen opettaja joka on tätä varten suorittanut kandidaatin tai maisterin tutkinnon kasvatusalalta.

Sulla ei selkeästi ole mitään käryä päiväkodin arjesta. Olet vain lukenut hienolta kuulostavia korulauseita ja kuvittelet niiden pohjalta, että päiväkotiarki on jotain ihmeelistä, mihin ei pysty ilman kandidaatin tutkintoa (maisterithan ovat koulussa, koska KTM on luokanopettaja, ei vakaope). Oikeasti se ei ole mitään sen kummallisempaa kuin tuossa yllä listattiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Sanoin SELVÄSTI keskiverrosta poikkeava. Se tarkoittaa esimerkiksi kahta keskihajontaa eli lapsia, joiden testitulos on huonompi kuin 98% lapsista (1 lapsi 50 lapsesta).

Ei siis ole kysymys siitä, että toinen lapsi oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin toinen, vaan lapsista, jotka eivät opi lukemaan lainkaan tai oppivat lukemaan pari vuotta keskimääräistä hitaammin. Silloin on ihan oikeasti syytä miettiä, onko kyseessä jokin erityistä tukea tai hoitoa vaativa tilanne.

Ja miksi sen lapsen on pakko oppia lukemaan nimenomaan 7-vuotiaana? Miksi ei 9v ole ihan yhtä hyvä ikä? Entä miksi et huomaa lukutaidon puutetta ilman testejä? 

Jos kyseessä ei ole nyt mikään eskarin kertaaja ja opettelu alkaa vasta 8-vuotiaana niin kyllä ehdottomasti pitää tutkia, jos 9v ei osaa lukea, että onko kyse enemmän lukivaikeus tyyppisestä pulmasta vai kognitiivisista vaikeuksia. Jos koulu on siis aloitettu normaaliin aikaan. Silloin lapsi usein tarvitsee selvästi tukea koulunkäyntiinsä.

Keskiverto 4-5-vuotias kykenee kognitiivisilta taidoiltaan lukemaan, mikäli häntä siihen aktiivisesti opetetaan. Suomessa ei haluta opettaa vielä tässä vaiheessa, sillä suomen kielen lukemaan oppiminen on pitkä prosessi ja se veisi 4-5-vuotiaalta ihan turhaan aikaa ja vaivaa. Tuossa iässä tärkeintä on oppia ihan muita asioita kuitenkin. Pointtini on kuitenkin se, että jos 9-vuotias ei ole oppinut lukemaan kun häntä on siihen 2 vuotta aktiivisesti opetellut niin tietysti pitää tutkia mistä on kyse. Se on lapsen oikeus. Se on yksi ja sama mitä sinä ajattelet asiasta, lapsella on oikeus saada tukea ja selvitys siitä, millaisesta tuesta hän hyötyy.

Ainakin se on maailman mittakaavassa harvinaisuus, että jopa 6-vuotiaat lapset saattaa tulla koulusta yksin kotiin ja lähteä aamulla. Esim Ruotsissa on aamu- ja iltapäiväkerhot kaikille lapsille vanhempien töiden mukaan jonnekin 10v saakka, ja saman tyyppista muuallakin. En tiedä miten "yleensä", mutta ainakin tuttavaperheellä siellä Ruotsissa on ihan pitkät hoitopäivät lapsilla.