Missä tilanteessa huomasit ensimmäisen kerran että olet tullut vanhaksi?

Vierailija kirjoitti:

50-vuotiaana, kun nivelet on niin heikot etten taida päästä enää lasteni kanssa vaellusretkille.

MIten huomasit asian?  Mitä harrastat tai harrastit siis?

Ajoimme Mikkelistä Savonlinnaan,kävimme Olavinlinnassa ja kahvilla ja tulimme takaisin. 

Olimme takaisin klo 20 ja olin niin uupunut että menin suoraan suihkun kautta sänkyy  ja seuraavana aamuna oli olo kun olisi kotona viikon reissun jälkeen. Ei jaksanut mitään. Väsytti ja kolotti ja ajattelin,miten ihanaa olla taas kotona. 

Olin 42 tuolloin.

Kun rupesin sanomaan joitain nuoria työkavereita tytöiksi/pojiksi ja kun rupean muistelemaan nuoruutta

Olen vasta vähän yli 60-vuotias, joten en ole vielä huomannut. Mutta sen muistan, milloin huomasin olevani aikuinen: kun Playboyn kuukauden playmate oli itseäni nuorempi.

Ai yksi tilanne vain?! 

Normalissa  puolet tuotteista oli täysin outoja kuten joku primer

Alkoholia juo mielummin päivällä kuin illalla ja mielummin räkälässä kuin yökerhossa, koska räkälään voi mennä  pieruverkkareissa

Ylös ei pääse ilman äänitehosteita

Aina pitää ottaa päikkärit.

Sinun todellinen itsesi, sielu, or whatever, on ikuinen, syntymätön ja kuolematon. Vain fyysinen keho kuluttaa kromosomien telomeerit loppuun, jolloin sen kyky vastustaa entropiaa lakkaa lopullisesti. Hindujen "Uusi testamentti", Bhagavad-giitaa eli Herran (= Krishnan) laulu, toteaa mm. näin:

Ei ole koskaan ollut aikaa, jolloin minä tai sinä tai nämä ruhtinaat eivät olisi olleet olemassa. Sellaista aikaa ei tulekaan, että me lakkaisimme olemasta. Aivan samoin kuin inkarnoituva olemus [dehī] kulkee lapsuuden, nuoruuden ja vanhuuden kautta, samoin se myös siirtyy toiseen kehoon. Viisas ei tällaisesta innostu. Oi Arjuna, fyysiset asiat, jotka tuottavat kylmää ja kuumaa, nautintoa ja tuskaa, tulevat ja menevät sitten ohi. Ne ovat ohimeneviä, joten opettele sietämään niitä, oi Bhārata [Arjuna]. Oi sinä parhain ihmisistä, viisaat, joille onni ja onnettomuus ovat yhtä ja samaa, eivät järkyty näistä, koska he (viisaat) kuuluvat ikuisen elämän piiriin [amritattvaan]. (2.12–15)

-----

Ruumiissa asuja hylkää kuluneen kehonsa ja pukeutuu uuteen aivan samalla tavoin kuin joku vaihtaa kuluneen vaatteensa uuteen. Aseet eivät voi sitä vahingoittaa, eikä tuli polttaa. Vesi ei sitä kastele, eikä tuuli kuivata. Sitä ei voi leikata tai polttaa, kastella tai kuivata. Se on ikuinen, kaiken kestävä, pysyvä, liikkumaton ja alkuperäinen. Se on ilmentymätön, ei ajateltavissa oleva ja muuttumaton. Tämän tiedostaessasi sinun ei enää pitäisi surra. (2.22–25)

N. 25-vuotiaana rouviteltiin lihatiskillä. 

Kun unohdan silmälasit kotiin ja ei näe yhtään mitä esim. ruokapaketin kyljessä lukee. Pitää antaa paketti vaimolle tai lapselle ja kysyä, että mitä tuossa sanotaan😁

Kunnon nussimisen jälkeen, tulee usein lihaskipuja.
T.Maukka

64v

Vierailija kirjoitti:

Kunnon nussimisen jälkeen, tulee usein lihaskipuja.
T.Maukka

3 minuuttia

Emmä muista enää tuommosia :D olen tullut vanhaksi.

Olen 69 v, nainen.  Huomaan, että en jaksa enää puuhata fyysistä voimaa vaativissa hommissa niin pitkään kuin ennen. Pitää levätä välillä enemmän kuin ennen. Iltapäivänokoset otan aika usein, ja sen jälkeen jaksaa taas.

Myös käsivarsien ihon hapertuminen kertoo väistämättä, että olen vanha. :)

Vierailija kirjoitti:

Sinun todellinen itsesi, sielu, or whatever, on ikuinen, syntymätön ja kuolematon. Vain fyysinen keho kuluttaa kromosomien telomeerit loppuun, jolloin sen kyky vastustaa entropiaa lakkaa lopullisesti. Hindujen "Uusi testamentti", Bhagavad-giitaa eli Herran (= Krishnan) laulu, toteaa mm. näin:

Ei ole koskaan ollut aikaa, jolloin minä tai sinä tai nämä ruhtinaat eivät olisi olleet olemassa. Sellaista aikaa ei tulekaan, että me lakkaisimme olemasta. Aivan samoin kuin inkarnoituva olemus [dehī] kulkee lapsuuden, nuoruuden ja vanhuuden kautta, samoin se myös siirtyy toiseen kehoon. Viisas ei tällaisesta innostu. Oi Arjuna, fyysiset asiat, jotka tuottavat kylmää ja kuumaa, nautintoa ja tuskaa, tulevat ja menevät sitten ohi. Ne ovat ohimeneviä, joten opettele sietämään niitä, oi Bhārata [Arjuna]. Oi sinä parhain ihmisistä, viisaat, joille onni ja onnettomuus ovat yhtä ja samaa, eivät järkyty näistä, koska he (viisaat) kuuluvat ikuisen elämän piiriin [amritattvaan]. (2.12–15)

-----

Ruumiissa asuja hylkää kuluneen kehonsa ja pukeutuu uuteen aivan samalla tavoin kuin joku vaihtaa kuluneen vaatteensa uuteen. Aseet eivät voi sitä vahingoittaa, eikä tuli polttaa. Vesi ei sitä kastele, eikä tuuli kuivata. Sitä ei voi leikata tai polttaa, kastella tai kuivata. Se on ikuinen, kaiken kestävä, pysyvä, liikkumaton ja alkuperäinen. Se on ilmentymätön, ei ajateltavissa oleva ja muuttumaton. Tämän tiedostaessasi sinun ei enää pitäisi surra. (2.22–25)

"Väliaikaista kaikki on vain..." :)

Vierailija kirjoitti:

Menimme kuuntelemaan bändiä joka aloitti 23.30. Meinasin nukahtaa väkisin ja kaveri kysyi että et kai sammu?No en kun väsyttää muuten! Mietin,mikä hemmetin keikka alkaa näin myöhään ja kehtaanko lähteä kotiin ekan biisin jälkeen.

Ei tule tämmöinen enää kuuloonkaan. 😂. En jaksanut edes Euroviisuja kuunnella radiosta, nukahdin ennen ensimmäistäkään kappaletta.

Vierailija kirjoitti:

Ketteryys on heikentynyt sekä olen tullut kömpelöksi. Muistikin jo alkaa präkäämään. M51

Prakaamaan.

Mieleltäni olen ollut aina erilainen ja vanhempi kuin muut. Nyt vajaa 50 vee. Edelleen ihmettelen monien aikuisten lapsellista käytöstä.

Noin 60-vuotiaana huomasin että kyykkyyn meno alkoi tuntua kivuliaalta. Sitten rakensin mieheni kanssa aitaa ja minun tehtäväni oli ruuvailla aitalankut. Alaruuvvien laitto kävi hyvästä treenistä eikä polviin enää sattunut. Nyt pitää saada jo nopeasti jokin vastaavanlainen projekti.

Kun täytin 50-v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menimme kuuntelemaan bändiä joka aloitti 23.30. Meinasin nukahtaa väkisin ja kaveri kysyi että et kai sammu?No en kun väsyttää muuten! Mietin,mikä hemmetin keikka alkaa näin myöhään ja kehtaanko lähteä kotiin ekan biisin jälkeen.

Ei tule tämmöinen enää kuuloonkaan. 😂. En jaksanut edes Euroviisuja kuunnella radiosta, nukahdin ennen ensimmäistäkään kappaletta.

Sama vika. En enää jaksa lähteä keikoille. Minulle on jo liian myöhäistä jos soitto alkaa vasta klo 21.