HS:Lapsessani tapahtui ällistyttävä muutos Yhdysvalloisssa.

Varmaan iloisempi, rohkeampi. Tämä on arvaukseni.

Oli kasvanut parta ja pulisongit.

Itsevarmuus, esiintyminen. Jo ekaluokalla piti pitää esitelmä luokan edessä. Kehuttiin pienistäkin onnistumisista.

Kaikki oli siellä niin mahtavaa, vaikka lapsi ei osannut enkkua. AWESOME

Ihan paras koulujärjestelmä, ei haittaa vaikka ei osaa lukea/kirjoittaa.

Lapsi osaa juosta JA pitää esitelmiä! WOW

Lisäksi syyllistetään suomalaisia, että ei osata ottaa muuttajia vastaan, mutta Usassa osataan.

Lapsi lihosi 25kg kuudessa kuukaudessa!

Mä olen aina ajatellut, että tuollanen amerikan tyyli koulussa olisi painajaista ujolle lapselle (kuten mulle aikoinaan). Esitelmät oli piinaa, mutta niitä ei onneksi tosiaan usein ollut.

Vierailija kirjoitti:

Itsevarmuus, esiintyminen. Jo ekaluokalla piti pitää esitelmä luokan edessä. Kehuttiin pienistäkin onnistumisista.

Siis mitä? Pitäähän Suomessakin esiintyä pienestä pitäen luokan edessä ja jo päiväkodissa esitellä lelua tai kertoa leipomisesta tms. muiden edessä!

Kaikki jotka on katsoneet esim hauskoja kotivideoita ovat nähneet miten ulospäin suuntautuneita ja puheliaita jenkeissä ovat jo pienet lapset. He osallistuvat perheessä keskusteluun tasavertaisina jäseninä ja kaikkihan siellä puhuvat koko ajan, mikä sinänsä on vähän rasittavaa jos minulta kysytään.

Olisi kiva kuulla mitä hs n jutussa muuta sanottiin.

Ihastui punaisiin lippiksiin ja kiinnostui aseista?

Kannattaa lukea Hiljaiset - introverttien manifesti. Siinä avataan Yhdysvaltojen kulttuurihistoriaa ja sitä, miksi maassa ekstroverttiys on ujutettu kansanluonteeseen edistämään markkinointia, mainostamista ja kapitalismia. Koko ekstroverttiyden tarkoitus on saada ihmiset myymään enemmän sitä itseään eli itseään.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että tuollanen amerikan tyyli koulussa olisi painajaista ujolle lapselle (kuten mulle aikoinaan). Esitelmät oli piinaa, mutta niitä ei onneksi tosiaan usein ollut.

Jatkan vielä, 1. esitelmäni ikinä oli 5. luokalla ja se oli niin traumaattista, että muistan tunteen vieläkin. Ehkä tietty jos olisi pieniä sen tyylisiä juttuja usein, niin ne ei kenties tuntuisi niin pelottavilta ja niiistä karaistuisi edes hieman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsevarmuus, esiintyminen. Jo ekaluokalla piti pitää esitelmä luokan edessä. Kehuttiin pienistäkin onnistumisista.

Siis mitä? Pitäähän Suomessakin esiintyä pienestä pitäen luokan edessä ja jo päiväkodissa esitellä lelua tai kertoa leipomisesta tms. muiden edessä!

No ei onneksi mun aikana pitänyt, ehkä se on nykyään erilaista.

Kyse oli ekaluokalle kesken lukuvuoden menneestä tytöstä.

Oppiko lapsi siellä mitään? Paitsi tietysti sen, että on awesome? 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lukea Hiljaiset - introverttien manifesti. Siinä avataan Yhdysvaltojen kulttuurihistoriaa ja sitä, miksi maassa ekstroverttiys on ujutettu kansanluonteeseen edistämään markkinointia, mainostamista ja kapitalismia. Koko ekstroverttiyden tarkoitus on saada ihmiset myymään enemmän sitä itseään eli itseään.

Aivan yhtä typerä luulo kuin se että suomalaisiin on aikoinaan oikein myyty ja istutettu mollisoundi kansallisena tunnusmerkkinä. Voi elämä näitä päättelyjä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ajatellut, että tuollanen amerikan tyyli koulussa olisi painajaista ujolle lapselle (kuten mulle aikoinaan). Esitelmät oli piinaa, mutta niitä ei onneksi tosiaan usein ollut.

Kyllä se varmasti useimmille olisikin. Ehkä kirjoittajan lapsen ujous johtui tavalla tai toisella siitä ympäristöstä, ja todellinen sisäinen ekstrovertti pääsi USA:ssa esille. Vaikea sanoa. En kyllä edes tiedä, mistä artikkeli kertoo, joten voi olla ettei tämä edes ole oikeasti se muutos mistä puhutaan...!

Voin sanoa, että ujona puhevikaisena introverttina kokemukseni amerikkalaisista (ja ihan kotoperäisistäkin ekstroverttiporukoista) on, ettei ääntä saa ikinä kuuluviin. Muut puhuvat päälle, ja jos olet puhevikainen kuten minä, vielä "ennakoivat" puhettasi eli yrittävät ilmeisesti auttaa sanomalla asiasi puolestasi. Tuollainen ympäristö saa minut vain entistä hiljaisemmaksi. Mutta makunsa kullakin.

Jos meillä kannustettaisiin ja kehuttausiin enemmän, me emme menisi maailmalle jo valmiiksi anteeksipyydellen. Suomalaiset eivät ole lainkaan sulavia, itsevarmuus puuttuu. En usko että se puute on valmiina korvien välissä. Senhän näkee nuorissa jotka asuvat vaikka vuodenkin maailmalla. Ovat aivan toisenlaisia palatessaan.

Suomessa on vahva tasapäistämisen ja kurin kulttuuri kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Ei saa erottua, pitää tehdä niin kun muut ja niin kun käsketään, totteleminen ja muottiin mukautuminen on ne tärkeimmät arvot. Lapselle tulee olo, että häntä vahditaan ja että jokaisesta omaehtoisesta ajatuksesta ja liikkeestä tulee välitön palaute ja korjaus oikeaan suuntaan. Tai sitten jos kuri ja tasapäistäminen ei toteudu, niiden sijalla on välinpitämättömyys ja lapsi kokee, ettei häntä huomata, hänestä ei olla kiinnostuneita eikä hänen tekemisillään ole väliä.

USAssa arvostetaan individualismia, erottumista, aktiivisuutta ja omaehtoista toimintaa. Se näkyy ihmisissä siellä.

USA = smalltalk helvetti.