Yksi syy poikien huonoon menestykseen ja muuhunkin, josta ei puhuta
Harrastukset. Paperilla niitä on saatavilla kaikille ja kaikkea, mutta todellisuus on vähän toinen.
Suomessa erikoistuminen yhteen lajiin alkaa varhain. Sen lisäksi seura- ja kilpailutoiminta on ajan kanssa kehittynyt sellaiseksi himmeliksi, ettei muilla kuin todella hyvillä pelaajilla ole jalansijaa mihinkään 10 ikävuoden jälkeen.
Usein puhutaan, että silloin kun itse oli nuori, mentiin vain pelaamaan palloa lähimmälle kentälle iltaisin, mutta tämäkin muisto on vääristynyt: ei sielläkään ollut kuin ne, jotka asui sopivan matkan päässä kentästä. Ihan täällä omassa kotikaupungissani on lähiöissä kenttiä, mutta niistä ei pidetä huolta! Ne on kuoppaisia, maalit rikki tai viety pois ja iltaisin tietynlaisten porukoiden temmellyskenttänä.
Yksi ongelma minusta siis on, että teineille ei ole harrastuksia tarpeeksi, jonka voisi aloittaa aivan nollatasolta yläkouluikäisenä. Ja jos on, harrastus on kallis välineurheilu tai ei välttämättä vain sovi.
Supersuositut jalkapallo ja jääkiekko sulkevat jo hintojen vuoksi ison osan lapsista pois. Ja jos perheen taloudellinen tilanne paraneekin, ei mukaan enää pääse.
Kouluille tätä ei voi enää sysätä, koulut natisee liitoksistaan kaikin puolin. Mutta kunnat omistavat koulurakennukset ja liikuntapaikat. Oman lapsen koulussa kokeiltiin harrastustoimintaa koulun jälkeen, mutta se loppui koronaan. Ja kuulemma kiinnostusta ei ollut, mutta onko tuo ihme kun kerhot oli tyyliä näytelmäkerho, laskettelukerho ja kokkikerho (enintään 10 osallistujaa, tulijoita olisi ollut monta kertaa enemmän).
Mitä mieltä te olette?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastukset = kilpatoiminta urheiluseurassa
Ja muuta ei voida, koska ne kentät ovat huonossa kunnossa.
Katsoin kesällä tarkemmin monen eri urheilulajin harrastusmahdollisuuksia yläkouluikäiselle pojalle, eikä esimerkiksi koripallossa, jalkapallossa, sählyssä, hiihdossa tai uinnissa ollut mahdollisuutta aloittaa nollasta.
Aikuisille oli jotakin, mutta ikäraja oli sen 18 vuotta jokaiseen.
Uskon, että sama ongelma on tytöilläkin MUTTA tytöille löytyi esimerkiksi sählystä höntsäjoukkue. Pojille ei.
(Se taas on aivan tosia asia että parhaat hallivuorot menee ensin aikuisille pelaajille, sitten pojille ja viimeiseksi taitoluistelijoille ja ringetelle. Mutta tämä keskustelunavaus koski poikia).
Ap (sekä tyttöjen että pojan äiti)
Osaat varmaan osoittaa myös jotain luotettavaa näyttöä tuon "tosiasian" tueksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa tyttöjen harrastusmahdollisuuksista? Oma kokemus on, että helpommin ne pojat pääsevät harrastuksiin. Oma tyttö harrastaa taitoluistelua. Ihan varmuudella ne parhaimmat jääajat menevät poikien jääkiekkotreeneihin. Tytöille jää sitten ajat, jotka ovat joko liian aikaisin arkena, että työssäkäyvät vanhemmat ehtisivät kuskaamaan tai törkeän aikaisin viikonloppuaamuisin.
Eikö tytöille ole enää jumppia ja tanssikursseja ja sen sellaista matalalla kynnyksellä?
Yliopistoliikunta, harrastukset joista voi myös jonkun opintopisteen saada, on sellaista että kannustetaan kokeilemaan ja aloittamaan uusia liikuntalajeja erittäin halvalla hinnalla. Minäkin köntys noissa kävin.
Eli jos aikuisille tällaista voidaan järjestää, niin mikä ihme siinä on ettei lapsille vastaavaa tarjota??
Tytöille on esimerkiksi monenlaisia erilaisia tanssimahdollisuuksia, tai siis tytöt on näistä enemmän kiinnostuneita. Kyllä kaikkiin tanssiryhmiin otetaan mielellään poikiakin, ja pojat tykkäävät mm. breakdancen tyylisistä tansseista. Mutta kaikki eivät halua tanssia, tai poikien keskinäinen kulttuuri tunkee väliin haukkumaan ja nolaamaan.
Tytöt myös harrastaa paljon cheerleadingia, johon pääsee myös yläkouluikäinen aloittamaan. Se saattaa selittää lajin suosionkin.
Ja sitten on ratsastus, jossa on alkeiskursseja kaikille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että liikunta vaikuttaa osaltaan poikien huonoon koulumenestykseen. Tärkeimmät syyt ovat kuitenkin se, ettei heiltä vaadita läheskään yhtä hyvää käytöstä ja koulumenestystä kuin tytöiltä
Tämäkin voi olla totta.
Minä mietin vain sitä, mikä vaikuttaa siihen käytökseen. Itseensä tyytyväinen nuori käyttäytyykin paremmin muita (ja itseään!) kohtaan.Miesten keskuudessa on Suomessa ollut pitkään kulttuurina, että lukeminen ja koulussa pärjääminen ei ole hienoa vaan päinvastoin. Tähän on vaikea naisvaltaisen opettajakunnan tehokkaasti puuttua.
Ap
Oikeastiko väitätte, että tytöt käyttäytyisivät paremmin?? Kuinka todellisuudesta vieraantuneita oikein olette? Tytöt osaavat olla todellisia piruja, varsinkin toisaan kohtaan, mutta myös muita.
Lopettakaa seksismi ja miesvihamielisten selitysten keksiminen. Siitä vois lähteä liikkeelle.
Luotte ihan omaa todellisuuttanne nyt.
Kyllä, tytöt käyttäytyvät paremmin. Se on fakta. 99 % opettajien ajasta menee poikien paimentamiseen.
Poliisi joutuu paljon useammin puuttumaan poikien ja miesten käyttäytymiseen kuin tyttöjen ja naisten.
Suomessa on monta kymmentä vankilaa miehille, ja naisille vain yksi.
Ainut yhteys, jonka minä pystyn näkemään pallonpeluun ja (koulu)menestyksen välillä, on se että urheiluharrastukset vievät tehokkaasti ajan ja mielenkiinnon koulunkäynniltä.
Lätkään ja potkupalloon satsaaminen on 99,99% prosentille pojista turhaa ajanhukkaa, vain yksi kymmenestä miljoonasta voi olla se uusi Ronaldo, tai menestyä edes pienissä piireissä oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastukset = kilpatoiminta urheiluseurassa
Ja muuta ei voida, koska ne kentät ovat huonossa kunnossa.
Katsoin kesällä tarkemmin monen eri urheilulajin harrastusmahdollisuuksia yläkouluikäiselle pojalle, eikä esimerkiksi koripallossa, jalkapallossa, sählyssä, hiihdossa tai uinnissa ollut mahdollisuutta aloittaa nollasta.
Aikuisille oli jotakin, mutta ikäraja oli sen 18 vuotta jokaiseen.
Uskon, että sama ongelma on tytöilläkin MUTTA tytöille löytyi esimerkiksi sählystä höntsäjoukkue. Pojille ei.
(Se taas on aivan tosia asia että parhaat hallivuorot menee ensin aikuisille pelaajille, sitten pojille ja viimeiseksi taitoluistelijoille ja ringetelle. Mutta tämä keskustelunavaus koski poikia).
Ap (sekä tyttöjen että pojan äiti)
Osaat varmaan osoittaa myös jotain luotettavaa näyttöä tuon "tosiasian" tueksi?
Ihan googlaamalla ensimmäisen artikkeli:
Lisää vastaavia juttuja löytyy paljon, mm. Hesarista. Ap
On olemassa muitakin harrastuksia kuin urheilu. Kai ap tajuat sen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa tyttöjen harrastusmahdollisuuksista? Oma kokemus on, että helpommin ne pojat pääsevät harrastuksiin. Oma tyttö harrastaa taitoluistelua. Ihan varmuudella ne parhaimmat jääajat menevät poikien jääkiekkotreeneihin. Tytöille jää sitten ajat, jotka ovat joko liian aikaisin arkena, että työssäkäyvät vanhemmat ehtisivät kuskaamaan tai törkeän aikaisin viikonloppuaamuisin.
Ehkä tässä(kään) ei ole taas kerran se sukupuoli keskeisin tekijä. Tee palvelus tytöllesi äläkä kasvata sitä vihaamaan miehiä ja poikia. Katso ympärillesi: miltä nämä seksistiset vihaajat vaikuttavat, onnellisiltako? Tasapainoisilta?
Anna tyttärellesi parempi tulevaisuus.
Ja pojat hakevat itselleen tyttöystävän ja määräävät hänet kavereittensakin tyttöystäväksi ja sitten pitää tytön soittaa kriisipuhelimeen ja kysyä aikuiselta, pitääkö hänen näin tehdä, kun ei haluaisi kumminkaan siitä virallisesta poikaystävästä luopua.
Kuka tällaiset pojat kasvattaa? Tasapainoiset miehet? Olisi vähän niin kuin peiliin katsomisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä eroaa tyttöjen harrastusmahdollisuuksista? Oma kokemus on, että helpommin ne pojat pääsevät harrastuksiin. Oma tyttö harrastaa taitoluistelua. Ihan varmuudella ne parhaimmat jääajat menevät poikien jääkiekkotreeneihin. Tytöille jää sitten ajat, jotka ovat joko liian aikaisin arkena, että työssäkäyvät vanhemmat ehtisivät kuskaamaan tai törkeän aikaisin viikonloppuaamuisin.
Oletko varma, vai luuletko vain? Tiedätkö ja oletko ottanut selvää, miten vuorot jakautuvat? Kehen olet ollut yhteydessä?
Varmaan tuossakin on joku systeemi, et kaikilla on niitä huonoja ja parempia aikoja, mut uhritytön uhrimamma taas tietää varmuudeks et poikien syy
🤮
No meillä tämä on ollut iso syy miksi harrastusta on mietitty lopetettavaksi.
Muistan kun oli kiintiöt esim. opettajankoulutukseen, koska haluttiin enemmän naisopettajia.
Vierailija kirjoitti:
Ainut yhteys, jonka minä pystyn näkemään pallonpeluun ja (koulu)menestyksen välillä, on se että urheiluharrastukset vievät tehokkaasti ajan ja mielenkiinnon koulunkäynniltä.
Lätkään ja potkupalloon satsaaminen on 99,99% prosentille pojista turhaa ajanhukkaa, vain yksi kymmenestä miljoonasta voi olla se uusi Ronaldo, tai menestyä edes pienissä piireissä oikeasti.
No moni meistä jalkapalloilijoiden vanhemmista ei ajattele lapsestaan tulevan ammattilaisjalkapalloilijaa. Meille se ainakin on vain lapsen rakastama laji, jolla täyttyy liikkumissuositukset. Toki ollaan myös ajateltu, että jos innostus jatkuu teini-ikään asti, jalkapallo pitää kiireisenä eikä jää aikaa hölmöillä kaupungilla.
Pojilta kyllä vaaditaan käyttäytymistä, mutta se on monille vaikeampaa kuin useimmille tytöille. Harrastukset olisi yksi mahdollisuus harjoitella ja samalla purkaa stressiä ja toimintatarmoa.
Vierailija kirjoitti:
Ainut yhteys, jonka minä pystyn näkemään pallonpeluun ja (koulu)menestyksen välillä, on se että urheiluharrastukset vievät tehokkaasti ajan ja mielenkiinnon koulunkäynniltä.
Lätkään ja potkupalloon satsaaminen on 99,99% prosentille pojista turhaa ajanhukkaa, vain yksi kymmenestä miljoonasta voi olla se uusi Ronaldo, tai menestyä edes pienissä piireissä oikeasti.
Kyse on nimenomaan siitä että ei tarvitsisi satsata kaikkea aikaa. Ongelmahan on juuri se, että ainoa tyyli harrastaa poikien suosimia pelejä on kaikki tai ei mitään.
Se, että harrastaa kerran tai kaksi viikossa, tuo elämään rytmiä. Jos harrastuksesta saa samanmielisiä kavereita, niin hyvä. Jos harrastuksesta saa terveen ja kannustavan aikuiskontaktin, niin hyvä.
Jos harrastuksessa kehittyy omalla tasollaan ja saa onnistumisen kokemuksia, niin erittäin hyvä.
Omalla pojallani on liikuntaa koulussa 6h viikossa ja koulumatkat päälle. Hän lenkkeilee isänsä kanssa kerran tai viikossa ja minun kanssani kerran tai kaksi. Tulee mielellään mukaan uimahalliin ja on ihan hyvässä kunnossa. Mutta harrastusta hän kaipaa, eikä löydä. Meillä on asiat vielä ihan hyvin, mutta on monta tuttua perhettä jossa pojat alkaa luisua johonkin ihmeelliseen kuiluun.
Osittain syytän ihan räikeästi myös miesten keskinäistä kulttuuria tästä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että liikunta vaikuttaa osaltaan poikien huonoon koulumenestykseen. Tärkeimmät syyt ovat kuitenkin se, ettei heiltä vaadita läheskään yhtä hyvää käytöstä ja koulumenestystä kuin tytöiltä
Tämäkin voi olla totta.
Minä mietin vain sitä, mikä vaikuttaa siihen käytökseen. Itseensä tyytyväinen nuori käyttäytyykin paremmin muita (ja itseään!) kohtaan.Miesten keskuudessa on Suomessa ollut pitkään kulttuurina, että lukeminen ja koulussa pärjääminen ei ole hienoa vaan päinvastoin. Tähän on vaikea naisvaltaisen opettajakunnan tehokkaasti puuttua.
Ap
Tutkitusti opettajan sukupuoli ei vaikuta oppilaiden opintomestykseen.
Voitaisiinko siis VIIMEINKIN lopettaa tämä opettajien syyttely ja halveksunta heidän sukupuolestaan?
Ennen vanhaan oli opettajankoulutuksessa mieskiintiöt juuri tuosta syystä, että pojat menestyivät koulussa huonosti ja tarvittiin mieskiintiötä miesten haalimiseen opettajiksi. Mitä sille tapahtui?
On tosiaan hyvä muistaa, että pojat ovat aina pärjänneet huonommin koulussa kuin tytöt. Ei mikään uusi asia, ei tarvitse sitä nyt erikoisemmin pohdiskella. Poikien pitää vain muuttaa ajatusmaailmaansa jos haluavat menestyä elämässä. Monelle se on onnistunut, sillä kaikki myöhemmin menestyneet eivät ole naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että liikunta vaikuttaa osaltaan poikien huonoon koulumenestykseen. Tärkeimmät syyt ovat kuitenkin se, ettei heiltä vaadita läheskään yhtä hyvää käytöstä ja koulumenestystä kuin tytöiltä
Tämäkin voi olla totta.
Minä mietin vain sitä, mikä vaikuttaa siihen käytökseen. Itseensä tyytyväinen nuori käyttäytyykin paremmin muita (ja itseään!) kohtaan.Miesten keskuudessa on Suomessa ollut pitkään kulttuurina, että lukeminen ja koulussa pärjääminen ei ole hienoa vaan päinvastoin. Tähän on vaikea naisvaltaisen opettajakunnan tehokkaasti puuttua.
Ap
Tutkitusti opettajan sukupuoli ei vaikuta oppilaiden opintomestykseen.
Voitaisiinko siis VIIMEINKIN lopettaa tämä opettajien syyttely ja halveksunta heidän sukupuolestaan?
Tutkitusti nimenomaan naisopettajat antoivat tytöille parempia arvosanoja vähemmillä taidoilla. Joten en lopeta.
Ohis
Siinä tyypillinen selitys kun oma poika ei pärjää. Katso peiliin omassa perheessä äläkä syytä muita.
Ei ole tarpeen. Minulla on erittäin hyvin pärjäävä poika, suorittaa ylöspäin eriytetysti opintoja. Minulla on myös erittäin hyvin pärjäävä tytär.
Molemmille toivon tasa-arvoista tulevaisuutta. Mikä tarkoittaa sitä, että kumpikin pärjää reilusti ja rehellisesti omilla ansioillaan. Saavat olla niistä ylpeitä ihan yhtä lailla. Saavat samanlaisen tunnustuksen ja arvostuksen.
Mitään uhria tai miellyttäjää en halua kummastakaan kasvattaa. Siksi minua häiritsee ajatus siitä, että jompikumpi lapsistani saisi perusteetonta etua jostain asiaan kuulumattomasta seikasta, kuten sukupuolensa vuoksi.
Voit itse ihan rauhassa miettiä, mikä sinua uhkaa tässä ajattelussa, että alat käymään henkilökohtaiselle tasolle tuntematta minua tai perhettäni. Mikä tasa-arvossa uhkaa sinua noin kovasti?
Jaa-a... Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin liikunta. Useimmat pojatkaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita liikuntaharrastuksista.
Epäselvää miten aloitus liittyy mihinkään. Ihminen ei tarvitse tavoitteellisia harrastuksia jos harrastuksia ylipäätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että liikunta vaikuttaa osaltaan poikien huonoon koulumenestykseen. Tärkeimmät syyt ovat kuitenkin se, ettei heiltä vaadita läheskään yhtä hyvää käytöstä ja koulumenestystä kuin tytöiltä
Tämäkin voi olla totta.
Minä mietin vain sitä, mikä vaikuttaa siihen käytökseen. Itseensä tyytyväinen nuori käyttäytyykin paremmin muita (ja itseään!) kohtaan.Miesten keskuudessa on Suomessa ollut pitkään kulttuurina, että lukeminen ja koulussa pärjääminen ei ole hienoa vaan päinvastoin. Tähän on vaikea naisvaltaisen opettajakunnan tehokkaasti puuttua.
Ap
Tutkitusti opettajan sukupuoli ei vaikuta oppilaiden opintomestykseen.
Voitaisiinko siis VIIMEINKIN lopettaa tämä opettajien syyttely ja halveksunta heidän sukupuolestaan?
Ennen vanhaan oli opettajankoulutuksessa mieskiintiöt juuri tuosta syystä, että pojat menestyivät koulussa huonosti ja tarvittiin mieskiintiötä miesten haalimiseen opettajiksi. Mitä sille tapahtui?
On tosiaan hyvä muistaa, että pojat ovat aina pärjänneet huonommin koulussa kuin tytöt. Ei mikään uusi asia, ei tarvitse sitä nyt erikoisemmin pohdiskella. Poikien pitää vain muuttaa ajatusmaailmaansa jos haluavat menestyä elämässä. Monelle se on onnistunut, sillä kaikki myöhemmin menestyneet eivät ole naisia.
Mistä tällainen ajatus tulee, että poikien ja heidän vanhempien tulee muuttaa asioita, jos ja kun pojilla on jossain haasteita? Miksei silloin mietitä mikä järjestelmässä ja rakenteissa on vikana?
Miksei koskaan suhtauduta samoin kun tytöillä on ongelmia ja haasteita? Miksi silloin haetaan ratkaisuja yhteiskunnasta ja feminismistä? Miksei kukaan sano tyttöjen kohdalla, että "tyttöjen pitää vaan muuttaa ajatteluaan/asennettaan"?
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun oli kiintiöt esim. opettajankoulutukseen, koska haluttiin enemmän naisopettajia.
Ei se niin ollut, nyt muistat tahallasi väärin.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kysely-opettajankoulutuksen-mieskii…
Siinä tyypillinen selitys kun oma poika ei pärjää. Katso peiliin omassa perheessä äläkä syytä muita.