Huoh. Vanha 83-vuotias äitini nukkui pois. Olemme täällä aikuisten lasteni kanssa aloittaneet ison omakotitalon tyhjennyksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäisin pois, joku käyttämätön suihkusaippua nyt voisi mennä itselle ei muu

Siis esim pyykinpesuaine heittäisit miksi ihmeessä?

Ihmettelen tätä samaa, koska kaatopaikalle tuodaan valtavia määriä aivan käyttökelpoista tavaraa ja tuotetta vain siksi, että omistaja on kuollut. Aikoinaan vain romanit toimivat noin eli vainajan tavaroita ei saanut muut käyttää, mutta nyt sama koskee kaikkia: kuolinpesistä ei haluta kierrättää aivan hyviä pesuaineita, puutarhatyökaluja, astioita, nauloja, ruuveja jne. Ja nimenomaan kaatopaikalle, ei mitenkään siististi kierrätykseen siten, että tässä pussillinen ruuveja, tässä kassillinen pesuainetta, vaan kaikki sekaisin sekajätteenä.

Onko aivan uusi porakone jotenkin saastunut, kun sen ostaja kuoli syöpään?

Oletko ollut koskaan tyhjentämässä kuolinpesää?

Sitä työmäärää ei ymmärrä ennen kuin itse kokee. Tavaroiden myyminen yksitellen jossain torissa on aivan sietämättömän työlästä (ostajat ei ilmaannu paikalle, peruvat jne). Eihän kenelläkään työssäkäyvällä ole aikaa tuollaiseen, puhumattakaan siitä että usein talon tyhjentäjät eivät edes asu samalla paikkakunnalla.

Tässä vähän listaa, mitä esimerkiksi joutuu tekemään, jos haluaa vastuullisesti ja ympäristötietoisesti toimia:

- pitää löytää ja kerätä jokaikinen paristo talon uumenista ja teipata niiden päät ja viedä sitten keräykseen

- käydä läpi KAIKKI paperit ja ottaa sieltä talteen tärkeät, loput keräykseen

- erotella elektroniikkajäte ja viedä keräykseen

- etsiä ja kierrättää kaikki maali ym purkit ja purnukat ja kuskata ne vaarallisten jätteiden keräykseen

- lajitella jättikokoisesta autotallista säilytettävät ja käyttökelpoiset työkalut ja naulat ruuvit ym joita on noin MILJOONASSA purkissa ja laatikossa kaikkea sekaisin

- tyhjentää jääkaappi ja pakastin ja puhdistaa noin MILJOONA pakasterasiaa ja kiikuttaa niiden sisältö biojätteeseen

- laittaa ilmoituksia facebookin ryhmiin ja toriin että tuleeko joku hakemaan tätä ja tätä ja sitten joku ehkä tulee ja joku ei, pitää päivystää iltaisin mahdollisien tavaran hakijoiden varalta talolla vaikka ei oikeasti ehtisi/jaksaisi

- lajitella hirveä määrä ei enää muodissa olevia vaatteita ja kenkiä ja viedä ehjät spr:lle

- lajitella lääkekaapin sisältö ja viedä lääkkeet apteekkiin (jossa sielläkin joutuu joskus itse lajittelemaan eri lääkkeet eri astioihin. tässä vierähtääkin tovi, kun lääkkeitä ja lisäravinteita on monta muovikassillista

- käydä läpi noin MILJOONA valokuvaa ja miettiä kuka haluaisi mitäkin ja mitkä säilytetään

No tuolla listalla pääsee jo hieman alkuun....

Olen ollut tyhjentämässä useita koteja monista eri syistä. Olen kanssasi vahvasti eri mieltä koko ruljanssista!

Ensinnäkin tavaraa ei tarvitse ryhtyä myymään, kaiken myyntikelpoisen voi viedä siististi pakattuna/lajiteltuna Pelastusarmeijalle tai vaikka seurakunnalle, köyhät ja rahattomat velkaperheet kun voivat varsin hyvin vastaanottaa tarvitsemansa keittiötarvikkeet maksutta eikä aina ole tarvetta mennä ostoksille, vaikka rahaa ollaankin mankumassa. Jo tällä säästää paljon aikaa: mitään ei tarvitse kuvata tai myydä, kaiken voi antaa pois.

Paristot ovat aika lailla marginaalinen asia, paristokäyttöisiä tavaroita etenkin vanhuksilla on aika vähän. Taskulamppu, radio ja herätyskello ynnä pari muuta kelloa lienevät ne tavallisimmat eikä paristoja tarvitse etsiskellä erikseen, ne löytyvät kyllä muutenkin siivotessa. Teippaus sujuu kätevästi jesarilla.

Papereiden läpikäyminen on edessä joka tapauksessa, siitäkin selviää loogisesti tekemällä ensin lista tarvittavista papereista, liimallalla se laatikon kanteen ja sitten keräämällä paperit siihen, rasti aina listalle, kun löytyi kauppakirja, lainhuutotodistus jne.

Elektroniikkajätteen keräämisessä vanhuksen kodista pätee helppo tapa eli iso laatikko ja käyttökelvoton tavara sinne. Tai vaikka kaikki, jos katsoo, että näille ei ole enää käyttöä. Harvalla vanhuksella on 50 kiloa enempää elektroniikkaa.

Maaleja jne. vanhuksilla on vähän ja jos on, niin yleensä kaikki on samassa paikassa. Tai siis kahdessa eli autotallissa/varastossa melkein loppuunkäytetyt ja jossain varastossa lämpimässä käyttämättömät. Ei nämäkään ole ongelma, kerätään laatikkoihin ja viedään kerralla pois. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa maalia ja liuottimia olisi yli 40 purkillista.

Jättikokoiseen autotalliin muuten pätee se, että kertoo sen olevan avoinna kenen tahansa noutaa tavaraa tiettynä päivänä klo 9-15, kaikki viedään.

Lääkkeiden lajittelu ei ole rakettitiedettä edes silloin, kun niitä on monta muovikassillista. Älä lajittele niitä etukäteen turha tehdä työtä kahteen kertaan.

Valokuvia ei säästetä yhtäkään, nythän ollaan tyhjentämässä kuolinpesää/asuntoa. Silloin ei jätetä itselle mitään eli olet aika lailla hakoteillä kaiken vaivannäön kanssa. Jos haluat ryhtyä säästämään jotain, niin olet väärässä paikassa ja teet työstä itsellesi aivan liian vaikeaa. Nyt ollaan pääsemässä eroon tavarasta siten, että käyttökelpoinen lähtee kiertoon, käyttökelvoton lajitellaan erikseen ja viedään keräykseen. Tunteilla ei ole sijaa, koska kuten ap painotti, vanhuksista on meille kaikille vain vaivaa tavarankin muodossa.

Kyllä sitä tavaraa todellakin tarvitsee myydä, jos tarvitsee rahaa. Moni ei tahdo selvitä perintöveroista esim. talon periessään, eli kyllä siinä jokainen euro jonka saa, tulee tarpeeseen.

Paristot ei ole ympäristön kannalta marginaalinen asia ja joissakin talouksissa niitä saattaa olla aivan valtava määrä, jos omistaja ei ole itse vienyt aikanaan keräykseen.

Olet tainnut olla setvimässä melko järjestelmällisiä asuntoja/taloja?

Eihän kukaan järkevä ihminen sano: "Vanhuksilla ei ole paljon paristoja/maaleja". Vanhuksia on erilaisia erilaisissa taloissa: osalla on todella paljon paristoja ja maaleja.

"Valokuvia ei säästetä yhtäkään". Ööö, no jos haluaa jonkun verran säästää niin ne on pakko käydä läpi. Lisäksi on ekoteko ja kulttuuriteko toimittaa vanhoja valokuvia museolle mikäli ovat kiinnostuneita. Joka tapauksessa ne on käytävä läpi.

Valokuvat voi laittaa kaikki yhteen laatikkoon ja hoitaa lajittelun myöhemmin kotona kaikessa rauhassa. Ne vie aika vähän tilaa kuitenkin kotona. 

Kun vainaja tuskin on elänyt vain känykkäkameroiden aikakaudella, niin  joissakintapauksissa tarvitaan hyvin iso ja korkea laatikko.

Mutta kun ne kuvat on roinaa, sitä tavaraa, joka kuolinsiivouksessa pitää tuhota, niin miksi perikunta kävisi itselleen merkityksettömät kuvat läpi ja vielä kuvaisi ne uudestaan ilmastoa tuhoavaan pilvipalvelimeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäisin pois, joku käyttämätön suihkusaippua nyt voisi mennä itselle ei muu

Siis esim pyykinpesuaine heittäisit miksi ihmeessä?

Ihmettelen tätä samaa, koska kaatopaikalle tuodaan valtavia määriä aivan käyttökelpoista tavaraa ja tuotetta vain siksi, että omistaja on kuollut. Aikoinaan vain romanit toimivat noin eli vainajan tavaroita ei saanut muut käyttää, mutta nyt sama koskee kaikkia: kuolinpesistä ei haluta kierrättää aivan hyviä pesuaineita, puutarhatyökaluja, astioita, nauloja, ruuveja jne. Ja nimenomaan kaatopaikalle, ei mitenkään siististi kierrätykseen siten, että tässä pussillinen ruuveja, tässä kassillinen pesuainetta, vaan kaikki sekaisin sekajätteenä.

Onko aivan uusi porakone jotenkin saastunut, kun sen ostaja kuoli syöpään?

No ei se saastunut ole, mutta keskimääräinen ihminen ei tarvitse kovin montaa porakonetta, haravaa, sauvasekoitinta tai puutarhaletkua. Ne vievät vain täysin turhaan rajallista säilytystilaa. Jos tavarat eivät ole mitään uusia merkkituotteita, niin ei niiden myymiselläkään pääse tuntipalkoille, jos käy päivätöissä. Jos sitten on tekemisestä puutetta, niin voi ryhtyä torikauppiaaksi. 

Siis onko tässä nyt kyse siitä, että kuolinpesän tavarat pitää myydä, niitä ei voi lahjoittaa pois, koska silloin joku hyötyy siitä maksuttomasta porakoneesta. Mieluummin kaikki jätteenä eteenpäin kuin käyttöön?

Vierailija kirjoitti:

Itse tyhjensin äitini yksiötä viikon, tavaraa ei ollu edes mitään mahdottomia mutta kun ne kaapit aukaisee ja alkaa tyhjentämään ni johan on homma! Lopulta en jaksanu kaikkia papereita käydä läpi vaan fiksuna roudasin pahvilaatikoissa kotiin. Nyt kolmen vuoden jälkeen availin laatikoita ja vastaan tuli laskuja ilman kirjekuorta, kuulakärkikynällä kirjoitettu "maksettu" päälle. En ymmärrä miksi äitini on niitä säilöny mutta pahempi että oon ite säilönyt turhaa noin kauan, äh.

Pesuaineet käytin pois, avatut roskiin. Sama ruoille. Yksin asuvana ruokia ei ollu kovin paljoa, onneksi.

Mutta kova työ siinä toisen tavaroita on käydä läpi. Myös kiire kun vuokra-asunto. Eipä paljoa muistikuvia oo tuolta viikolta.

"Ennen vanhaan", kun asiakkaalla oli vielä pankkikirja, ei tarvinnut säästää laskupinoja maksamisen jälkeen. Maksut näkyivät pankkikirjassa, jos maksoi  laskut tililtä. Itselläni on tunnesyistä säästettynä vanhoja pankkikirjoja.  Ne eivät vie juuri yhtään tilaa, sillä tieto on tiivistettynä ohueen pikku kirjaseen. Niissä näkyy paljon asiaa, mm asuntolainan maksu ja paljonko velkaa oli jäljellä kunkin maksupäöivän jälkeen. Nyt maksetut laskut näkyisivät tiliotteessa, mutta pankit ovat haluttomia antamaan asiakkaille tiliotteita. Itse saan sellaisen joka kuukausi väännettyäni asiasta ensin pankin kanssa. Kun kuolen, lapseni näkee sieltä helposti mitä laskuja ja sitoumuksia minulla on ollut ja kenelle.

Avatut shampoot ja muut vastaavat tuotteet tyhjentäisin ja laittaisin tyhjät pakkaukset muovinkeräykseen. Jos joukossa avaamattomia, niin voihan ne käyttää itse tai antaa jollekin tarvitsevalle.

Meillä on talossa 5 lasta, joten itse ottaisin kaikki saippuat ja pyykkiaineet käyttöön. Nopeasti tulisivat hyödynnettyä.

Vierailija kirjoitti:

Miten joillakin voi olla noin vanhoja äitejä! Itse menetin äitini 52 vuotiaana. Itse olin 32 v.

Yllätyin itse siitä, että ap sanoi 83-vuotiasta vanhaksi, sillä itse ajattelen vasta lähemmäs 90-vuotiaat vanhoiksi. (Ja oman äitini menetin hänen ollessaan 52-vuotias kun olin itse 19 v.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäisin pois, joku käyttämätön suihkusaippua nyt voisi mennä itselle ei muu

Siis esim pyykinpesuaine heittäisit miksi ihmeessä?

Ihmettelen tätä samaa, koska kaatopaikalle tuodaan valtavia määriä aivan käyttökelpoista tavaraa ja tuotetta vain siksi, että omistaja on kuollut. Aikoinaan vain romanit toimivat noin eli vainajan tavaroita ei saanut muut käyttää, mutta nyt sama koskee kaikkia: kuolinpesistä ei haluta kierrättää aivan hyviä pesuaineita, puutarhatyökaluja, astioita, nauloja, ruuveja jne. Ja nimenomaan kaatopaikalle, ei mitenkään siististi kierrätykseen siten, että tässä pussillinen ruuveja, tässä kassillinen pesuainetta, vaan kaikki sekaisin sekajätteenä.

Onko aivan uusi porakone jotenkin saastunut, kun sen ostaja kuoli syöpään?

No ei se saastunut ole, mutta keskimääräinen ihminen ei tarvitse kovin montaa porakonetta, haravaa, sauvasekoitinta tai puutarhaletkua. Ne vievät vain täysin turhaan rajallista säilytystilaa. Jos tavarat eivät ole mitään uusia merkkituotteita, niin ei niiden myymiselläkään pääse tuntipalkoille, jos käy päivätöissä. Jos sitten on tekemisestä puutetta, niin voi ryhtyä torikauppiaaksi. 

Siis onko tässä nyt kyse siitä, että kuolinpesän tavarat pitää myydä, niitä ei voi lahjoittaa pois, koska silloin joku hyötyy siitä maksuttomasta porakoneesta. Mieluummin kaikki jätteenä eteenpäin kuin käyttöön?

Mä kirjoitan tätä viestiä sängylläni istuen ja etätöitä vältellen. Makuuhuoneessa sattuu olemaan juuri nyt pari kaapin ovea auki. Liikkumatta mihinkään mä näen tällä hetkellä pikaisesti arvioituna 200 yksittäistä tavaraa: tauluja, vaatteita, koruja, koreja, tyynyjä, uimalasit, kinesioteippiä, juomalasi jne jne. 

Tajuatko yhtään, millainen vaiva nämä kaikki olisi saada uusille omistajille? Kuinka paljon aikaa siihen kuluisi? Ihan mielenkiinnosta: mahdatko olla mukana työelämässä?

Ihan kaataa jaloiltaan jo oman varaston siivoaminen. Että on tullu säästettyä opiskeluajoilta asti vaikka mitä. Toisaalta, 90-luvulla ei ollu nettiä kätevästi käytössä tietoineen. Mapissa varulta, sitähän se oli.

Toisten nurkkien siivoaminen on erilaista. Tunnetaso saattaa puuttua, helpottaa tuhoamista. Sukujen valokuvat kyllä säästäisin ehdottomasti, ja sukuselvitykset, kirjeet ym.

Facebookin roskalava-ryhmissä tuntuu olevan ottajia vaikka avatulle shampoille.

Vierailija kirjoitti:

Miten joillakin voi olla noin vanhoja äitejä! Itse menetin äitini 52 vuotiaana. Itse olin 32 v.

Mitä oikein höpiset?

Hei ihan vaan  vinkkinä jos et satu vielä tietämään. On olemassa yrityksiä jotka tyhjentävät ja perussiivoavat kuolinpesän tilat. Tietty ensin täytyy itse tehdä läpikäynti ja ottaa talteen arvokkaimmat tavarat ym. Anopilla teimme näin. Mm. vintillä olleet ikiaikaiset turkikset joutui firma tyhjäämään.

Voimia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäisin pois, joku käyttämätön suihkusaippua nyt voisi mennä itselle ei muu

Siis esim pyykinpesuaine heittäisit miksi ihmeessä?

Ihmettelen tätä samaa, koska kaatopaikalle tuodaan valtavia määriä aivan käyttökelpoista tavaraa ja tuotetta vain siksi, että omistaja on kuollut. Aikoinaan vain romanit toimivat noin eli vainajan tavaroita ei saanut muut käyttää, mutta nyt sama koskee kaikkia: kuolinpesistä ei haluta kierrättää aivan hyviä pesuaineita, puutarhatyökaluja, astioita, nauloja, ruuveja jne. Ja nimenomaan kaatopaikalle, ei mitenkään siististi kierrätykseen siten, että tässä pussillinen ruuveja, tässä kassillinen pesuainetta, vaan kaikki sekaisin sekajätteenä.

Onko aivan uusi porakone jotenkin saastunut, kun sen ostaja kuoli syöpään?

No ei se saastunut ole, mutta keskimääräinen ihminen ei tarvitse kovin montaa porakonetta, haravaa, sauvasekoitinta tai puutarhaletkua. Ne vievät vain täysin turhaan rajallista säilytystilaa. Jos tavarat eivät ole mitään uusia merkkituotteita, niin ei niiden myymiselläkään pääse tuntipalkoille, jos käy päivätöissä. Jos sitten on tekemisestä puutetta, niin voi ryhtyä torikauppiaaksi. 

Siis onko tässä nyt kyse siitä, että kuolinpesän tavarat pitää myydä, niitä ei voi lahjoittaa pois, koska silloin joku hyötyy siitä maksuttomasta porakoneesta. Mieluummin kaikki jätteenä eteenpäin kuin käyttöön?

"Suomalainen viettää vaikka koko päivän kantaen tavaraa peräkärryyn ja maksaa bensat ja kaatopaikkamaksut, ettei naapuri saa ilmaiseksi käytettyä haravaa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäisin pois, joku käyttämätön suihkusaippua nyt voisi mennä itselle ei muu

Siis esim pyykinpesuaine heittäisit miksi ihmeessä?

Ihmettelen tätä samaa, koska kaatopaikalle tuodaan valtavia määriä aivan käyttökelpoista tavaraa ja tuotetta vain siksi, että omistaja on kuollut. Aikoinaan vain romanit toimivat noin eli vainajan tavaroita ei saanut muut käyttää, mutta nyt sama koskee kaikkia: kuolinpesistä ei haluta kierrättää aivan hyviä pesuaineita, puutarhatyökaluja, astioita, nauloja, ruuveja jne. Ja nimenomaan kaatopaikalle, ei mitenkään siististi kierrätykseen siten, että tässä pussillinen ruuveja, tässä kassillinen pesuainetta, vaan kaikki sekaisin sekajätteenä.

Onko aivan uusi porakone jotenkin saastunut, kun sen ostaja kuoli syöpään?

No ei se saastunut ole, mutta keskimääräinen ihminen ei tarvitse kovin montaa porakonetta, haravaa, sauvasekoitinta tai puutarhaletkua. Ne vievät vain täysin turhaan rajallista säilytystilaa. Jos tavarat eivät ole mitään uusia merkkituotteita, niin ei niiden myymiselläkään pääse tuntipalkoille, jos käy päivätöissä. Jos sitten on tekemisestä puutetta, niin voi ryhtyä torikauppiaaksi. 

Siis onko tässä nyt kyse siitä, että kuolinpesän tavarat pitää myydä, niitä ei voi lahjoittaa pois, koska silloin joku hyötyy siitä maksuttomasta porakoneesta. Mieluummin kaikki jätteenä eteenpäin kuin käyttöön?

"Suomalainen viettää vaikka koko päivän kantaen tavaraa peräkärryyn ja maksaa bensat ja kaatopaikkamaksut, ettei naapuri saa ilmaiseksi käytettyä haravaa."

Veikkaisin, että et ole koskaan ollut tyhjentämässä kuolinpesää, jos kuvittelet, että porukka ei ryhdy noihin jako-operaatioihin siksi, että kukaan ei saisi heidän risoja tavaroitaan. 

Harmittavinta noissa kuolinpesän siivouksissa on, että usein niiden tyhjentämisellä on kiire. Tuota ei yleensä helpota, että kuolinpesän siivoajilla olisi se omakin elämä elettävänä, ja usein jossain toisella puolella suomea.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että vanhoja hyväkuntoisia vaatteita voi lahjoittaa vanhainkoteihin. Usein kaapeista löytyy myös käyttämättömiä tai uudenveroisia alusvaatteita ja nekin voi lahjoittaa, sillä vanhainkodissa asuvilla voi olla käytössään todella huonokuntoiset vaatteet.

Aikoinaan eräässä vanhainkodissa ottivat mielellään vastaan vanhan kiikkutuolin, koska sen käyttäminen on vanhusten mieleen ja jotenkin se kiikkumisliikkeen tuottaminen tukee vanhusten toimintakykyä.

Kannattaa myös hyödyntää nykymaailman nopeus ja ilmoittaa roskalavaryhmissä tai vastaavissa, että tavaraa saa noutaa ilmaiseksi tiettynä aikana/aikoina - EI PALAUTUSOIKEUTTA -merkinnällä.

Eräs tuossa jo mainitsikin, että tavaran arvottaminen on kovasti henkilökohtaista. Omalla kohdalla olisin halunnut pitää tiettyjä tavaroita, jotka ehdittiin viedä kaatopaikalle ennen kuin itse saavuin paikalle siivoamaan hautajaisia varten. Kuollut oli siis henkilö, joka eli asenteella, että aika tavaran kaupitsee, joten ennen hautajaisia tavaraa vietiin kiireellä kaatopaikalle. Hiukan harmitti, mutta en ole tuosta mitään maininnut, koska asialle ei siinä vaiheessa voinut mitään. Kyllähän siinä kuolinpesän siivouksessa oli vähän muutakin historian sensurointia, joka sitten jäi pysyvästi hampaankoloon, mutta enpä tuostakaan ole sanonut sanaakaan.

Reilu 80-v isäni oli tapaturmassa. Olin hänen luonaan muutamia öitä. Sinä aikana kävi piinallisen selväksi, mikä urakka odottaa jonain päivänä.

Esim keittiössä oli kaksi isoa yläkomeroa täynnä pestyjä jogurttipikareita, alumiinirasioita (sellaisia joissa myydään esim. kaalikääryleitä), muovisia perunasalaattirasioita jne.

Kärräsin pelkästään niitä komeroita pari tuntia kierrätykseen.

En tiedä onko sanottu, mutta jos ei kukaan suvusta halua valokuvia, kirjeitä ja päiväkirjoja, niin niitä kannattaa tarjota lähimpään vähänkään isompaan museoon.

Voiko kukaan kertoa, miksi taloyhtiön roskikseen EI KEHTAA VIEDÄ ROSKIA ja sitten niitä kärrätään itse kierrätyspisteeseen.

Autottomana itse en näe mitään syytä, miksi en voisi viedä esim. muuttolaatikoita pahvinkierrätyslaatikkoon (niin paljoa kuin sinne mahtuu ja viedä loput sitten myöhemmin kun tilaa on).

En myöskään näe syytä, miksi kaiken mahdollisen säästäneen roskia ei voisi viedä niihin samoihin roskalaatikkoihin, joihin normiasukas olisi vienyt ne jo eläissään.

... siis jotenkin vaikuttaa typerältä selitys ettei niitä voi viedä taloyhtiön roska/kierrätyslaatikoihin, koska ne täyttyvät kun niihjn vie niihin tarkoitettua tavaraa. Mikä on ongelma, kun niitä tyhjennetään määräajoin puolityhjinä ja maksu menee joka tapauksessa täyden mukaan - eli tyhjennyskerran perusteella.

Jos haluat puolittaa käytössäsi olevan ajan, niin mieti vain jokainen tavara erikseen, "Irma- täti voisi tykätä tästä tuikkukupista". Jos sinulla on vielä sama tilanne tällä hetkellä, niin suosittelen lämpimästi, että heität kaikki surutta pois etkä mieti mitä voisi ehkä kenties mahdillisesti itse/joku muu käyttää. Jos alat ottaa kuolinpesästä tavaraa kotiisi, niin kyllähän sinulla kohta pursuaa paikat roinaa ja rompetta.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta dildoa on jo löytynyt? Vauvailijoiden äitien ja isoäitien jäämistöstä niitä tuntuu löytyvän valtavat määrät . Kuten ovat täällä kehuskelleet.

Niitä ei kannata pois heittää. Jakaa vaan lapsen lapsille ja serkuille yms.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko sanottu, mutta jos ei kukaan suvusta halua valokuvia, kirjeitä ja päiväkirjoja, niin niitä kannattaa tarjota lähimpään vähänkään isompaan museoon.[/quote

EIIII! Jokaiselta ihmiseltä jää niin paljon tavaraa, että jos niitä rupeaa tavara tavaralta miettimään, että minnekähän museoon nämäkin veisi, niin kyllä siinä menee ikä ja terveys.