Ei sitten mennä opiskelemaan - soluasuminen pelottaa

Vierailija kirjoitti:

Meillä muut soluasujat eivät siivonneet yhteisiä tiloja, varastivat toisten ruokia, melkein aiheuttivat tulipalon, pitivät bileitä, musa soi kovaa, seksiä harrastettiin äänekkäästi, asukkaita raiskattiin, vessaan ei koskaan päässyt joten piti tehdä omat tarpeet omassa huoneessa muovipussiin ja viedä pussi ulos roskikseen.

No justiinsa.

Että pussiin paskansit?

Onneks opiskelin kauan sitten ja sain kasvatuksen, mikä opetti vaan elämään ja tekemään asioita, jotka ei aina ollut niin mieluisia ja joskus myös ahdistivat. Asuin siis solussa, vaikka se ei ollut toiveasumismuotoni. Tutustuin yhteen tärkeimpään ystävääni solussa asumisen ansiosta, joten jälkikäteen olen vaan tyytyväinen.

Olin aikoinaan soluasunnossa ja jouduin jakamaan sen huoneen toisen opiskelijakaverin kanssa. Nykyään ilmeisesti kaikilla on kuitenkin omat huoneet, joten ei pitäisi olla mitään kamalaa. 

Minulla oli aluksi aivan kauhea kämppis solussa. Oli liimannut joka paikkaan tarralappuja mitkä on kenenkin tavaroita ja hyllyjä (tämä vielä ihan ok) mutta myös itse keksimiään sääntöjä. Hän määräili kaikesta, mm milloin muiden siivouspäivät ovat ja huusi muille jos ei ehtinyt tai pystynyt siivoamaan hänen määräämänä päivänä. Olin itse tuolloin vasta 18 vuotias ja muuttanut juuri kotoa niin en tajunnut että ei toisia voi tuolla tavalla määräillä. Onneksi se kamala tyyppi muutti muualle ja sen jälkeen tulleet kämppikset olivat ihan mukavia. Lopulta pääsin yksiöön. Itse aion antaa lapselleni rahaa että saa olla yksiössä opiskeluajan.

Vuosi vuodelta lisää turhaa tekemällä tehtyä psykologista stressiä ja paineita niin peruskoululaisille kuin opiskelijoillekin! Buenosti hoituu tämä seuraavien sukupolvien kurjistaminen ja ankeuttaminen. Jos tuon myllyn läpi selviää hengissä ilman isompia mielenterveysongelmia on jo valmiiksi koulittu koneen ratas korporaatioiden orjaksi. Kiva, miten meni ihmiset noin niinku omasta mielestä? Lisää lapsia tähän maailmaan, missä niiden tulevaisuuden nakertaa murusiksi jo koulunsa käyneet vanhat patut! Opettajat voi tulla vaikka komppaamaan tähän tätä meininkiä tai jotain minä olen jo tosi väsynyt.

Vierailija kirjoitti:

Äidin kanta: Äitinä, jonka lapsi olisi saanut sekä opiskelupaikan että huoneen soluasunnosta, repisin PELIHOUSUNI jos pentu alkaisi vinkua kuten sinä, Ap.

Mitä hittoa? ,Solussa, olet kotonakin asunut, eli yhteisiä tiloja käyttänyt ja omaan huoneeseesi voinut mennä itseksesi olemaan kun olet halunnut. Ja jos vanhempasi eivät ole mitään täystolloja, olet myös joutunut tekemään osasi yhteisten tilojen kunnossa pitämisestä.

Aloita nyt hyvänen aika opiskelu siellä. Keskity opiskeluun, yritä tulla toimeen ja juttuun kämppisten kanssa ja kasva aikuiseksi. Sieltä pääsee pois, jos ei toimi.

No siinäpähän revit. Ei ole sinun elämäsi, eikä sinun päätöksesi. Aivan naurettavaa verrata oman perheen kanssa asumista soluasumiseen :D

Olisiko sinusta ihan sama asia asua vaikka jonkun ihan random miehen kanssa samassa huushollissa, joka siis ei olisi miehesi? Ai ei? No ole sitte hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin kanta: Äitinä, jonka lapsi olisi saanut sekä opiskelupaikan että huoneen soluasunnosta, repisin PELIHOUSUNI jos pentu alkaisi vinkua kuten sinä, Ap.

Mitä hittoa? ,Solussa, olet kotonakin asunut, eli yhteisiä tiloja käyttänyt ja omaan huoneeseesi voinut mennä itseksesi olemaan kun olet halunnut. Ja jos vanhempasi eivät ole mitään täystolloja, olet myös joutunut tekemään osasi yhteisten tilojen kunnossa pitämisestä.

Aloita nyt hyvänen aika opiskelu siellä. Keskity opiskeluun, yritä tulla toimeen ja juttuun kämppisten kanssa ja kasva aikuiseksi. Sieltä pääsee pois, jos ei toimi.

Ei vertaudu nyt tuo sun esimerkki. Mikäli haluaa säilyttää keskustelussa uskottavuutensa, ei kannata vetää överiksi.

Soluissa on kuitenkin oma tila, ja hyvin saa yksityisyyttä.

No siinäpähän revit. Ei ole sinun elämäsi, eikä sinun päätöksesi. Aivan naurettavaa verrata oman perheen kanssa asumista soluasumiseen :D

Olisiko sinusta ihan sama asia asua vaikka jonkun ihan random miehen kanssa samassa huushollissa, joka siis ei olisi miehesi? Ai ei? No ole sitte hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin kanta: Äitinä, jonka lapsi olisi saanut sekä opiskelupaikan että huoneen soluasunnosta, repisin PELIHOUSUNI jos pentu alkaisi vinkua kuten sinä, Ap.

Mitä hittoa? ,Solussa, olet kotonakin asunut, eli yhteisiä tiloja käyttänyt ja omaan huoneeseesi voinut mennä itseksesi olemaan kun olet halunnut. Ja jos vanhempasi eivät ole mitään täystolloja, olet myös joutunut tekemään osasi yhteisten tilojen kunnossa pitämisestä.

Aloita nyt hyvänen aika opiskelu siellä. Keskity opiskeluun, yritä tulla toimeen ja juttuun kämppisten kanssa ja kasva aikuiseksi. Sieltä pääsee pois, jos ei toimi.

No siinäpähän revit. Ei ole sinun elämäsi, eikä sinun päätöksesi. Aivan naurettavaa verrata oman perheen kanssa asumista soluasumiseen :D

Olisiko sinusta ihan sama asia asua vaikka jonkun ihan random miehen kanssa samassa huushollissa, joka siis ei olisi miehesi? Ai ei? No ole sitte hiljaa.

Opiskelija-asuntisäätiöillä on myös yksiöitä. En muuttaisi soluun mistään hinnastaan. Ei siellä ole samalla tavalla omaa rauhaa ja tilaa mitä yksiössä .

Esim seksin harrastaminen ,seksivälineiden peseminen, ei pääse suihkuun kun haluaa jne..

lisäksi en halua että yhteisissäkään tiloissa on vieraita ihmisiä. Haluan olla kotonani vapaasti alasti.  On myös vaaratekijä, kun kämpässä on vieraita miehiä baareista yms.

Miksi et ap muuta yksiöön?

Soluasuntoja on monenlaisia...pääosin tänä päivänä on oma huone ja yhteiset keittotilat omalla sisäänkäynnillä..lämpöistä ei tarvi välttämättä edes nähdä..

Lämpöistä ei voi valita ..mulla oli kämppikenä joku afrikkalais taustainen joka oli ihan jees kaveri mutta se heilasteli somali jengiläisten kanssa ja Kämp oli joskus öisin täynnä somali jengiläisiä jotka kulki puukot taskuissa

Vierailija kirjoitti:

Ovatko soluasunnot unisex-soluasuntoja? Vai asuuko siellä miehiä ja naisia sekaisin?

Ei asu...sääntö on että miehet ja naiset asuu erillisissä soluasunnoissa

Oivoi. Monet tutut asuntoloissa opiskelleet on saanu elinikäisiä ystäviä siellä. Myös minä.

Minä olen (sosiaalinen) introvertti mutta en ole koskaan asunut yksiössä enkä haluaisi. Solu on varmasti ihan hyvä ellei käy älyttömän huono tuuri. Suosittelen kyllä tutustumaan kämppiksiin jos vaan mahdollista. En yhtään ihmettele yksinäisyyden määrää tässä maassa kun lukee näitä vastauksia. Avoimin mielin ilman ennakko-odotuksia ja saatat yllättyä! Pääsee sieltä pois jos ei nappaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi soluasuminen ollut mun juttu. Miten siinä seurustelukumppanin kanssa seksielämäkin onnistuisi...kyllä minua häiritsisi jos kämppis on seinän takana.

Eikö kerrostalossa usein ole naapuri seinän takana joka tapauksessa.

On ihan eri asia olla samassa huoneistossa kuin samassa rapussa.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija-asuntisäätiöillä on myös yksiöitä. En muuttaisi soluun mistään hinnastaan. Ei siellä ole samalla tavalla omaa rauhaa ja tilaa mitä yksiössä .

Esim seksin harrastaminen ,seksivälineiden peseminen, ei pääse suihkuun kun haluaa jne..

lisäksi en halua että yhteisissäkään tiloissa on vieraita ihmisiä. Haluan olla kotonani vapaasti alasti.  On myös vaaratekijä, kun kämpässä on vieraita miehiä baareista yms.

Miksi et ap muuta yksiöön?

Oletko sä koskaan asunut saati käynyt opiskelijasolussa?

Mä en muista kämppisteni hengittäneen niskaan vessassa, jos dildoa huvitti saippuapestä. Eikä meillä neljän naisen solussa koskaan muodostunut jonoa suihkuunkaan. Jotenkin se vaan lutviutui aina, ihan niin kuin perheissäkin; kaikki sai peseydyttyä rauhassa pitkän kaavan kautta ihan.

Ja yhteiset säännöt meillä oli, että kovaäänistä nus sintaa ei kukaan harrastanut, saati rahdannut baarista äijiä kotiin. Joillakin ei ole tarvetta tuoda tuntemattomia panolle baarista.

Vierailija kirjoitti:

Jouduin asumaan kuukauden ja se riitti.

Ruokia ei voinut säilyttää jääkaapissa hirveän siivon ja varastelun takia. Ruoan tekeminen olisi vaatinut suursiivousta, joten sekin jäi väliin. Vessa ja suihku oli jatkuvasti varattuna joten joutui pidättämään ja lykkäämään suihkua jatkuvasti. En edes aloita kylpyhuoneen sotkuisuudesta. Yöllä heräili vähän väliä meteliin.

Mikään rahasumma ei korvaa sitä rauhaa, jonka sain muuttamalla yksiöön. Ruuat saa olla keittiön kaapeissa, vessaan ja suihkuun pääsee tarpeisiin mukaan ja on rauha. Siisteys on myös vain ja ainoastaan itsestä kiinni.

Lähes ainahan se vessa/kylppäri on tosiaan varattu pahimmalla hetkellä. Itsellä jäänyt mieleen tilanne, kun minun oli ehdittävä junaan. Totta kai se minun kämppis oli juuri silloin mennyt ottamaan maailman pisintä suihkua, kun minulla oli aivan järjetön kakkahätä ja kohta jo kiire lähteä sinne asemalle. En uskaltanut jättää sitä hätää kävelyreissulle saatika junaan asti (ei ole yksi ja ainoa kerta ettei junan vessat jostain syystä olekaan toiminnassa) Hädissäni juoksin sitten etsimään pyykkipaikkaa, jossa onneksi oli myös vessa :D

Ja joo olisihan tuota voinut mennä koputtelemaan sinne ovelle, mutta oltiin asuttu vasta ihan vähän aikaa yhdessä siinä niin en vain kehdannut mennä selitteleään kakkoshätääni hänelle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin kanta: Äitinä, jonka lapsi olisi saanut sekä opiskelupaikan että huoneen soluasunnosta, repisin PELIHOUSUNI jos pentu alkaisi vinkua kuten sinä, Ap.

Mitä hittoa? ,Solussa, olet kotonakin asunut, eli yhteisiä tiloja käyttänyt ja omaan huoneeseesi voinut mennä itseksesi olemaan kun olet halunnut. Ja jos vanhempasi eivät ole mitään täystolloja, olet myös joutunut tekemään osasi yhteisten tilojen kunnossa pitämisestä.

Aloita nyt hyvänen aika opiskelu siellä. Keskity opiskeluun, yritä tulla toimeen ja juttuun kämppisten kanssa ja kasva aikuiseksi. Sieltä pääsee pois, jos ei toimi.

Ei vertaudu nyt tuo sun esimerkki. Mikäli haluaa säilyttää keskustelussa uskottavuutensa, ei kannata vetää överiksi.

Soluissa on kuitenkin oma tila, ja hyvin saa yksityisyyttä.

No siinäpähän revit. Ei ole sinun elämäsi, eikä sinun päätöksesi. Aivan naurettavaa verrata oman perheen kanssa asumista soluasumiseen :D

Olisiko sinusta ihan sama asia asua vaikka jonkun ihan random miehen kanssa samassa huushollissa, joka siis ei olisi miehesi? Ai ei? No ole sitte hiljaa.

Miksei vertaudu? Sinusta kun on aivan sama asia asua perheen kesken, kuin tuntemattomien kanssa. Itsekin vedit, kun soluasumisen ahdistus saisi sinut oikein raivostumaan ja hitottelemaan. Se että se on joillekin helppoa ei ole mikään itsestään selvyys kaikille.

Asuin kolme vuotta kolmessa eri solussa kasarilla.

Enimmäkseen ihan mukavaa. Siihen aikaan ihmiset olivat aamuvirkkuja, ei ollut nettiä.

Ihmiset ovat nykyään erilaisia kuin silloin.

Huonokäytöksisempiä ja iltavirkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en muuttaisi soluun. Olen introvertti ja migreenikko niin ei siitä tulisi oikeasti mitään, ellei sattuisi tosi hiljaiset, empaattiset, tuoksuttomat ja omissa oloissaan viihtyvät kämppikset.

Oikeassa soluasunnossa ei voi kun viihtyä omissa oloissaan. Ellei nyt keittiössä tai vessassa halua viihtyä.

Itse muutin kaverin kanssa soluasuntoon. Pelkästään se oli ahdistavaa, vaikka toisen tunsi entuudestaan niin se ei ole sama kun katsoa toisen epäsiistejä elämäntapoja ja tuntea toinen ihan niin läheisesti. Itse en soluun muuttaisi enää mistään hinnasta.