Masennus ja uupumus vei kaikki ystäväni

Olen ollut muutaman vuoden ajan uupunut ja masentunut. Ja huomannut, että minulla ei ole enää yhtään ystävää. En ole masennuksesta huolimatta kaatanut heidän niskaan negatiivista, en vain ole jaksanut tavata ja pitää tiivistä yhteyttä, kun en melkein kotitöitäkään jaksa, välillä jaksaisin vain maata sängyssä. Ystäväni tietävät kyllä, että olen uupunut ja masentunut. He eivät enää ole kiinnostuneita seurastani, eivät enää halua tavata, viesteihini vastaavat jotain sellaista kohteliasta ympäripyöreää mitä joillekin puolitutuille on tapana vastata. Vaikka suurimman osan heistä olen tuntenut yli 20 vuotta. Ilmeisesti en ole enää heidän ystävä eikä minulla ole siis enää ystäviä, koska ei minulla ole voimia tässä olotilassa alkaa etsimään jostain uusia ystäviä, se on muutenkin aikuisena todella vaikeaa eikä kaikki löydä millään. Miksi tässä kävi näin?