Avoimessa yksi tytto tonii muita, eika taman aiti puutu asiaan millaan lailla. Ottaa paahan, kun saa omiensa lisaksi valvoa tata haroilijaa,

juttua, kun lapsetkin jo tietävät, että aikuisella ei ole valtaa puuttua huonoon käytökseen. Uhataan poliisilla ja soskulla, jos aikuinen komentaa.

Oppi kävelemään tosi myöhään ja nyt kävellyt 3 kk. Alkoi itse asiassa heti juosta. Meno on edelleen aika holtitonta. Ja kerhossakin usein jos juoksu risteää jonkun toisen juoksun kanssa, tyttö ei ehdi reagoida muuten kuin laittamalla kädet eteensä. Vauhti on usein niin kova, että vaikka toinenkin törmääjä olisi juossut (ja ehkä isompikin), niin meidän tyttö saa helposti tämän nurin niin, että jää itse päällimmäiseksi. Ja tämä todella näyttää helposti tahalliselta tönimiseltä

Hei koittakaa pysyä aiheessa.



Ja tuohan on jo ikivanha juttu, että jo kouluikäiset lapset " osaa" vaatia oikeuksiaan, ja uhkaa poliisilla jne. jos vaikka opettaja koskee heihin. Mutta mistäs muusta tämä johtuu kuin vanhemmista, jotka eivät enää opeta kunnioittamaan opettajia tai muita kasvattajia, vaan neuvovat puolustautumaan pahaa maailmaan vastaan ylilyönneilla.



Harmi vain että vanhemmat unohtavat siinä sitten kertoa myös niiden opettajien, kasvattajien ja muiden ohjaajien oikeuksista, ja siitä, jos hommat ajautuu niin pitkälle että koulunkäynti kärsii ja lapsi sen takia esim. otetaan huostaan (siis tämähän on ääriesimerkki), niin silloin ei enää vanhempien sanomiset auta ja lasta kasvattaa laitoksen ohjaaja, joka tietää tasan tarkkaan mitä lapselle saa tehdä ja mitä ei. Ja missä menee oikeuksien rajat jne.

Ihana! :)

Eikai kukaan oikeasti muuten luule, että hän tönii tahallaan tms?

siinähän muksu saa sitten kotonaan olla yksinään. En nyt lukenut kaikkia viestejä mut ekalla sivulla sille jonka tyttö oli veljen syntymän jälkeen rupenut tönimään, meinaatko että olisi muitten lasten pitänyt tuntea nahoissaan pikkuveljen syntymä? Tottakai kieltää pitää.

Eli olen se, jonka tyttö alkoi töniä pikkuveljen syntymän jälkeen.



EN tarkoita, että muiden lasten olisi pitänyt tuntea nahoissaan vauvamme syntymä. Mutta se, että siinä oli monet (tosin meidän hyvät tutut) komentamassa pahensi tilannetta. Jos olisin saanut tyttöni kanssa pitää ihan matalaa profiilia ja vaikka just viedä hänet kokonaan pois, niin ei olisi keksinyt että sillä saa huomiota.



Nyt meni tosiaan vuosi (!) että sain tavan kitkettyä pois. Enkä vieläkään uskalla käydä enää lapsen kanssa missään. Kotona ollaan tai omassa pihassa.

Käsitinkö nyt aivan väärin tämän ketjun? Haukutteko te nro 2:n tapaa ojentaa vieraiden lapsia?



Minä teen aivan samoin! Totta kai!



" Napakasti" kiinni ottaminen ei tarkoita väkivaltaa, riuhtomista jne. Asiasta sanominen ei tarkoita läksyttämistä, karjumista, huutamista, haukkumista.



Tästä ketjusta saa moni hyvät naurut...jospa taas päästäisiin radiosetien juttuihin ;D Ei yhtään hullumpaa matskua!

Ja ei tullut kyllä mieleenikään ruveta ojentamaan tuota äitiä ja opettamaan tapoja. Se vaan on niin että vaikka kuinka kerrot tavat niin noin pienet kokeilevat mitä saa tehdä ja mitä ei.



Tämä äiti oli sen näköinen että vajoaa lattian läpi häpeästä, ehkä juuri ap:n kaltaiset hirmut ovat pelästyttäneet hänet. Ja todennäköisesti kohta hautautuu lapsensa kanssa kotiin kun luulee jotenkin epäonnistuneensa.



Lapset vaan on lapsia ja aikuistenkin pitäisi olla aikuisia.



äiti ja lapset 1- ja 3-v.

Jos mun poika ottaa toiselta lelun tai tönäisee ja en itse sitä huomaa, niin toki pojalle saa sanoa että nyt teit väärin, ei noin saa tehdä. Pyydäthän anteeksi. Mutta jos joku tarttuu kovalla otteella poikaani ja vihaisesti älähtäen komentaa niin sitä en kyllä siedä. Nyt oli kuitenkin puhe avoimessa käyvistä lapsista eli aika pienistä.. Ja muutenkin ei lapselle oli minkäikäinen hyvänsä saa huutaa tai tartua kiinni!



Nätisti voi sanoa. Pyrin kyllä itsekin aina sanomaan jos näen että poika tekee jotain väärin. On vaan niin ujo että harvemmin menee toisen kädestä ottamaan tai tönimään. Pyrin kuitenkin olemaan en niin kanaemo että ihan joka sekuntti kyttäisin lastani että on ihan mahdollista että en jokaista tapausta näe. Silloin saat ap tai kakkonen sanoa pojalle, mutta nätisti. Jos tartut kiinni ja " opetat tavoille" niin sit en kyllä hyvällä katso. Mutta omaan käytöstavat, en tartu sinuun enkä opeta sinua tavoille. Lohdutaisin vaan todennäköisesti itkevää ja hämmentynyttä poikaani joka olisi ihan ihmeissän kun joku eukko olisi käynyt kiinni..

Vierailija:

emattomuuteen kuin teidän idioottikakaroillanne, jotka eivät osaa kuin repiä tavaroita käsistä ja töniä. JA varsinkin kun läskiperseäidit eivät viitsi edes puuttua asiaan.

Mä ainakin puutun, ja jos lapsen äiti on ihan idiootti, kostan lapselle esim. kamppaamalla tollasen ääliötenavan, kun se on taas säntäilemässä sinne tänne. Sitten vaan että voivoi, kaaduitko sä, ei kannattaisi ryntäillä...onpahan kersa edes hetken poissa pahan teosta, kun ulisee äitinsä sylissä.

????Eihän tällaisia " aikuisia" ihmisiä ole oikeasti olemassa, eihän?

Minäkin puutun kyllä vieraidenkin lasten käytökseen, jos esim. vievät lelun lapseni (tai muun lähellä olevan lapsen) kädestä jne. Komennan myös omiani silloin kuin leikkivät muiden kanssa jne, monitoroin tekemisiänsä jne.

Mutta ikinä ei tulisi mieleeni esim. kampata _lapsi_ (tai ketään) tai kutsua lasta ääliötenavaksi.

Uskomatonta tekstiä :-(....

Niin yksinkertaista se on. Ei anneta lyödä/töniä ja jos siitä huudetaan, niin lähdetään kotiin. Kyllä se lapsi oppii, joskus jopa ensimmäisestä kerrasta, joskus vaaditaan kymmenen toistoa, joissakin asioissa sata.



Meillä oli tämä käytäntö jo 1 ½-vuotiaalle. 2-vuotiaana uskoi helposti, että pihalla tai muualla ei muita tönitä tai raavita, muuten lähdetään saman tien kotiin.

Jos lapsi on vaan perusvilkas, ja äitinsä pitää huolta, niin ei siinä mitään...

Vierailija:

Vierailija:

emattomuuteen kuin teidän idioottikakaroillanne, jotka eivät osaa kuin repiä tavaroita käsistä ja töniä. JA varsinkin kun läskiperseäidit eivät viitsi edes puuttua asiaan.

Mä ainakin puutun, ja jos lapsen äiti on ihan idiootti, kostan lapselle esim. kamppaamalla tollasen ääliötenavan, kun se on taas säntäilemässä sinne tänne. Sitten vaan että voivoi, kaaduitko sä, ei kannattaisi ryntäillä...onpahan kersa edes hetken poissa pahan teosta, kun ulisee äitinsä sylissä.

????Eihän tällaisia " aikuisia" ihmisiä ole oikeasti olemassa, eihän?

Minäkin puutun kyllä vieraidenkin lasten käytökseen, jos esim. vievät lelun lapseni (tai muun lähellä olevan lapsen) kädestä jne. Komennan myös omiani silloin kuin leikkivät muiden kanssa jne, monitoroin tekemisiänsä jne.

Mutta ikinä ei tulisi mieleeni esim. kampata _lapsi_ (tai ketään) tai kutsua lasta ääliötenavaksi.

Uskomatonta tekstiä :-(....

Lapsi otetaan puhutteluun, ja tehdään selväksi, että jos käytös ei lopu, niin paikalta poistutaan ja lapsi saa kenties lisäksi vielä jonkun muunkin rangaistuksen.

" anger management issues" , eli oman hermostumisesi jne käsittelemisessä olisi vielä reilusti oppimista.

siellä missä mä käyn, käy ihan täyspäistä äitisakkia, ja lapset käyttäytyy pääsääntöisesti tosi hyvin.



Mä olen kyllä tosi aggressiivinen ihminen, sen tiedän, ja pysyttelenkin erossa esim. naapurin kersoista, etten nostaisi niitä seinälle. Eivät ole tervetulleita meille, eikä me mennä niille. Onneksi muita kavereita riittää tosi paljon.



Mä en esimerkiksi voisi syödä sokeria ollenkaan, mä tuun siitä ihan raivohulluksi. Missähän vika?

Irroitan, otan käsistä kiinni (että ei voi jatkaa) ja totean tiukkaan sävyyn, että näin ei saa tehdä. Yksivuotiaalta puremisen vielä ymmärtää (toki pitää kieltää), mutta kun ne on näitä 3 - 5 -vuotaita, joita äidit eivät saa kuriin millään. Siis eivät edes yritä, eivät välitä. Heidän lapsensa saavat terrorisoida muita, mutta näköjään tämän keskustelun pohjalta " sitä pitäisi ymmärtää" . Itse en suvaitse muiden terrorisointia omilta lapsiltani enkä hyväksy muiltakaan, vaikka ymmärrän kyllä, että syy on enemmän avuttoman äidin/isän kuin lapsen. Toki omanikin ovat joskus kokeilleet ja kokeilevat edelleen - sitähän se kasvatus on, että näihin puututaan!

Juuri sinä taidat edustaa sitä junttikansaa, joka ei edes ymmärrä eroa koskemisen ja komentamisen välillä.

Minä kirjoitin koskemisesta, ja sinä jauhat komentamisesta takaisin.



Kyllä toiselle lapselle saa sanoa ja tarvittaessa käskeä/komentaa, jos syytä on. Mutta koskea et saa tuolla tavoin, miten kehuskelit tekeväsi.



Jos sinä (tai joku muu) koskisi tuolla tavoin lapseeni, tai näkisin koskevan jonkun vieraan lapseen, niin minä todellakin tekisin ilmoituksen. Eihän siitä mitään rikossyytettä saa, tai rangaistusta. Mutta on se riittävän ikävää että esim. sosiaalityöntekijät tulisivat jututtamaan, kävisivät kotona tarkastamassa tms.



Miten opetat omalle lapsellesi jokaisen oikeuden koskemattomuuteen, jos itse toimit noin? Tottahan toki omalla lapsellasi on täydellinen oikeus koskemattomuuteen kuten jokaisella ihmisellä, mutta on luonnollista että varsinkin tuossa ikävaiheessa hän saa iskuja toisilta lapsilta. Mutta siinähän hän juuri oppii kunnioittamaan sitä oikeutta, jos hän näkee kuinka lyöjää kielletään ja asialle tehdään jotakin.



7

...jos ei vanhemmat komenna tai ole paikalla. Se on tämän huonosti käyttäytyvänkin lapsen etu. Hän todennäköisesti hakeekin käytöksellään niitä turvallisia rajoja, jotka voivat olla hänen elämässään kateissa vallan.



Ymmärrän, että vanhempi, joka ei osaa pitää kuria kauhistuu, jos hänen lapseensa tartutaan kiinni ja lasta rajoitetaan. Tällaisen vanhemman pitäisi mennä itseensä ja miettiä mihin pyrkii sillä, ettei kasvata lastaan yhteiskuntakelpoiseksi.



En usko ollenkaan, että kovin yleisesti avoimissa kerhoissa kasvattavaiset äidit puuttuisivat vahingossa niiden hiljaisten ja arkojen lasten tekemisiin. Viesti, jossa niin väitettiin, oli takuulla juuri sellaisen äidin keksimä, joka ei osaa rajoittaa lapsiaan eikä saa heitä tottelemaan.

Tuokin on nyt taas ihan eri asia...

Tottakai jos joku lapsi riehuisi oman lapsesi päällä, niin saat hänet nostaa pois ja kieltää. Mutta et sinä häntä saa enää ottaa napakasti kiinni käsivarresta ja taluttaa sivummalle ja komentaa.



Kakkosen käytös ja toimintatavat aivan sairaita.

Ei erota oikeaa väärästä.

aukomaan päätään saati muuta, niin ihan vapaasti voitas lähteä pihalle katsomaan kuka sieltä lähtee piipaa autolla ja mihin suuntaan.