Yksi syy poikien huonoon menestykseen ja muuhunkin, josta ei puhuta

Tuo hullu, joka kirjoitti numerolla 61, tulee räyhäämään jokaiseen liikunta-aiheiseen keskusteluun ja aina haukkuu lapset ja nuoret sekä lasten ja nuorten mammat.

Olisi kiva välillä kuulla, mikä on hänen mielipiteensä papoista ja näiden roolista liikunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a... Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin liikunta. Useimmat pojatkaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita liikuntaharrastuksista.

Tuo on totta ja tällä hetkellä alakoululaisista 30 % on ylipainoisia ja 40 % niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän päivittäistä elämäänsä. 

Esim. taiteet, lukeminen ja pelaaminen ovat hyviä harrastuksia, mutta ne eivät poista sitä faktaa, että lapsi tarvitsee liikuntaa kasvaakseen terveeksi aikuiseksi ja käveleminen paikasta toiseen ei missään tapauksessa riitä lapselle liikunnaksi. Ei edes koululiikunnalla höystettynä. Kasvava keho tarvitsee liikuntaa, joka kehittää myös voimaa, nopeutta ja  liikkuvuutta tai ollaan isoissa ongelmissa muutaman kymmenen vuoden päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun oli kiintiöt esim. opettajankoulutukseen, koska haluttiin enemmän naisopettajia.

Jokaisessa koulutuksessa saa hakiessa lisäpisteitä, jos vähintään 60 % hakijoista on vastakkaista sukupuolta. Opettajien koulutus ei poikkea siitä mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a... Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin liikunta. Useimmat pojatkaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita liikuntaharrastuksista.

Tuo on totta ja tällä hetkellä alakoululaisista 30 % on ylipainoisia ja 40 % niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän päivittäistä elämäänsä. 

Esim. taiteet, lukeminen ja pelaaminen ovat hyviä harrastuksia, mutta ne eivät poista sitä faktaa, että lapsi tarvitsee liikuntaa kasvaakseen terveeksi aikuiseksi ja käveleminen paikasta toiseen ei missään tapauksessa riitä lapselle liikunnaksi. Ei edes koululiikunnalla höystettynä. Kasvava keho tarvitsee liikuntaa, joka kehittää myös voimaa, nopeutta ja  liikkuvuutta tai ollaan isoissa ongelmissa muutaman kymmenen vuoden päästä. 

Tutkitusti koulumatkan kävellen liikkuvat saavat enemmän liikuntaa kuin järjestettyä liikuntaa harrastavat.

Vierailija kirjoitti:

^ Kaikki ei asu Helsingissä, tai pääkaupunkiseudulla, tai yli 100 000 asukkaan kaupungissa.

Ja kukaan ei valehtele jos sanoo, että joukkueurheiluun ei mahdu aloittelija mukaan enää ylökouluikäisenä.

Sinun aggressiivinen tyylisi leimata nuori heti sohvaperunaksi sen perusteella, että omaa lajia ei ole vielä löytynyt, ei auta asiaa millään tavalla. Päinvastoin. Luot pahoinvointia tuollaisella. Näitä juttuja lukee muutkin kuin aikuiset. Myös nuoria eksyy tänne.

Ap

Eivät asukaan ja siksi sanoinkin, että niitä harrastuksia löytyy kaikista kunnista. Helsingin lisäksi myös Jämsästä, Joensuusta, Parkanosta jne jne. 

Näissä kerhoissa on myös paljon joukkuelajeja mukana. On selvää, että 15-vuotiaana aloittava nuori ei pääse ainakaan samantien kilpajoukkeeseen mukaan, mutta näihin höntsäporukoihin kyllä. Miksi ne eivät kelpaa sinulle, vaan harrastuksen on pakko olla nimenomaan seurajoukkueessa. 

Lisäksi en leimannut kaikkia lapsia sohvaperunoiksi, jos omaa lajia ei ole löytynyt. Onko sinulla haasteita lukemisessa? Sanoin nimenomaan, että lajin vaihtaminen on helppoa, jos on harrastanut mitä tahansa liikuntaa ja ongelmia tulee vain, jos on ollut täysi sohvaperuna.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a... Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin liikunta. Useimmat pojatkaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita liikuntaharrastuksista.

Tuo on totta ja tällä hetkellä alakoululaisista 30 % on ylipainoisia ja 40 % niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän päivittäistä elämäänsä. 

Esim. taiteet, lukeminen ja pelaaminen ovat hyviä harrastuksia, mutta ne eivät poista sitä faktaa, että lapsi tarvitsee liikuntaa kasvaakseen terveeksi aikuiseksi ja käveleminen paikasta toiseen ei missään tapauksessa riitä lapselle liikunnaksi. Ei edes koululiikunnalla höystettynä. Kasvava keho tarvitsee liikuntaa, joka kehittää myös voimaa, nopeutta ja  liikkuvuutta tai ollaan isoissa ongelmissa muutaman kymmenen vuoden päästä. 

Niin, ongelmana on, miksi niin moni lapsi ja nuori ei löydä mielekästä liikuntaharrastusta.

Näistä kovasti hellityistä ja julkisesti tuetuista urheiluseuroistamme erotaan keskimäärin 11-vuotiaana, iässä, jossa pikemminkin pitäisi vasta valita omaa lajiaan. Selvästikin on menty liikaa menestyksen ehdoilla ja unohdettu hauskanpito ja monipuolisuus.

80-luvulla vanhempien rooliksi harrastuksissa riitti seuran jäsenmaksun maksaminen ja välineiden hankinta.

Nyt pitää kuskata lapset peleihin, toimia peleissä tuomareina ja toimitsijoina ja pitää kioskia, leipoa korvapuustia ja mokkapalaa, pitää seuran makkarakojua...

Kokemus pesäpallosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a... Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin liikunta. Useimmat pojatkaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita liikuntaharrastuksista.

Tuo on totta ja tällä hetkellä alakoululaisista 30 % on ylipainoisia ja 40 % niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän päivittäistä elämäänsä. 

Esim. taiteet, lukeminen ja pelaaminen ovat hyviä harrastuksia, mutta ne eivät poista sitä faktaa, että lapsi tarvitsee liikuntaa kasvaakseen terveeksi aikuiseksi ja käveleminen paikasta toiseen ei missään tapauksessa riitä lapselle liikunnaksi. Ei edes koululiikunnalla höystettynä. Kasvava keho tarvitsee liikuntaa, joka kehittää myös voimaa, nopeutta ja  liikkuvuutta tai ollaan isoissa ongelmissa muutaman kymmenen vuoden päästä. 

Tutkitusti koulumatkan kävellen liikkuvat saavat enemmän liikuntaa kuin järjestettyä liikuntaa harrastavat.

Ymmärrät varmaankin, että tuo ei pidä paikkaansa, joten miksi väität niin?

Ensinnäkin tuo olettaa, että koulumatkojen kävely ja harrastaminen olisivat jotenkin toisensa poissulkevat asiat. Toisekseen pitäisi tietää, että millaisia matkoja oletetaan, että koululaiset keskimäärin kävelevät ja kuinka paljon he taas treenaavat harjoituksissaan. Tuossa on aivan liian monta muuttujaa, että siitä voitaisiin sanoa mitään yleispätevää, joten tuollaista väitettä ei taatusti ole yksikään tutkija esittänyt ainakaan ilman hirveää määrää rajauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Yläasteikäisillä pojilla koulumestys laskee sitä mukaa kun ei saa pillua. Keskittyminen koulunkäyntiin menee ihan mahdottomaksi kun housuissa pullottaa.

Ei hätää! Omaa kättä saa vaikka joka välitunti jos haluaa!

Itse pesäpalloa harrastamattomana tuomarin vuoro nappulapelissä on yhtä helvettiä.

Vanhemnat huutavat pää punaisena törkeyksiä niin vastapuolen pelaajille kuin epämieluisan päötöksen tehneelle tuomareille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a... Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin liikunta. Useimmat pojatkaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita liikuntaharrastuksista.

Tuo on totta ja tällä hetkellä alakoululaisista 30 % on ylipainoisia ja 40 % niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän päivittäistä elämäänsä. 

Esim. taiteet, lukeminen ja pelaaminen ovat hyviä harrastuksia, mutta ne eivät poista sitä faktaa, että lapsi tarvitsee liikuntaa kasvaakseen terveeksi aikuiseksi ja käveleminen paikasta toiseen ei missään tapauksessa riitä lapselle liikunnaksi. Ei edes koululiikunnalla höystettynä. Kasvava keho tarvitsee liikuntaa, joka kehittää myös voimaa, nopeutta ja  liikkuvuutta tai ollaan isoissa ongelmissa muutaman kymmenen vuoden päästä. 

Niin, ongelmana on, miksi niin moni lapsi ja nuori ei löydä mielekästä liikuntaharrastusta.

Näistä kovasti hellityistä ja julkisesti tuetuista urheiluseuroistamme erotaan keskimäärin 11-vuotiaana, iässä, jossa pikemminkin pitäisi vasta valita omaa lajiaan. Selvästikin on menty liikaa menestyksen ehdoilla ja unohdettu hauskanpito ja monipuolisuus.

Tuo on tilastollisesti totta, mutta ei silti koko totuus. Tuossa on mukana vain seuroista eroamiset, mutta tuo tilasto ei ota mitenkään huomioon, että liittyykö lapsi uuteen seuraan eroamisen jälkeen. Tuossa tilastossa kaikki lajin ja seuran vaihtajat, paikkakunnalta toiselle muuttajat, välivuoden pitäjät yms. ovat mukana lopettaneina.

Esim. minun 11-vuotias poikani on omaa lajiaan etsiessään lopettanut 4-5 seurassa ja vaikka tällä hetkellä vaikuttaakin erittäin motivoituneelta, voi olla, että lajinvaihtoja tulee vielä. Jokainen noista lopetuksista näkyy noissa tilastoissa ja laskee keskiarvoa.  

Assburger kirjoitti:

Itse pesäpalloa harrastamattomana tuomarin vuoro nappulapelissä on yhtä helvettiä.

Vanhemnat huutavat pää punaisena törkeyksiä niin vastapuolen pelaajille kuin epämieluisan päötöksen tehneelle tuomareille.

Kävin katsomassa, kun sukulaispoika oli ensimmäistä kertaa pesistuomarina nappulapeleissä. Uskomatonta käytöstä aikuisilta ihmisiltä.

Eipä ainakaan kasvanut oma intoni viedä lapsiani joukkueurheilun pariin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläasteikäisillä pojilla koulumestys laskee sitä mukaa kun ei saa pillua. Keskittyminen koulunkäyntiin menee ihan mahdottomaksi kun housuissa pullottaa.

Ei hätää! Omaa kättä saa vaikka joka välitunti jos haluaa!

Tai kaverin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a... Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin liikunta. Useimmat pojatkaan eivät ole kovinkaan kiinnostuneita liikuntaharrastuksista.

Tuo on totta ja tällä hetkellä alakoululaisista 30 % on ylipainoisia ja 40 % niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän päivittäistä elämäänsä. 

Esim. taiteet, lukeminen ja pelaaminen ovat hyviä harrastuksia, mutta ne eivät poista sitä faktaa, että lapsi tarvitsee liikuntaa kasvaakseen terveeksi aikuiseksi ja käveleminen paikasta toiseen ei missään tapauksessa riitä lapselle liikunnaksi. Ei edes koululiikunnalla höystettynä. Kasvava keho tarvitsee liikuntaa, joka kehittää myös voimaa, nopeutta ja  liikkuvuutta tai ollaan isoissa ongelmissa muutaman kymmenen vuoden päästä. 

Niin, ongelmana on, miksi niin moni lapsi ja nuori ei löydä mielekästä liikuntaharrastusta.

Näistä kovasti hellityistä ja julkisesti tuetuista urheiluseuroistamme erotaan keskimäärin 11-vuotiaana, iässä, jossa pikemminkin pitäisi vasta valita omaa lajiaan. Selvästikin on menty liikaa menestyksen ehdoilla ja unohdettu hauskanpito ja monipuolisuus.

Tuo on tilastollisesti totta, mutta ei silti koko totuus. Tuossa on mukana vain seuroista eroamiset, mutta tuo tilasto ei ota mitenkään huomioon, että liittyykö lapsi uuteen seuraan eroamisen jälkeen. Tuossa tilastossa kaikki lajin ja seuran vaihtajat, paikkakunnalta toiselle muuttajat, välivuoden pitäjät yms. ovat mukana lopettaneina.

Esim. minun 11-vuotias poikani on omaa lajiaan etsiessään lopettanut 4-5 seurassa ja vaikka tällä hetkellä vaikuttaakin erittäin motivoituneelta, voi olla, että lajinvaihtoja tulee vielä. Jokainen noista lopetuksista näkyy noissa tilastoissa ja laskee keskiarvoa.  

Kyllä jokaisen lopetuksen jälkeen uuden lajin aloittaminen on vaikeampaa, ja tilastollisesti katsoen säännöllisesti harrastavien määrä laskee vuosi vuodelta. Voi olla, ettei sinunkaan pojallesi löydy tämän jälkeen enää lajia.

Samaa mieltä siitä, että ohjattuihin harrastuksiin vaikea päästä. On hyvä tehdä muutakin kuin pelata koko ajan videopelejä. Meidän koulussa ei ollut mitään kerhoja. 

Pojat ovat hyvin liikunnallisia, ja he kehittyvät itse asiassa  hitaammin kuin tytöt monissa asioissa.

Olisi järkevää ehkä nostaa poikien koulunaloitusikää.

Tai ylipäänsä pitäisi nuorempana laittaa esikouluun tai vastaavaan. Monissa maissa koulu aloitetaan 3-vuotiaina.

Pojat on poikia sanotaan 20 vuotta ja sitten ihmetellään kun ne on kädettömiä syrjäytyneitä luuzereida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Kaikki ei asu Helsingissä, tai pääkaupunkiseudulla, tai yli 100 000 asukkaan kaupungissa.

Ja kukaan ei valehtele jos sanoo, että joukkueurheiluun ei mahdu aloittelija mukaan enää ylökouluikäisenä.

Sinun aggressiivinen tyylisi leimata nuori heti sohvaperunaksi sen perusteella, että omaa lajia ei ole vielä löytynyt, ei auta asiaa millään tavalla. Päinvastoin. Luot pahoinvointia tuollaisella. Näitä juttuja lukee muutkin kuin aikuiset. Myös nuoria eksyy tänne.

Ap

Eivät asukaan ja siksi sanoinkin, että niitä harrastuksia löytyy kaikista kunnista. Helsingin lisäksi myös Jämsästä, Joensuusta, Parkanosta jne jne. 

Näissä kerhoissa on myös paljon joukkuelajeja mukana. On selvää, että 15-vuotiaana aloittava nuori ei pääse ainakaan samantien kilpajoukkeeseen mukaan, mutta näihin höntsäporukoihin kyllä. Miksi ne eivät kelpaa sinulle, vaan harrastuksen on pakko olla nimenomaan seurajoukkueessa. 

Lisäksi en leimannut kaikkia lapsia sohvaperunoiksi, jos omaa lajia ei ole löytynyt. Onko sinulla haasteita lukemisessa? Sanoin nimenomaan, että lajin vaihtaminen on helppoa, jos on harrastanut mitä tahansa liikuntaa ja ongelmia tulee vain, jos on ollut täysi sohvaperuna.  

Ja pahoittelut, jos ensimmäinen viestini oli hiukan kärkevä, mutta minua ärsyttää, että verovaroja käytetään suuret määrät siihen, että kaikilla lapsilla kaikkialla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa täysin vanhempien varallisuudesta riippumatta (mikä on täysin oikein), mutta silti vanhemmat valittavat, että mitään ei ole tarjolla, koska he ovat liian laiskoja googlaamaan kuntansa tarjontaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo hullu, joka kirjoitti numerolla 61, tulee räyhäämään jokaiseen liikunta-aiheiseen keskusteluun ja aina haukkuu lapset ja nuoret sekä lasten ja nuorten mammat.

Olisi kiva välillä kuulla, mikä on hänen mielipiteensä papoista ja näiden roolista liikunnassa.

Mielipiteeni on se, että jos lapsella on molemmat vanhemmat mukana elämässään, molemmilla on yhtäläinen vastuu kaikesta kasvatukseen liittyvästä. Myös liikunnasta ja harrastamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että liikunta vaikuttaa osaltaan poikien huonoon koulumenestykseen. Tärkeimmät syyt ovat kuitenkin se, ettei heiltä vaadita läheskään yhtä hyvää käytöstä ja koulumenestystä kuin tytöiltä

Miten niin ei vaadita???! Omat muistoni kouluajoilta ovat, että opettaja seisoo luokan edessä ja huutaa että nyt pojat hiljaa, pojat olkaa kunnolla, pojat tehkää läksynne. Koskaan ei tyttöjä kohtaan asetettu samoja vaatimuksia.