Lue keskustelun säännöt.
Päiväkotipäivän pituus Suomessa vs. muualla
23.08.2023 |
Päiväkotipäivän pituus tuntuu olevan kestoaihe vanhempien kesken (sen lisäksi, että minkä ikäisenä on hyvä aloittaa päiväkoti tai ehkä pikemmin, milloin on liian nuori päiväkotiin).
Useasti sanotaan, että kyllähän ulkomailla lapset menevät jo alle puolivuotiaina päiväkoteihin tai hoitoon ja vanhemmat palaavat töihin. Kuinka pitkiä päiviä lapset sitten ovat ns. ulkopuolisessa hoidossa esim. päiväkodissa ulkomailla?
Olen siinä käsityksessä, että vaikka lapset aloittavat ulkomailla hyvin aikaisin päiväkodin, ovat päivät kuitenkin taas ajallisesti hyvin lyhyitä kun taas Suomessa jos lapsi menee päiväkotiin, on se usein vähintään vanhemman työpäivän mittainen (8h).
Onko tietoa tai kokemuksia asiasta?
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Tämä. Heti jos lapsi on vähän vilkkaampi ollaan lyömässä adhd-leimaa otsaan. Tai jos viihtyy omissa oloissaan ruvetaan diagnosoimaan autismia. Varhaiskasvatus noin muutenkin lokeroi lapsia liikaa eikä huomioi sitä, että lapset ovat yksilöitä siinä missä aikuisekin.
No odotahan vaan mitä koululta tulee, jos kuvittelet että varhaiskasvatuksessa lokeroidaan lapsia kun ohjataan eteenpäin. Oma lapsi ADHD-piirteinen varmasti ja kyllä on ikävä päiväkotia, joka kuitenkin kävi jatkuvaa keskustelua meidän vanhempien kanssa. Kylmää kyytiä tuli koulussa sitten, kun asioista ei enää neuvoteltu vaan kaikki vaan ilmoitettiin. Viime kädessä myös se, että voiko lapsi jatkaa omalla luokallaan jne.
Teillä on varmaan vielä pieniä lapsia, kun ajattelette että päiväkoti jotenkin lokeroi jos ohjaa toimintaterapeutin arvioon. Nuo kaikki ovat kuitenkin vanhemmalle täysin vapaaehtoisia. Toista se on, jos opettajalla ei keinot ja taidot riitä lasten kanssa koulussa.
Aika naiivia tuo sinun varhaiskasvatuspalopuheesi. Varsinkin, kun oletat, että lasten ikä vaikuttaa siihen, miten kommentoi. Itse olen sitä mieltä, että lapsen pitää saada olla lapsia ilman mitään sekoiluja ellei selkeästi normaalissa arjessa huomata, että tuelle on tarvetta. Vilkkaus ei ole sama kuin adhd ja noin muutenkin yksilöllisyys pitää muistaa eikä vertailla lapsia keskenään.
t. kahden teinin äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Tämä. Heti jos lapsi on vähän vilkkaampi ollaan lyömässä adhd-leimaa otsaan. Tai jos viihtyy omissa oloissaan ruvetaan diagnosoimaan autismia. Varhaiskasvatus noin muutenkin lokeroi lapsia liikaa eikä huomioi sitä, että lapset ovat yksilöitä siinä missä aikuisekin.
No odotahan vaan mitä koululta tulee, jos kuvittelet että varhaiskasvatuksessa lokeroidaan lapsia kun ohjataan eteenpäin. Oma lapsi ADHD-piirteinen varmasti ja kyllä on ikävä päiväkotia, joka kuitenkin kävi jatkuvaa keskustelua meidän vanhempien kanssa. Kylmää kyytiä tuli koulussa sitten, kun asioista ei enää neuvoteltu vaan kaikki vaan ilmoitettiin. Viime kädessä myös se, että voiko lapsi jatkaa omalla luokallaan jne.
Teillä on varmaan vielä pieniä lapsia, kun ajattelette että päiväkoti jotenkin lokeroi jos ohjaa toimintaterapeutin arvioon. Nuo kaikki ovat kuitenkin vanhemmalle täysin vapaaehtoisia. Toista se on, jos opettajalla ei keinot ja taidot riitä lasten kanssa koulussa.
Eli koska opettajilla ei ole enää lupa laittaa kuritonta oppilasta jälki-istuntoon niin opettajat pyrkivät sitten hommaamaan sille adhd-diagnoosin?
Tämän "eiulkomaitavoiniputtaa" jankutuksen jankuttajat varmaan tajuatte, että aloituksessa ei niputetakaan, vaan haetaan kokemuksia eri maista. Eri maista. Sen voi mainita. Näin meillä Sveitsissä. Oma kokemukseni on Argentiinasta. Jne jne. Ymmärsittekö?
Vierailija kirjoitti:
Tämän "eiulkomaitavoiniputtaa" jankutuksen jankuttajat varmaan tajuatte, että aloituksessa ei niputetakaan, vaan haetaan kokemuksia eri maista. Eri maista. Sen voi mainita. Näin meillä Sveitsissä. Oma kokemukseni on Argentiinasta. Jne jne. Ymmärsittekö?
Teepä sitten seuraavalla kerralla otsikko esim. "Kokemuksia eri maiden päivähoitokäytännöistä" niin saat mitä haluat. Nythän tämä ketju meni lähinnä suomalaisen varhaiskasvatuksen käsittelyksi, kun nostit esiin Suomessa olevat kuvitelmiesi mukaan muita maita pidemmät päiväkotipäivät.
Asumme Britanniassa. Täällä koulu, tai siis eskari, alkaa lapsella jo 4-vuotiaana, joten päiväkoti- ja koulupolku on jo lähtökohtaisesti aika erilainen kuin Suomessa.
Se mitä kysyit, vaihtelee todella paljon perhekohtaisesti. Täällä varhaiskasvatus ei ole kokonaisuudessaan yhtä edullista kuin Suomessa eikä lapsi välttämättä ole päiväkodissa koko päivää kuten Suomessa. Moni pitää tavalla tai toisella lapsen kotona ensimmäiset vuodet. Osa jää itse kotiin jos se on mahdollista töiden puolesta ja osa palkkaa kotiin hoitajan, nannyn. Osalla myös joku tuttava tai sukulainen auttaa lastenhoidossa. Etätyöt tai osa-aikainen työviikko pienten lasten vanhemmilla on aika yleistä.
Moni myös yhdistelee näitä. Esimerkiksi siten, että aamulla vanhempi vie lapsen päiväkotiin ja lapsi on siellä puoleenpäivään. Sitten nänny hakee lapsen kotiin ja on lapsen sekä mahdollisten isompien lasten kanssa kotona kun on hakenut nämä koulusta siihen asti että vanhemmat tulee kotiin. Täällä 3-4-vuotiaille tarjotaan tietty tuntimäärä maksutonta päivähoitoa viikossa. Moni hyödyntää sen, eli lapsi on päiväkodissa sen puoli päivää ja sitten Esimerkiksi se nanny hakee lapsen kotiin.
Sanoisin, että lasten päiväkotipäivät on täällä lyhempiä kuin Suomessa keskimäärin. Tietty on niitäkin, kenen lapset on päiväkodissa sen maksimiajan. Päiväkodeille on omat rajat sille minkä ikäisiä lapsia ottavat. Kaikki eivät ota alle 1v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taalla Lontoossa ainakin toimistotoiden tunnit on 9-18 usein. Tuohon paalle viela 2 tuntia keskimaarin tyomatkaa paivassa.
Monilla on lapset koulussa/tarhassa. Ja sen jalkeen palkkaavat viela after school- nannyn jonnekin klo19 tienoille asti. Tai sitten nanny on kotona hoitamassa 8-19 valilla. Ei taalla kukaan vanhempi ole kotona kello 16 ja syo illallista klo 17. Kylla Suomessa on siis asiat sen verran hyvin, ettei tuollaisilla pikkumurheilla kannata paatansa vaivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Tämä. Heti jos lapsi on vähän vilkkaampi ollaan lyömässä adhd-leimaa otsaan. Tai jos viihtyy omissa oloissaan ruvetaan diagnosoimaan autismia. Varhaiskasvatus noin muutenkin lokeroi lapsia liikaa eikä huomioi sitä, että lapset ovat yksilöitä siinä missä aikuisekin.
No odotahan vaan mitä koululta tulee, jos kuvittelet että varhaiskasvatuksessa lokeroidaan lapsia kun ohjataan eteenpäin. Oma lapsi ADHD-piirteinen varmasti ja kyllä on ikävä päiväkotia, joka kuitenkin kävi jatkuvaa keskustelua meidän vanhempien kanssa. Kylmää kyytiä tuli koulussa sitten, kun asioista ei enää neuvoteltu vaan kaikki vaan ilmoitettiin. Viime kädessä myös se, että voiko lapsi jatkaa omalla luokallaan jne.
Teillä on varmaan vielä pieniä lapsia, kun ajattelette että päiväkoti jotenkin lokeroi jos ohjaa toimintaterapeutin arvioon. Nuo kaikki ovat kuitenkin vanhemmalle täysin vapaaehtoisia. Toista se on, jos opettajalla ei keinot ja taidot riitä lasten kanssa koulussa.
Miten lasten ikä nyt tuohon liittyy? Onhan se lokerointia, jos katsotaan että "tässä on keskiviiva ja kaikki sen alle menevät laitetaan arvioon". Noin karrikoidusti. Ja jos nyt ihan välttämättä haluat minun perheestäni yksityiskohtia tietää niin kerrottakoon, että omat lapseni ovat jo äitejä itse. Että niin pieniä ovat.
t. eri
Usko pois, se on vaan hyvä juttu. Olisinpa itse saanut adhd-diagnoosin lapsena. Nyt päälle kolmekymppisenä se on käytännössä mahdotonta, vaikka kaikki täsmää diagnoosin kanssa. En saa siis apuja tai lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Tämä. Heti jos lapsi on vähän vilkkaampi ollaan lyömässä adhd-leimaa otsaan. Tai jos viihtyy omissa oloissaan ruvetaan diagnosoimaan autismia. Varhaiskasvatus noin muutenkin lokeroi lapsia liikaa eikä huomioi sitä, että lapset ovat yksilöitä siinä missä aikuisekin.
No odotahan vaan mitä koululta tulee, jos kuvittelet että varhaiskasvatuksessa lokeroidaan lapsia kun ohjataan eteenpäin. Oma lapsi ADHD-piirteinen varmasti ja kyllä on ikävä päiväkotia, joka kuitenkin kävi jatkuvaa keskustelua meidän vanhempien kanssa. Kylmää kyytiä tuli koulussa sitten, kun asioista ei enää neuvoteltu vaan kaikki vaan ilmoitettiin. Viime kädessä myös se, että voiko lapsi jatkaa omalla luokallaan jne.
Teillä on varmaan vielä pieniä lapsia, kun ajattelette että päiväkoti jotenkin lokeroi jos ohjaa toimintaterapeutin arvioon. Nuo kaikki ovat kuitenkin vanhemmalle täysin vapaaehtoisia. Toista se on, jos opettajalla ei keinot ja taidot riitä lasten kanssa koulussa.
Miten lasten ikä nyt tuohon liittyy? Onhan se lokerointia, jos katsotaan että "tässä on keskiviiva ja kaikki sen alle menevät laitetaan arvioon". Noin karrikoidusti. Ja jos nyt ihan välttämättä haluat minun perheestäni yksityiskohtia tietää niin kerrottakoon, että omat lapseni ovat jo äitejä itse. Että niin pieniä ovat.
t. eri
Usko pois, se on vaan hyvä juttu. Olisinpa itse saanut adhd-diagnoosin lapsena. Nyt päälle kolmekymppisenä se on käytännössä mahdotonta, vaikka kaikki täsmää diagnoosin kanssa. En saa siis apuja tai lääkkeitä.
Ei todellakaan ole. Siinä ei ole mitään hyvää, että lapset leimataan joidenkin käyrien perusteella. Oikea tuen tarve on ihan eri asia kuin se, että jokainen vähänkään vilkkaampi on nykyisin adhd-lapsi. Se vie diagnoosiltakin "tehoa", että nimikettä jaellaan hatarin perustein. Monelle syntyy tämän takia mielikuva, että adhd on vain vilkkautta, vaikka sitähän se ei ole. Jos ylidiagnosointi lopetettaisiin, ymmärrettäisiin myös ero vilkkauden ja adhd:n välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä.
Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!
Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?
AP
Tietenkin kuuluu. Ei lapsista voi huolehtia kasvattamatta heitä. Kasvattaminen ei ole mikään erillinen kokonaisuus, vaan osa lapsen kanssa olemista. Esim. "Ei saa töniä kavereita" tai "Laitapa haalari omaan naulakkoosi" ovat osa lapsen kasvattamista.
Tuo on kuitenkin eri asia kuin varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimintaa jossa painottuu erityisesti pedagogiikka ja jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Myös Suomessa varhaiskasvatus on suhteellisen uusi asia. Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2015.
Höpö höpö. Kyllä siellä varhaiskasvatulaitoksessakin kerrotaan lapsille, että ei saa töniä ja ohjeistetaan laittamaan vaatteet paikalleen jne. jne. Eli ihan vain toimitaan normaalisti lapsen kanssa. Siihen ei mitään tutkittua tietoa tarvita, että osaa opettaa lapselle normaalit käytöstavat.
En ole alalla, mutta kuvittelisin, että varhaiskasvatuksella ei varmaankaan tarkoiteta käytöstapojen opettamista vaan tietoja ja taitoja. Lapsi siis ei ole pelkästään vaan "säilössä" vaan saa ikätasolleen sopivia virikkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Tämä. Heti jos lapsi on vähän vilkkaampi ollaan lyömässä adhd-leimaa otsaan. Tai jos viihtyy omissa oloissaan ruvetaan diagnosoimaan autismia. Varhaiskasvatus noin muutenkin lokeroi lapsia liikaa eikä huomioi sitä, että lapset ovat yksilöitä siinä missä aikuisekin.
No odotahan vaan mitä koululta tulee, jos kuvittelet että varhaiskasvatuksessa lokeroidaan lapsia kun ohjataan eteenpäin. Oma lapsi ADHD-piirteinen varmasti ja kyllä on ikävä päiväkotia, joka kuitenkin kävi jatkuvaa keskustelua meidän vanhempien kanssa. Kylmää kyytiä tuli koulussa sitten, kun asioista ei enää neuvoteltu vaan kaikki vaan ilmoitettiin. Viime kädessä myös se, että voiko lapsi jatkaa omalla luokallaan jne.
Teillä on varmaan vielä pieniä lapsia, kun ajattelette että päiväkoti jotenkin lokeroi jos ohjaa toimintaterapeutin arvioon. Nuo kaikki ovat kuitenkin vanhemmalle täysin vapaaehtoisia. Toista se on, jos opettajalla ei keinot ja taidot riitä lasten kanssa koulussa.
Eli koska opettajilla ei ole enää lupa laittaa kuritonta oppilasta jälki-istuntoon niin opettajat pyrkivät sitten hommaamaan sille adhd-diagnoosin?
Ei. Vaan saamaan pois omalta luokalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Tämä. Heti jos lapsi on vähän vilkkaampi ollaan lyömässä adhd-leimaa otsaan. Tai jos viihtyy omissa oloissaan ruvetaan diagnosoimaan autismia. Varhaiskasvatus noin muutenkin lokeroi lapsia liikaa eikä huomioi sitä, että lapset ovat yksilöitä siinä missä aikuisekin.
No odotahan vaan mitä koululta tulee, jos kuvittelet että varhaiskasvatuksessa lokeroidaan lapsia kun ohjataan eteenpäin. Oma lapsi ADHD-piirteinen varmasti ja kyllä on ikävä päiväkotia, joka kuitenkin kävi jatkuvaa keskustelua meidän vanhempien kanssa. Kylmää kyytiä tuli koulussa sitten, kun asioista ei enää neuvoteltu vaan kaikki vaan ilmoitettiin. Viime kädessä myös se, että voiko lapsi jatkaa omalla luokallaan jne.
Teillä on varmaan vielä pieniä lapsia, kun ajattelette että päiväkoti jotenkin lokeroi jos ohjaa toimintaterapeutin arvioon. Nuo kaikki ovat kuitenkin vanhemmalle täysin vapaaehtoisia. Toista se on, jos opettajalla ei keinot ja taidot riitä lasten kanssa koulussa.
Miten lasten ikä nyt tuohon liittyy? Onhan se lokerointia, jos katsotaan että "tässä on keskiviiva ja kaikki sen alle menevät laitetaan arvioon". Noin karrikoidusti. Ja jos nyt ihan välttämättä haluat minun perheestäni yksityiskohtia tietää niin kerrottakoon, että omat lapseni ovat jo äitejä itse. Että niin pieniä ovat.
t. eri
Usko pois, se on vaan hyvä juttu. Olisinpa itse saanut adhd-diagnoosin lapsena. Nyt päälle kolmekymppisenä se on käytännössä mahdotonta, vaikka kaikki täsmää diagnoosin kanssa. En saa siis apuja tai lääkkeitä.
Sä et nyt ymmärtänyt pointtiani. Puhut ihan eri asiasta kuin minä. Sinä puhut oikeasta diagnoosista, minä puhun siitä että lapsia pyritään tunkemaan samaan muottiin ja jokainen vähänkään siitä muotista poikkeava laitetaan arvioihin jne. Se on paitsi resurssien tuhlausta, myös lapsille turhaa säätöä. Lisäksi se luo vääristynyttä kuvaa siitä, että olisi olemassa joku "oikeanlainen lapsi" ja muut ovat poikkeavia ja tarvitsevat lisätutkimuksia. Tässä mallissa unohtuu yksilöllisyys ja lapsille luodaan ihan turhaan paineita siitä, että pitää olla samanlainen kuin kaikki muutkin. Lapsista tulee suorittajia pienestä pitäen, kun liikaa testataan ja tutkitaan.
t. sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!
Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?
AP
Tietenkin kuuluu. Ei lapsista voi huolehtia kasvattamatta heitä. Kasvattaminen ei ole mikään erillinen kokonaisuus, vaan osa lapsen kanssa olemista. Esim. "Ei saa töniä kavereita" tai "Laitapa haalari omaan naulakkoosi" ovat osa lapsen kasvattamista.
Tuo on kuitenkin eri asia kuin varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimintaa jossa painottuu erityisesti pedagogiikka ja jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Myös Suomessa varhaiskasvatus on suhteellisen uusi asia. Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2015.
Höpö höpö. Kyllä siellä varhaiskasvatulaitoksessakin kerrotaan lapsille, että ei saa töniä ja ohjeistetaan laittamaan vaatteet paikalleen jne. jne. Eli ihan vain toimitaan normaalisti lapsen kanssa. Siihen ei mitään tutkittua tietoa tarvita, että osaa opettaa lapselle normaalit käytöstavat.
En ole alalla, mutta kuvittelisin, että varhaiskasvatuksella ei varmaankaan tarkoiteta käytöstapojen opettamista vaan tietoja ja taitoja. Lapsi siis ei ole pelkästään vaan "säilössä" vaan saa ikätasolleen sopivia virikkeitä.
Kerrotko vielä mitä ne käytöstavat ovat, kun et pidä niitä tietoina ja taitoina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä.
Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi.
Eihän nyt puhuttu tuosta, vaan siitä, että päiväkodissa menee ihan tuhraan aikaa kaiken maailman paperin pyörittelyyn, kun haetaan diagnooseja sieltäkin, missä niitä ei ole. Nykyisin ollaan ihan hysteerisiä tässä asiassa ja heti, jos Veetipetteri ei olekaan samanlainen kuin Vilijulius aletaan miettiä, on Veetipetterillä joku diagnoosi. Erittäin todennäköisesti ei ole, koska lapset nyt vaan ovat erilaisia. Diagnoosin ei pitäisi olla mikään tavoite niin kuin nykyisin tuntuu olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!
Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?
AP
Tietenkin kuuluu. Ei lapsista voi huolehtia kasvattamatta heitä. Kasvattaminen ei ole mikään erillinen kokonaisuus, vaan osa lapsen kanssa olemista. Esim. "Ei saa töniä kavereita" tai "Laitapa haalari omaan naulakkoosi" ovat osa lapsen kasvattamista.
Tuo on kuitenkin eri asia kuin varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimintaa jossa painottuu erityisesti pedagogiikka ja jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Myös Suomessa varhaiskasvatus on suhteellisen uusi asia. Varhaiskasvatuslaki tuli vasta 2015.
Höpö höpö. Kyllä siellä varhaiskasvatulaitoksessakin kerrotaan lapsille, että ei saa töniä ja ohjeistetaan laittamaan vaatteet paikalleen jne. jne. Eli ihan vain toimitaan normaalisti lapsen kanssa. Siihen ei mitään tutkittua tietoa tarvita, että osaa opettaa lapselle normaalit käytöstavat.
En ole alalla, mutta kuvittelisin, että varhaiskasvatuksella ei varmaankaan tarkoiteta käytöstapojen opettamista vaan tietoja ja taitoja. Lapsi siis ei ole pelkästään vaan "säilössä" vaan saa ikätasolleen sopivia virikkeitä.
Lapsi nimenomaan on vain säilössä. Kun ryhmässä on 30 alle 3-vuotiasta, ei siinä mitään virikkeitä ehditä antaa. Hyvä jos perusasiat pystytään hoitamaan edes välttävällä tasolla. Tervetuloa katsomaan päiväkotiarkea ja kommentoimaan vasta sitten.
Myös perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Nähdään myös lapsen erityisentuentarpeet aikaisessa vaiheessa koska lapset ovat yleensä hoitoon tullessa 1-2 vuotiaita. Ryhmät ovat pieniä ,neljä lasta/hoitaja. Lasten päivät hoidossa ovat pitkiä,enimmäkseen 9-10 tuntisia ja siinä ajassa oppii tunnistamaan lapsen tuentarpeet hyvin. Lapsista tulee hoitajille hyvin läheisiä toisin kuin päiväkodissa.
T. Pph
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä.
Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi.
Erittäin harva lapsi hyötyy siitä, että juostaan kaikenmaailman terapioissa ja tutkimuksissa. Jos esim. puhe tulee vähän myöhemmin kuin ikätovereilla, usein siihen tehokkain lääke on leikkiminen ja vuorovaikutus muiden lasten kanssa sekä satujen lukeminen jne., ei niinkään terapiassa juokseminen. Terapioista hyöytyy pääsääntöisesti vain merkittäviä poikkeamia omaava lapsi ja hänkin yleensä vasta isompana kuin esim. 3-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos verrataan ulkomaihin niin herkästi päädytään vertailemaan omenoita ja päärynöitä. Useimmissa maissa ei ole varhaiskasvatusta niin kuin Suomessa vaan siellä on lastentarhat jotka on tarkoitettu siihen, että lapsia hoidetaan siellä tarhassa vanhempien työpäivän ajan. Kyse on siis ihan erilaisesta toiminnasta jolla on eri tarkoitus.
T: vakaope
Sori, mutta ihan samalla tavalla suomalainen päiväkoti on paikka, jossa lapsia hoidetaan vanhempien työpäivän ajan. Riippumatta siitä, millä nimellä vakaope sitä kutsuu.
Kyllä päivähoidon tasossa on iso ero ihan Suomessakin riippuen onko kyseessä perhepäivähoitaja vai päiväkoti joka toimii varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Uskoisin että vakaope tarkoitti juuri tätä eroa.
T. Kokemusta kummastakin
Niin on. Perhepäivähoidon eduksi. Varhaiskasvatuslaitokset ovat monin paikoin helvetillisiä ja lapset ovat siellä vain säilössä, eivät hoidossa.
On tarpeetonta polarisoida keskustelua. Pph on tosi hyvä ihan pienille lapsille ja lapsimäärä on aina vakioitu, mutta päiväkodin varhaiskasvatus kehittää ja sitä kautta myös mahdolliset oppimisen haasteet löytyvät nopeammin, jolloin lapsi saa tarvitsemaansa tukea paremmin.
Tästä tietysti poislukien osaavan, riittävän ja pysyvän henkilökunnan puute päiväkodeissa.Ylidiagnosointi ei palvele ketään. Nythän on se tilanne, että varmaan kolmasosalla lapsista on jo jokin "erityis"diagnoosi.
Ei päiväkodissa mitään diagnosoida. Siellä tehdään mm. ikätasotestejä, jotka kertovat mm miten lapsi vertaantuu muuhun ikäluokkaansa ja nouseeko sieltä jotain johon voisi olla hyvä kiinnittää huomiota. Huomio voi tarkoittaa ihan vaan sitä, että päiväkodissa tuetaan lasta paremmin haasteelliseksi havaitulla alueella tai ohjataan mahdollisesti toimintaterapeutin arvioon jne.
Nämä ovat hyviä asioita, eikä niitä tarvitse pelätä. Tarkoitus on tukea lapsen kehitystä.Ei se kyllä mitenkään tue lapsen kehitystä, että tädit pyörittelevät papereita sen sijaan, että ihan vain olisivat normaalisti niiden lasten kanssa niin kuin ennenkin oltiin. Silloin kun päiväkoti oli vielä päivähoitopaikka eikä mikään koelaboratorio, jossa lapsia kytätään ja testataan kuin mitäkin koe-eläimiä.
Kyllä se on ihan sen lapsen etu, että se pääsee ajossa vaikkapa puheterapiaan tai toimintaterapiaan eikä tarvitse näitä alkaa jumppaamaan sitten vasta koulussa kun monet herkkyyskaudet on jo ohi.
Eihän nyt puhuttu tuosta, vaan siitä, että päiväkodissa menee ihan tuhraan aikaa kaiken maailman paperin pyörittelyyn, kun haetaan diagnooseja sieltäkin, missä niitä ei ole. Nykyisin ollaan ihan hysteerisiä tässä asiassa ja heti, jos Veetipetteri ei olekaan samanlainen kuin Vilijulius aletaan miettiä, on Veetipetterillä joku diagnoosi. Erittäin todennäköisesti ei ole, koska lapset nyt vaan ovat erilaisia. Diagnoosin ei pitäisi olla mikään tavoite niin kuin nykyisin tuntuu olevan.
Kuule mummo, älä viitsi jatkaa, kun teet itsestäsi naurettavan. Nykypäivänä on maailma hyvin toisenlainen kuin sinun lapsuudessasi. Esim. visuaalisia ärsykkeitä on niin paljon, että ne tarkkaavaisuudet ovat eri kunnossa kuin silloin kun kerran viikkoon tuli Käytöskukka mustavalkotelkkarista. Toisekseen suomalainen yhteiskunta on nykyisin niin polarisoitunut, että sitä ei pysty ymmärtämään millaisissa oloissa ja millaisessa arjessa osa meidän lapsista elää. Nämä lapset tarvitsevat kaiken sen avun, mitä heille voidaan antaa ja mahdollisimman aikaisin. Koulussa ollaan liian myöhässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista!
Millaisia nämä lastentarhan siis ovat ulkomailla? Oletan, että niihin ei kuulu kasvatuksellista puolta ollenkaan?
AP
Ne on pre-school!
Opetusta pienestä pitäen
Ei ole. Esim. Briteissä on kindergarden ja vasta sen jälkeen pre-school. Eli aika samoin kuin meillä. Ensin päiväkoti ja sitten esikoulu. Briteissä vaan esikoulu alkaa aikaisemmin kuin meillä, koska kouluunkin mennään aiemmin.
Meidän lasten koulussa Englannissa oli pihalla eri rakennuksessa nursery ja varsinaisen koulun puolella reception (käytännössä eskari) ja luokat 1-6. Reception-luokalle (käytännössä pakollinen ainakin meidän paikkakunnalla) mentiin, jos oli täyttänyt syyskuun alkuun mennessä 4 v. Suomessa eskariin mennään sinä vuonna, kun täyttää 6 v.
On aika mielenkiintoista verrata lasten ikää eri luokilla suomalaisissa ja englantilaisissa kouluissa, koska ikäluokat katkaistaan eri kohdassa. Suomessa katkaisu on vuoden vaihtuessa, vaikka koulu alkaa vasta syksyllä, Englannissa katkaisu on syyskuun alussa eli kouluvuoden alussa. Lapset, jotka Suomessa olisivat samalla luokalla voisivat Englannissa olla eri luokilla.
Tuosta voi laskea, että Englannissa lapset ovat eskarivuoden aikana keskimäärin 5.0 v. Suomessa eskarivuoden aikana lapset ovat keskimäärin 6.6 v. Sama ero tietysti säilyy myös ylemmillä luokilla.
Miten lasten ikä nyt tuohon liittyy? Onhan se lokerointia, jos katsotaan että "tässä on keskiviiva ja kaikki sen alle menevät laitetaan arvioon". Noin karrikoidusti. Ja jos nyt ihan välttämättä haluat minun perheestäni yksityiskohtia tietää niin kerrottakoon, että omat lapseni ovat jo äitejä itse. Että niin pieniä ovat.
t. eri