Miksi varsinkin miehet itkee sitä, miksi naisille koulutus on tärkeä tieto treffikumppanista
Koulutus ei muka kerro mitään millainen on ihmisenä.
Minulle se kertoo paljonkin. Jos mies on akateeminen, tulkitsen että mies on keskivertoa älykkäämpi, on pitkäjänteinen, keskittymiskykyinen, elämänhallinta kunnossa, elämäntavat ehkä myös keskivertoa terveellisemmät jne. Duunarikin toki voi olla kaikkea tätä, mutta se on enemmän arpapeliä.
Kommentit (372)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Eräs vanhempi mies totesi minulle kerran, että alle 35v miehille ulkonäkö ja status ovat hyvin tärkeitä. Sitten se kaikki muuttuu, ja on tärkeämpää, millaisen ihmisen kanssa sitä elämänsä jakaa.
Tosin naisena myönnän, etten itsekään alle 30v paljon miehen arvoja miettinyt. Onneksi en mennyt naimisiin. Naimisiinmeno pitäisi kieltää alle 30v kun porukka ei yhtään tiedä, mitä elämältä haluaa.
Vähän tätä olen aina epäillytkin, varsinkin nuorilla naisilla. Ja nyt, ei yhtään ihmetytä avioerotilastot. Sitä ensin humputellaan 30 vuoden ikään asti tai jopa 40 ikään, ja sitten viisastutaan.
Kutsut huonoja ja onnettomia suhteita humputteluksi?
Miehille tuntuu olevan aina ihan valtava ongelma, jos nainen haluaa tietää miehestä yhtään mitään. Miehillä on liikuttava usko siihen että he ovat riittäviä kenelle tahansa. Heitä ei saisi torjua millään perusteella.
Sehän tosin ei pidä paikkaansa että miestä ei kiinnostaisi naisen koultus. Osa miehistä etsii naista jolla ei olisi mitään kunnianhimoa, koska mies suunnittelee naisesta arjen pyörittäjää joka hoitaa kaikki kotityöt ja lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisitte kiinnostuneempia katsomaan miten ihminen kohtelee toisia, miten toimii suhteessa muihin. Millainen ihmissuhdehistoria ja perhesuhteet on taustalla. Se kertoo eniten.
Se kertoo siitä, miten ihminen kohtelee toisia ja miten toimii suhteessa muihin. Se ei kerro siitä, onko meillä samanlainen elämäntapa, kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden suunnitelmat, arvomaailma jne.
No vielä vähemmän koulutus sen kertoo.
Mutta miksi nykyään kiinnostuksen kohteet pitäisi olla samat? Miksi te luotte ihan mielettömiä kriteerilistoja? Mitä väliä harrastatteko samoja vai eri asioita?
Harrastusten ei tarvitsekaan olla samoja, mutta useimmiten toimivissa ihmissuhteissa (oli kyseessä sitten parisuhde tai vaikka kaveruus) on jotain yhdistäviä tekijöitä ja jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mikä muuten olisi se yhdistävä tekijä? Ei kaikille riitä vain se, että tykkää toisen ulkonäöstä.
Vierailija kirjoitti:
Miehille tuntuu olevan aina ihan valtava ongelma, jos nainen haluaa tietää miehestä yhtään mitään. Miehillä on liikuttava usko siihen että he ovat riittäviä kenelle tahansa. Heitä ei saisi torjua millään perusteella.
Sehän tosin ei pidä paikkaansa että miestä ei kiinnostaisi naisen koultus. Osa miehistä etsii naista jolla ei olisi mitään kunnianhimoa, koska mies suunnittelee naisesta arjen pyörittäjää joka hoitaa kaikki kotityöt ja lapset.
Voisittw muutaman viestin jutella mukavia ennen työpaikan ja koulutuksen utelua
Vierailija kirjoitti:
Miehethän kokee tutkitustikin taloudellista hyväksikäyttöä, että en ihmettele, jos tämä on monelle arka paikka. Moni tulkitsee ihan neutraalin kysymyksen varmasti, että naisella on jotain takaa-ajatusta ja niinhän ikävän monella näyttää olevankin, kun lukee tätä ketjuakin
Tilastollisesti nainen on kylläkin parisuhteessa se jota käytetään taloudellisesti hyväksi useammin kuin miestä. Eli kyllä kyse on ihan silkasta naisvihasta, jos tuo on miehelle arka paikka.
Lapin Erä kirjoitti:
Entä jos on akateeminen mutta ei koskaan valmistunut? :D
Itseäni jotenkin huvittaisi jos joku olettaa asioita itsestäni pelkästään koulutuksen perusteella, mitään taloudellisia ongelmia minulla ei ole vaikka kävin vain lukion. Ylipistolla olen kyllä hengannut pari vuotta.
"keskivertoa älykkäämpi, on pitkäjänteinen, keskittymiskykyinen, elämänhallinta kunnossa, elämäntavat ehkä myös keskivertoa terveellisemmät jne."
Tämä on kyllä ihan täysi myytti AP! yliopistolla on kaiken tyyppisiä ihmisiä laidasta laitaan. Itselleni sellanen neuroottinen ylisuorittaja-akateemikko on enemmänkin turn-off. Varsinkin lääkärit ovat usein näitä joilla vähän liian monta rautaa tulessa samaan aikaan. Itseäni kiinnostaa enemmän niin sanottu "downshiftaus", sillä taloudellinen tilanteeni on hyvin vakaa.
Tai taustalla on yliopistotutkinto, mutta on löytänyt unelmatyönsä putkimiehenä, roskakuskina tai lähihoitajana? Näitäkin on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmeisesti haluavat omaa tasoaan paremman miehen: olen jo pari artikkelia lukenut ihan kivan näköisistä ammattikoulun käyneistä nuorista miehistä, jotka eivä kelpaa kenellekään. Ilmeisesti lähihoitajista lähtien kaikilla on akateeminen mies hakusessa. Vähän harmittaa tavis-miesten puolesta.
Millä perusteella tavis ei voisi olla akateeminen? Aika monet akateemiset ovat nimenomaan taviksia.
Akateemiset on älyn suhteen väkisinkin top20 porukkaa
Kyllä sinne yliopistoon voi alle 100:n äo:lla ihan hyvin päästä. Mutta uskon kyllä, että keskimäärin yliopisto-opiskelijan äo on varmaankin yli 110 etenkin niissä aineissa, joihin on vaikein päästä sisään.
On tehty tutkimuksia asiasta ja keskimääräinen ÄO on 130 kaikissa yliopiston tiedekunnissa.
Ei todellakaan ole. Kovissa tieteissä on paljon kovempi älyn taso kuin pehmotieteissä. Humanisteilla on kaikkein alhaisin ÄO. Lukion lyhyen matikan suorittaneiden ÄO ei päätä huimaa.
Tämän pitäisi olla kaikille selvää, eikä mikään määrä alapeukkuja muuta asiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisitte kiinnostuneempia katsomaan miten ihminen kohtelee toisia, miten toimii suhteessa muihin. Millainen ihmissuhdehistoria ja perhesuhteet on taustalla. Se kertoo eniten.
Se kertoo siitä, miten ihminen kohtelee toisia ja miten toimii suhteessa muihin. Se ei kerro siitä, onko meillä samanlainen elämäntapa, kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden suunnitelmat, arvomaailma jne.
No vielä vähemmän koulutus sen kertoo.
Mutta miksi nykyään kiinnostuksen kohteet pitäisi olla samat? Miksi te luotte ihan mielettömiä kriteerilistoja? Mitä väliä harrastatteko samoja vai eri asioita?
Ai nytkö myös henkiset ominaisuudet on huono kriteeri... Mitkä sitten ovat mielestäsi hyviä kriteereitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille tuntuu olevan aina ihan valtava ongelma, jos nainen haluaa tietää miehestä yhtään mitään. Miehillä on liikuttava usko siihen että he ovat riittäviä kenelle tahansa. Heitä ei saisi torjua millään perusteella.
Sehän tosin ei pidä paikkaansa että miestä ei kiinnostaisi naisen koultus. Osa miehistä etsii naista jolla ei olisi mitään kunnianhimoa, koska mies suunnittelee naisesta arjen pyörittäjää joka hoitaa kaikki kotityöt ja lapset.
Voisittw muutaman viestin jutella mukavia ennen työpaikan ja koulutuksen utelua
Voisit olla neuvomatta muille miten keskustella.
Jos mä olisin alkanut valkata miehiä koulutuksen perusteella niin oisinpa jäänyt monta mieletöntä kokemusta köyhemmäksi! Ootteko te ihan tosissanne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehethän kokee tutkitustikin taloudellista hyväksikäyttöä, että en ihmettele, jos tämä on monelle arka paikka. Moni tulkitsee ihan neutraalin kysymyksen varmasti, että naisella on jotain takaa-ajatusta ja niinhän ikävän monella näyttää olevankin, kun lukee tätä ketjuakin
Tilastollisesti nainen on kylläkin parisuhteessa se jota käytetään taloudellisesti hyväksi useammin kuin miestä. Eli kyllä kyse on ihan silkasta naisvihasta, jos tuo on miehelle arka paikka.
Tuo tilasto johtuu siitä, että nainen kokee tulleensa hyväksikäytetyksi, jos hän on käyttänyt mieheen joitain tonneja rahaa. Toisin päin mies ei ole moksiskaan, määrän pitää olla oikeasti vahingollinen miehen elämän kannalta.
Miksi naiset itkee koko ajan "miehet sitä, miehet tätä" VÄÄÄH
Hankkikaa kunnon duuni niin ei tarvitse loisia korkeakoulutetun miehen lompakolla
Vierailija kirjoitti:
Jos mä olisin alkanut valkata miehiä koulutuksen perusteella niin oisinpa jäänyt monta mieletöntä kokemusta köyhemmäksi! Ootteko te ihan tosissanne?
En minäkään hoidoilta ole koulutusta kysellyt. Yhden yön juttuun riittää, että on fiksu, hauska ja hyvännäköinen. Mutta parisuhteelta haluan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen akateeminen mies ja ei se kyllä kerro minusta ihmisenä oikeastaan juuri mitään. Ehkäpä olin joskus keskivertoa älykkäämpi, mutta nykyään tuntuu että aika tyhmä kuitenkin ja keskittymiskyky on mitä on.
Täähän se ois. Ihmettelen naisia jotka luulee akateemisen olevan jotenkin parempi valinta. Mutta oppia ikä kaikki ja voi olla ettei siellä akateemisten piireissäkään kaikki ole täydellisesti.
Pelkkä akateemisuus ei tietenkään takaa mitään, mätiä omenoita on joka porukassa. Mutta jos haluaa älykästä seuraa, kohdentaa haun akateemisiin ja vetää amikset vasuriin sen enempää heihin aikaa tuhlaamatta.
Hain aikanaan seuraa sovelluksesta. Harvalla oli listattuna koulutusta tai ammattia, ja niistä joilla oli taisin heivata kaikki vasempaan, niin kaukana ollaan siitä, miten ajattelen fiksun henkilön kuvaavan itseään. Älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä osa on akateemisia, mutta osa lopettanut koulut heti alkuunsa tai kohta (tosin yksi heistä palasi täydentämään opintoja kolmekymppisenä).
Perinteistä keskiluokkaista elämäntapaa ei lopultakaan voi pitää superälykkäänä: kuviossa on paljon velkaa, jonka vuoksi töitä pitää tehdä niska vääränä, vaikka palkka olisi todella hyvä ja työelämä aivan liian kuluttavaa. Akateemisista suurin osa on keskiluokkaa, olkoonpa sitten ylempää. En tunne montakaan työssään onnellista akateemista, sen sijaan useimmat ovat melkoisen puhki oravanpyörän vaatimuksissa ja haaveilevat "jostakin". Toisaalta toisen asteen käynyt mieheni menee joka aamu tyytyväisenä töihin, eikä koskaan itke josko loma jo alkaisi, sillä nauttii tekemisestään niin paljon. Rahat riittää kun osaa, ja älyllisiä intohimojaan toteuttaa myös vapaa-ajalla.
Älykkyyttä on sekin että osaa sanoa ei, jos norminmukainen elämä ei tunnu omalta.
Vierailija kirjoitti:
Jos mä olisin alkanut valkata miehiä koulutuksen perusteella niin oisinpa jäänyt monta mieletöntä kokemusta köyhemmäksi! Ootteko te ihan tosissanne?
Miehiä? Eikö yksi riitä?
Vierailija kirjoitti:
Jos mä olisin alkanut valkata miehiä koulutuksen perusteella niin oisinpa jäänyt monta mieletöntä kokemusta köyhemmäksi! Ootteko te ihan tosissanne?
Veikkaan että aika harvalle tuo on ehdoton kriteeri muuten hyvän miehen kohdalla, mutta se on yksi ominaisuus ominaisuuksien joukossa. Kokonaisuushan ratkaisee, kuka on kiinnostava. En usko, että juuri kukaan jättäisi väliin muuten aivan ihanaa miestä, johon tuntee vetoa, vain siksi, että koulutustaso ei vastaa toiveita.
Vierailija kirjoitti:
Miehille tuntuu olevan aina ihan valtava ongelma, jos nainen haluaa tietää miehestä yhtään mitään. Miehillä on liikuttava usko siihen että he ovat riittäviä kenelle tahansa. Heitä ei saisi torjua millään perusteella.
Sehän tosin ei pidä paikkaansa että miestä ei kiinnostaisi naisen koultus. Osa miehistä etsii naista jolla ei olisi mitään kunnianhimoa, koska mies suunnittelee naisesta arjen pyörittäjää joka hoitaa kaikki kotityöt ja lapset.
Minä olen seurustellut sekä työttömän että työtään vihaavan miehen kanssa. Molemmat alkoivat pian hiljaa painostaa, että minun pitäisi luopua koko työstäni ja että työ vie liikaa aikaani. Tuo työtön hoki, että olen oikeasti vain sisäisesti onneton lammas. Heille oli täysin käsittämätöntä, että pidin työstäni ja työkavereistani ja lähdin ilomielellä työvuoroon. Vaikka siis todellakaan en ole mikään työnarkomaani vaan teen ihan tavallista työaikaa eikä työtäni voi tuoda kotiin vaikka haluaisi. :D
Eli itse ainakin kaipaisin mieheltä sitä, että hänellä on joihinkin asioihin elämässä samanlainen suhtautuminen kuin itselläni. Esimerkiksi juuri siihen työhön. Jos jo työstä kysyminen on miehelle "red flag" ja hän suuttuu siitä, niin ei kuulosta lupaavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmeisesti haluavat omaa tasoaan paremman miehen: olen jo pari artikkelia lukenut ihan kivan näköisistä ammattikoulun käyneistä nuorista miehistä, jotka eivä kelpaa kenellekään. Ilmeisesti lähihoitajista lähtien kaikilla on akateeminen mies hakusessa. Vähän harmittaa tavis-miesten puolesta.
Millä perusteella tavis ei voisi olla akateeminen? Aika monet akateemiset ovat nimenomaan taviksia.
Akateemiset on älyn suhteen väkisinkin top20 porukkaa
Kyllä sinne yliopistoon voi alle 100:n äo:lla ihan hyvin päästä. Mutta uskon kyllä, että keskimäärin yliopisto-opiskelijan äo on varmaankin yli 110 etenkin niissä aineissa, joihin on vaikein päästä sisään.
On tehty tutkimuksia asiasta ja keskimääräinen ÄO on 130 kaikissa yliopiston tiedekunnissa.
Ei todellakaan ole. Kovissa tieteissä on paljon kovempi älyn taso kuin pehmotieteissä. Humanisteilla on kaikkein alhaisin ÄO. Lukion lyhyen matikan suorittaneiden ÄO ei päätä huimaa.
Helsingin yliopistoon on paljon helpompi päästä opiskelemaan matematiikkaa, fysiikkaa tai tietojenkäsittelytiedettä kuin esimerkiksi biologiaa. Moni halukas ei pääse biologiaa opiskelemaan, mutta pääsee opiskelemaan esimerkiksi kemiaa ja opiskelee silti biologian kursseja ja yrittää seuraavana vuonna päästä läpi pääsykokeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisitte kiinnostuneempia katsomaan miten ihminen kohtelee toisia, miten toimii suhteessa muihin. Millainen ihmissuhdehistoria ja perhesuhteet on taustalla. Se kertoo eniten.
Se kertoo siitä, miten ihminen kohtelee toisia ja miten toimii suhteessa muihin. Se ei kerro siitä, onko meillä samanlainen elämäntapa, kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden suunnitelmat, arvomaailma jne.
No vielä vähemmän koulutus sen kertoo.
Mutta miksi nykyään kiinnostuksen kohteet pitäisi olla samat? Miksi te luotte ihan mielettömiä kriteerilistoja? Mitä väliä harrastatteko samoja vai eri asioita?
Harrastusten ei tarvitsekaan olla samoja, mutta useimmiten toimivissa ihmissuhteissa (oli kyseessä sitten parisuhde tai vaikka kaveruus) on jotain yhdistäviä tekijöitä ja jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mikä muuten olisi se yhdistävä tekijä? Ei kaikille riitä vain se, että tykkää toisen ulkonäöstä.
Meillä on vaan se, et viihdytään hyvin yhdessä. Toinen on ihan parasta seuraa. Jaetaan arjen ilot ja murheet, sitä se kumppanuus on.
Näin on menty jo kolmannen vuosikymmenen puolelle. Monenlaisia vaiheita riittänyt. Ollaan oltu duunareita ja yliopistot käyty, "hienoja akateemisia", se ei ole muuttanut kummassakaan mitään. Ja mitään kriteerilistoja ei tarvittu missään vaiheessa.
Asiasta on tehty tutkimuksia ja jopa teologisessa tiedekunnassa on keskimäärin ÄO 130.