Päiväkotipäivän pituus Suomessa vs. muualla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!

Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?

AP

Tietenkin kuuluu. Ei lapsista voi huolehtia kasvattamatta heitä. Kasvattaminen ei ole mikään erillinen kokonaisuus, vaan osa lapsen kanssa olemista. Esim. "Ei saa töniä kavereita" tai "Laitapa haalari omaan naulakkoosi" ovat osa lapsen kasvattamista. 

Tuo on kuitenkin eri asia kuin varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimintaa jossa painottuu erityisesti pedagogiikka ja jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Myös Suomessa varhaiskasvatus on suhteellisen uusi asia. Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2015.

Höpö höpö. Kyllä siellä varhaiskasvatulaitoksessakin kerrotaan lapsille, että ei saa töniä ja ohjeistetaan laittamaan vaatteet paikalleen jne. jne. Eli ihan vain toimitaan normaalisti lapsen kanssa. Siihen ei mitään tutkittua tietoa tarvita, että osaa opettaa lapselle normaalit käytöstavat. 

En ole alalla, mutta kuvittelisin, että varhaiskasvatuksella ei varmaankaan tarkoiteta käytöstapojen opettamista vaan tietoja ja taitoja. Lapsi siis ei ole pelkästään vaan "säilössä" vaan saa ikätasolleen sopivia virikkeitä.

Kuvitteletko siis, että lapset ovat päiväkodissa kuin elo pellossa ilman mitään sääntöjä? Vai etkö vain hahmota, että säännöt=käytöstavat eikä arki lasten kanssa suju mitenkäänpäin, jos ei heille opeteta käytöstapoja. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja koulun opettajat eivät hommaa kenellekään yhtään mitään diagnooseja. Lääkärillä on tietyt kriteerit diagnoosiin ja riittää ihan esimerkiksi ADHD:n kanssa, että kotona täytetyt lomakkeet eivät riitä diagnoosiin. Mikä onkin suht yleistä vielä esiopetusikäisillä tai alakoulun ensimmäisillä luokilla olevilla lapsilla. Sitten isomman lapsen kanssa saatetaan kotonakin olla jo pulassa ja halutaan tukea lapselle enemmän.

Varhaiskasvatukseenhan otetaan lapsi juuri sellaisena kuin on. Nykyään esim. erityisryhmiä ei ole mihin laittaa useimmissa kunnissa. Sen sijaan jos jonkun oppilaan haasteet estävät jatkuvasti muuta luokkaa oppimasta niin kyllä hänelle hyvin nopeasti aletaan suunnittelemaan siirtoa muualle ja siinä vaiheessa lapsen vanhemmat usein valittavat, kun nepsyhommia ei ole tutkittu. Vaikka nimenomaan päiväkodista on jo yritetty ohjata eteenpäin. Koulusta ei enää useinkaan pääse tutkimuksiin, sillä erikoissairaanhoito haluaa, että koulupsykologi tutkii ensin, mutta koulupsykologeja ei ole. Ei oikein missään kunnassa.

Yksi polku on myös se, että lapselle koulun vaatimukset ovat liikaa ja kieltäytyy menemästä sinne. Sitten lähtee lastensuojelukierre ja alkaa hämärtymään, mikä on lapsen haastetta ja mikä perheen haastetta. Ja monille lapsille ensimmäiset luokat menevät ok, mutta varhaismurrosiässä tiputaan ikätasosta sosiaalisten suhteiden suhteen ja koulusta kieltäytyminen alkaa.

Näitä tarinoita olisi vailla kirjan mitaksi kerrottavaksi. Kaikista yleisin yhdistävä tekijä on, että haasteita on huomattu jo siellä esiopetuksessa.

T. Vasta eläköitynyt erkkaope

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä. 

Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi. 

Eihän nyt puhuttu tuosta, vaan siitä, että päiväkodissa menee ihan tuhraan aikaa kaiken maailman paperin pyörittelyyn, kun haetaan diagnooseja sieltäkin, missä niitä ei ole. Nykyisin ollaan ihan hysteerisiä tässä asiassa ja heti, jos Veetipetteri ei olekaan samanlainen kuin Vilijulius aletaan miettiä, on Veetipetterillä joku diagnoosi. Erittäin todennäköisesti ei ole, koska lapset nyt vaan ovat erilaisia. Diagnoosin ei pitäisi olla mikään tavoite niin kuin nykyisin tuntuu olevan. 

Kuule mummo, älä viitsi jatkaa, kun teet itsestäsi naurettavan. Nykypäivänä on maailma hyvin toisenlainen kuin sinun lapsuudessasi. Esim. visuaalisia ärsykkeitä on niin paljon, että ne tarkkaavaisuudet ovat eri kunnossa kuin silloin kun kerran viikkoon tuli Käytöskukka mustavalkotelkkarista. Toisekseen suomalainen yhteiskunta on nykyisin niin polarisoitunut, että sitä ei pysty ymmärtämään millaisissa oloissa ja millaisessa arjessa osa meidän lapsista elää. Nämä lapset tarvitsevat kaiken sen avun, mitä heille voidaan antaa ja mahdollisimman aikaisin. Koulussa ollaan liian myöhässä. 

Kuules lapsi. Opettelepa keskustelemaan asiallisesti ennen kuin tulet enempää kommentoimaan. Nyt ei olla hiekkalaatikolla, vaan aikuisten keskustelupalstalla. 

Varsinaisen ns. koulupäivän pituus on varmasti lyhyt, mutta kyllä muuallakin on sitten aamu- ja iltapäiväkerhoja, joiden avulla mahdollistetaan koulunkäynti. Esim. ystäväni 3-6v lapset Briteissä viedään 7:30 koulun aamukerhoon ja haetaan työpäivän jälkeen iltapäiväkerhosta, eli varmaan n. klo17.

Pitää olla tarkkana, että jos sanotaan, että koulupäivän pituus on vaikka 6h, mutta todellisuudessa ovat siellä ihan vastaavan ajan kuin Suomessakin ollaan päiväkodissa, koska on nämä vapaaehtoiset kerhot alussa ja lopussa.

Taas sitten esim. Saksassa äitien osa-aikatyö on todella yleistä, että voi olla, että siellä lastenkin päivä on sitten tosiaan lyhyempi. Suomessa osa-aikatyötä on harvoin saatavilla ja harvoilla aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!

Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?

AP

Ne on pre-school!

Opetusta  pienestä pitäen

Ei ole. Esim. Briteissä on kindergarden ja vasta sen jälkeen pre-school. Eli aika samoin kuin meillä. Ensin päiväkoti ja sitten esikoulu. Briteissä vaan esikoulu alkaa aikaisemmin kuin meillä, koska kouluunkin mennään aiemmin. 

Niin mäkin olen ymmärtänyt, että eskari alkaa monessa maassa 5-vuotiaana.

Taitaa alkaa Briteissä jo 4-vuotiaana, kun siellä mennään kouluun jo 5v iässä. Samoin kuin Kanadassa. 

Ai se oli niin aikaisin 😮 Toisaalta lapsilla on niin lyhyet koulupäivät, että hyvin voisi alkaa Suomessakin aiemmin.

Englantilaisissa kouluissa koulupäivä alkaa tavallisesti n. 8.45-9.00 ja päättyy 15.15-15.30. Onhan se lyhyempi päivä kuin monen päiväkotipäivä Suomessa. Erona on vielä se, että englantilaisissa kouluissa pitää vielä kuudesluokkalaisetkin (10 v.) saattaa kouluun ja koulusta. Yksin ei saa kulkea ja saattajan pitää olla aikuinen tai joissakin tapauksissa vähintään 15 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Vierailija kirjoitti:

Yksi polku on myös se, että lapselle koulun vaatimukset ovat liikaa ja kieltäytyy menemästä sinne. Sitten lähtee lastensuojelukierre ja alkaa hämärtymään, mikä on lapsen haastetta ja mikä perheen haastetta. Ja monille lapsille ensimmäiset luokat menevät ok, mutta varhaismurrosiässä tiputaan ikätasosta sosiaalisten suhteiden suhteen ja koulusta kieltäytyminen alkaa.

Näitä tarinoita olisi vailla kirjan mitaksi kerrottavaksi. Kaikista yleisin yhdistävä tekijä on, että haasteita on huomattu jo siellä esiopetuksessa.

T. Vasta eläköitynyt erkkaope

Ennen diagnoosien ja ylipäätään modernin kasvatusajattelun aikaa teinit eivät pystyneet kieltäytymään kouluun menosta. Silloin jos kieltäytyi menemästä kouluun, niin ensin tuli remmiä "isän kädestä" ja sitten lapsi raahattiin kouluun vaikka korvasta kiskoen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä. 

Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi. 

Eihän nyt puhuttu tuosta, vaan siitä, että päiväkodissa menee ihan tuhraan aikaa kaiken maailman paperin pyörittelyyn, kun haetaan diagnooseja sieltäkin, missä niitä ei ole. Nykyisin ollaan ihan hysteerisiä tässä asiassa ja heti, jos Veetipetteri ei olekaan samanlainen kuin Vilijulius aletaan miettiä, on Veetipetterillä joku diagnoosi. Erittäin todennäköisesti ei ole, koska lapset nyt vaan ovat erilaisia. Diagnoosin ei pitäisi olla mikään tavoite niin kuin nykyisin tuntuu olevan. 

Kuule mummo, älä viitsi jatkaa, kun teet itsestäsi naurettavan. Nykypäivänä on maailma hyvin toisenlainen kuin sinun lapsuudessasi. Esim. visuaalisia ärsykkeitä on niin paljon, että ne tarkkaavaisuudet ovat eri kunnossa kuin silloin kun kerran viikkoon tuli Käytöskukka mustavalkotelkkarista. Toisekseen suomalainen yhteiskunta on nykyisin niin polarisoitunut, että sitä ei pysty ymmärtämään millaisissa oloissa ja millaisessa arjessa osa meidän lapsista elää. Nämä lapset tarvitsevat kaiken sen avun, mitä heille voidaan antaa ja mahdollisimman aikaisin. Koulussa ollaan liian myöhässä. 

Kuules, Veeti, älä viitsi käyttäytyä kuin pikkulapsi. Jos sinulla ei ole mitään todellista argumenttia, ole hiljaa äläkä mene tuolle tasolle, jolle nyt alennuit. 

Sitten asiaan: Visuaaliset ärsykkeet eivät tarkoita sitä, että joka toinen lapsi on adhd-lapsi. Eikä yhteiskunnan polarisaatiolla ole mitään tekemistä sen kanssa, onko lapsella neurotyypillistä diagnoosia vai ei. Ja varsinkaan kumpikaan näistä tekijöistä ei muuta vilkasta lasta adhd-lapseksi tai tee välttämättömäksi hankkia lähes kaikille joku diagnoosi. Se kun ei tarjoa lapselle mitään apua, että hänet leimataan sellaiseksi, mikä hän ei todellisuudessa ole. Sinultahan meni taas ohi se, että nyt ei puhuttu niistä, joilla oikeasti on tuen tarvetta, vaan siitä, että diagnooseja haetaan väkipakolla ilman aihettakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä. 

Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi. 

Erittäin harva lapsi hyötyy siitä, että juostaan kaikenmaailman terapioissa ja tutkimuksissa. Jos esim. puhe tulee vähän myöhemmin kuin ikätovereilla, usein siihen tehokkain lääke on leikkiminen ja vuorovaikutus muiden lasten kanssa sekä satujen lukeminen jne., ei niinkään terapiassa juokseminen. Terapioista hyöytyy pääsääntöisesti vain merkittäviä poikkeamia omaava lapsi ja hänkin yleensä vasta isompana kuin esim. 3-vuotiaana. 

Ei noilla testeillä etsitä lapsia, joilla "puhe tulee vähän myöhemmin", vaan lapsia, joilla puhe tulee todella paljon myöhemmin kuin pitäisi. Miksi ihmeessä normaaleja lapsia pistää ylimääräiseen hoitoon tai terapiaan? Se maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Varsinaisen ns. koulupäivän pituus on varmasti lyhyt, mutta kyllä muuallakin on sitten aamu- ja iltapäiväkerhoja, joiden avulla mahdollistetaan koulunkäynti. Esim. ystäväni 3-6v lapset Briteissä viedään 7:30 koulun aamukerhoon ja haetaan työpäivän jälkeen iltapäiväkerhosta, eli varmaan n. klo17.

Pitää olla tarkkana, että jos sanotaan, että koulupäivän pituus on vaikka 6h, mutta todellisuudessa ovat siellä ihan vastaavan ajan kuin Suomessakin ollaan päiväkodissa, koska on nämä vapaaehtoiset kerhot alussa ja lopussa.

Taas sitten esim. Saksassa äitien osa-aikatyö on todella yleistä, että voi olla, että siellä lastenkin päivä on sitten tosiaan lyhyempi. Suomessa osa-aikatyötä on harvoin saatavilla ja harvoilla aloilla.

Lapseni luokalla on 28 kpl 4v ikäistä lasta yhden opettajan opetettavana, lisäksi on yksi kouluavustaja. Lapsilta odotetaan koulukypsyyttä eli kuuntelemista, paikallaanoloa, muiden huomioimista, keskittymiskykyä jne. ja meno on oikeasti koulumaista, ei sellaista outoa temmellystä vailla päämäärää kuin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä. 

Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi. 

Erittäin harva lapsi hyötyy siitä, että juostaan kaikenmaailman terapioissa ja tutkimuksissa. Jos esim. puhe tulee vähän myöhemmin kuin ikätovereilla, usein siihen tehokkain lääke on leikkiminen ja vuorovaikutus muiden lasten kanssa sekä satujen lukeminen jne., ei niinkään terapiassa juokseminen. Terapioista hyöytyy pääsääntöisesti vain merkittäviä poikkeamia omaava lapsi ja hänkin yleensä vasta isompana kuin esim. 3-vuotiaana. 

Ei noilla testeillä etsitä lapsia, joilla "puhe tulee vähän myöhemmin", vaan lapsia, joilla puhe tulee todella paljon myöhemmin kuin pitäisi. Miksi ihmeessä normaaleja lapsia pistää ylimääräiseen hoitoon tai terapiaan? Se maksaa.

Alat päästä kiinni pointtiin. Pointtihan on koko ajan ollut se, että nykyisin lapsia "diagnosoidaan" ihan turhaan ja jokainen vähänkään poikkeava testataan ja tutkitaan. Se on tosiaan kallista ja rahat+ajan voisi käyttää järkevämminkin. Esimerkiksi siihen, että oltaisiin vain läsnä siinä lasten arjessa. Kyllä ne tuen tarpeet siinä tulee esille ihan hyvin ilman mitään testejäkin. Kuuleehan sen, osaako 5v puhua ikätasoisesti vai ei ja näkeehän sen onko 3v motorisesti ikätasollaan. Ei tarvita mitään testejä sellaiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Sanoin SELVÄSTI keskiverrosta poikkeava. Se tarkoittaa esimerkiksi kahta keskihajontaa eli lapsia, joiden testitulos on huonompi kuin 98% lapsista (1 lapsi 50 lapsesta).

Ei siis ole kysymys siitä, että toinen lapsi oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin toinen, vaan lapsista, jotka eivät opi lukemaan lainkaan tai oppivat lukemaan pari vuotta keskimääräistä hitaammin. Silloin on ihan oikeasti syytä miettiä, onko kyseessä jokin erityistä tukea tai hoitoa vaativa tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!

Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?

AP

Ne on pre-school!

Opetusta  pienestä pitäen

Ei ole. Esim. Briteissä on kindergarden ja vasta sen jälkeen pre-school. Eli aika samoin kuin meillä. Ensin päiväkoti ja sitten esikoulu. Briteissä vaan esikoulu alkaa aikaisemmin kuin meillä, koska kouluunkin mennään aiemmin. 

Britanniassa sanaa preschool käytetään nimenomaan päivähoidosta ennen kouluikää. Eskariin mennään 4-vuotiaina ja siitä käytetään sanaa reception.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Sanoin SELVÄSTI keskiverrosta poikkeava. Se tarkoittaa esimerkiksi kahta keskihajontaa eli lapsia, joiden testitulos on huonompi kuin 98% lapsista (1 lapsi 50 lapsesta).

Ei siis ole kysymys siitä, että toinen lapsi oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin toinen, vaan lapsista, jotka eivät opi lukemaan lainkaan tai oppivat lukemaan pari vuotta keskimääräistä hitaammin. Silloin on ihan oikeasti syytä miettiä, onko kyseessä jokin erityistä tukea tai hoitoa vaativa tilanne.

Ja miksi sen lapsen on pakko oppia lukemaan nimenomaan 7-vuotiaana? Miksi ei 9v ole ihan yhtä hyvä ikä? Entä miksi et huomaa lukutaidon puutetta ilman testejä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.

T: vakaope

Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu. 

Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.

T. Kokemusta kummastakin

Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.

On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.

Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.

Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.

Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.

Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.

Juuri tuossa on se ongelma. Liikaa vertailua ja heti laitetaan tutkimuksiin tai arvioihin, jos ei ole keskivertolapsi. Sitä tarkoitetaan ylidiagnosoinnilla, ei niinkään kirjaimellisia diagnooseja. Antaisitte lasten olla lapsia ihan rauhassa. 

t. eri

Ei noilla testeille sitä etsitä, onko lapsi keskivertolapsi. Niillä etsitään lapsia, joilla voi olla jokin kehityshäiriö eli on selvästi keskiverrosta poikkeava. Sellaiset lapset ohjataan jatkotutkimuksiin, koska he saattavat tarvita lisäapua tai hoitoa. Vaihtoehto on jättää heidät selviämään itsekseen ilman hoitoa ja/tai apua.

Eli nimenomaan haetaan sitä keskivertoa ja jokaista pokkeavaa pidetään kehityshäiriöisenä. Minne unohtui sellainen asia kuin lasten yksilöllisyys ja puhtaasti siitä seurausta olevat kehitykselliset erot? Eihän se, jos Isla oppii lukemaan puoli vuotta myöhemmin kuin saman ikäinen Enni, tarkoita mitään kehityshäiriötä kummallekaan. He vain oppivat eri tahtiin. 

Ei varhaiskasvatuksessa ole aikaa alkaa seulomaan kuka kuukaudelleen mitä oppii ja mitä ei. Sitten puututaan kun on oikeita ongelmia. Sitten aletaan tutkia, kun nelivuotias ei edelleenkään pääse vaipoistaan tai puhu. Sinun ajatuksesi on, että ne vaipalliset jatkavat aina kouluun saakka ennen kuin pääsevät tukimuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.

T. Pph

Miten te ehditte huolehtia varhaiskasvatuksesta, kun lapset pitää hoitaa ja sen lisäksi laittaa ruokaa ja siivota? Tuohan tarkoittaa sitä, että yksi ihminen tekee (ja vieläpä usein ilman koulutusta) sekä vakaopen, vakasosionomin, vakahoitajan, laitoshuoltajan ja ruokapalvelutyöntekijän työt.

Pitää ne lapset siellä päiväkodissakin hoitaa. Ja pph siivoaa työpäivän jälkeen, ei sen aikana. 

t. eri

Päiväkodissa on eri asioille eri työntekijät. Silloin kun vakaope päivittää varhaiskasvatussuunnitelmia ja raportoi niiden toteumaa, niin vakahoitaja huolehtii lapsista.

Niin? Perhepäivähoidossa ei päivitellä mitään, vaan keskitytään hoitamaan lapsia. Niin kuin päiväkodissakin pitäisi tehdä. Ei ne lapset paperilla hoidu, vaan tekemällä käytännössä.