Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö se oikeasti paikkansa, että joidenkin lapset saavat 20 joululahjaa?? Tai peräti enemmän?
18.12.2006 |
En voi käsittää! Teette kyllä karhunpalveluksen lapsillenne tuollaisilla lahjamäärillä.
Kommentit (116)
Vierailija:
Ei tulisi mieleenkään ostaa mitään kauppareissulla. Minusta juuri se antaa lapselle väärän kuvan.
!
en ymmärrä sellaisia vanhempia jotka osatvat lapsille jatkuvasti tavaraa joka kauppareissulta ja sitten " tekopyhänä" valittavat kun jotku ostavat jouluna enemmän kuin 1-2 pakettia
juntteja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, ehkä meillä lapsi on vähään iloinen ja tyytyväinen... Mutta meillä ei nimen omaan ostella joka kauppareissulla niitä hahmosukkia... Kun yleensä hankitaan isompi paketti edullisia sukkia ja tuollaisia erikoisia sitten nimen omaan lahjaksi. Ja lapsi osaa niitä arvostaa ja niistä nauttia!
Minusta on outoa että ihmettelet " käyttötavaroiden" paketoimista, kun sinulla näkyy olevan ihan eri käsitys siitä, mikä on käyttötavaraa. Meille esim. hahmosukat ei ole jokapäiväistä lystiä vaan juuri sitä extraa, josta lapsi ilahtuu. Jos teidän lasten ilahduttaminen vaatii enemmän ja isompaa, niin sillehän ei voi mitään.
sinne vaan heitän vaatekappiin. Niistä ei tehdä sen isompaa numeroa - kuuluvat mielestäni ihan tavallisiin arkiasioihin nuo uudet vaatteet?! En osaa lahjaksi mieltää.
Kuulostaa melkein siltä, että lapset jotka saavat lahjaksi käytännöllisiäkin juttuja osaavat iloita pienemmästäkin. Ne, jotka saavat kaiken haluamansa milloin vain, tarvitsevat sitten jouluna koko ajan erikoisempia ja erikoisempia ekstroja lahjaksi. Olenkin ihmetellyt, kuka kumma saa lahjaksi ne lelut, jotka leikkivät itsekseen tai keskenään. Nytpä se taisi selvitä.
Vierailija:
sinne vaan heitän vaatekappiin. Niistä ei tehdä sen isompaa numeroa - kuuluvat mielestäni ihan tavallisiin arkiasioihin nuo uudet vaatteet?! En osaa lahjaksi mieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, miksi oma lapseni (poika 3v.) on niin outo, että kysyy/toteaa/ihastelee uuden paidan, sukat tai pyjaman nähdessään, että mistä tämä on tullut, voi miten ihana, kiitos äiti jne. En itse tee niistä suurta numeroa, vaan lapsi tekee. Ja jos " uusi" vaate on saatu serkuilta pieneksi jääneenä, niin sitten ihastelee, että onko tää tosiaan " Matin" vanha, voi miten kivaa!
Vierailija:
sinne vaan heitän vaatekappiin. Niistä ei tehdä sen isompaa numeroa - kuuluvat mielestäni ihan tavallisiin arkiasioihin nuo uudet vaatteet?! En osaa lahjaksi mieltää.
Vierailija:
En tiedä, miksi oma lapseni (poika 3v.) on niin outo, että kysyy/toteaa/ihastelee uuden paidan, sukat tai pyjaman nähdessään, että mistä tämä on tullut, voi miten ihana, kiitos äiti jne. En itse tee niistä suurta numeroa, vaan lapsi tekee. Ja jos " uusi" vaate on saatu serkuilta pieneksi jääneenä, niin sitten ihastelee, että onko tää tosiaan " Matin" vanha, voi miten kivaa!
Meillä sama: erityisesti tykkäävät noista " Matin" vanhoista, niissä ihastuttaa ajatus, että " tää oli Maijan kun Maija oli pieni" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lahjoja, juuri sen takia, että sukulaiset ym ostavat. Itsekin ostetaan välillä ihan liikaakin, nyt näyttäisi olevan jokaiselle noin seitsemän pakettia meiltä, mutta me tykätään ostaa lahjoja. Ja niissä on tarpeellista käyttötavaraa (esim vaatetta) sekä lelua. Eikä mitään ihan pientä krääsää kuitenkaan.
Tänä vuonna päätimme, että vedämme vähän niukemmalla budjetilla, kun esikoinen on jo iso, eikä usko pukkiin, ja pienten sarja taas niin pientä, että nyt olis hyvä opettaa vähän vähemmälle. Mutta minkäs teet, kun innostutaan ennen joulua =) Ehkä ensi vuonna sitten...
Mutta silloinkin sukulaiset ostaa kuitenkin, joten aina lahjoja tulee. Tai meillä toisessa mummulassa ollaan hieman niukemmalla, mutta toisessa sitten menee vähän överiksi...
että meilläkään ei pitkin vuotta ostella yleensä mitään. Tarpeellisia vaatteita toki, mutta leluja tmv harvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ttötavaraa; ei se jostain syystä vähentänyt lahjan arvoa (vaikka totta kai nukkekoti olikin wautsimpi kuin yöppäri, mutta silti). Että osaisi olla myös vähään tyytyväinen.
Siksi wautsi-lahjojen lisäksi pakettiin kääritään tänäkin vuonna myös pyjama, pusero, kylpypyyhe+kylpytossut (siis sitä käyttötavaraa) sekä niitä pienempiä, tavanomaisempia lahjoja, kuten palapeli, kirjoja, edullinen lastenpeli, uusi unikaveri, uusi college-pusero jne. Kun samalla koitetaan toteuttaa näitä wautsi-lahjatoiveita (30-70¿:n paketteja), joita tänä vuonna tulee 8, niin pakettien määrä kasvaa sitten lähes huomamatta.
En tiedä, toisaalta voisi kait ostaa ne 8 isompaa ja jättää muut ostamatta, mutta sitten toisaalta haluisi kasvattaa siihen, että ne ei-niin-wautsitkin on ihan hyviä lahjoja (ettei heitä sitten välittömästi käsistään mummon tuomia villasukkia..).
Olen sitä mieltä tosiaan, että kaikille sallittakoon " vapaa joulutyyli" ! Hyvää joulua kaikille!
olen ostanut lapselleni 3 lahjaa ja mies yhden. Hän saa mummilta pari pakettia, ukilta+vaimolta pari, vaarilta+vaimolta sai 3, mummolta+mieheltä kolme. Tässähän on jo huima määrä! Lisäksi lapsi saa lahjoja enoilta, tädeiltä ja sedältään, 1-2 jokaiselta.
MEILLÄ NYT VAAN ON ISO PERHE, SORI JOS SE NYPPII SUA AP!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t, vanhempien sisarukset ja muut läheiset... itse sain pienenä aina monta kymmentä lahjaa, jotka kylläkin enimmäkseen oli vanhemmiltani, niin pieni suku, mutta toki niistäkin nyt kymmenkunta oli muilta. omalle lapselleni ostan itse yhden lahjan ja arvioisin, että muualta, sukulaisilta ja ystäviltä saa yht. kolmisenkymmentä pakettia. aika törkeää minusta olisi olla antamatta vaikka kummien antamia JOULUlahjoja jouluna. ja kyllä, itsekin mietin sitä puolta, jaksaako lapseni availla noita lahjoja, varmaan itse joudun auttelemaan...
Olen itse ainut lapsi jonka vanhemmat (nykyisin siis lastemme isovanhemmat) ovat pihiä sakkia. Olen saanut itse (olen syntynyt 70 -luvun puolivälissä) vain 1-2 pakettia. Omat isovanhempani antoivat vanhemmilleni avosylin rahaa jolla hankkia lahjoja minulle, sain vain kuitenkin sukat ja itsetehdyn lelun.
Itselläni lapsia on neljä ja nyt nautin heidän kauttaan jouluista. Omat vanhempani ovat aattona läsnä ja katselevat paheksuen lahjavuortamme. Meillä lapset saavat n. 20 lahjaa/nuppi, isommat (koululaiset) hiukan vähemmän. Omat vanhempani eivät osta edelleenkään siis lahjoja, miehen vanhemmilta tulee yksi jokaiselle ja jokaisen kummeilta yksi jokaiselle. Itse hankin siis valtaosan lahjoista ja ovat pitkälti leluja tms. tavaraa jota ilman tulee toimeen (pelejä, kirjoja, videoita ym.). Itse en osta missään muussa vaiheessa vuotta lapsilleni leluja, synttäriksi vaatetta tai dvd:n.
Mutta rakastan joululahjojen ostamista, paketointia, salailua, jännitystä, iloa avaamisesta ja saamisesta, elän omaa lapsuuttani nauttimalla omien lasteni ilosta ja lahjamäärästä. Itse en saa aikuisiälläkään kuin yhden lahjan joka vuosi, miehen kanssa emme osta toisillemme mutta anopilta saan aina yhden paketin. Omille vanhemmilleni hankin muutaman lahjan, sellaisen jota he eivät itse raaski tietenkään nuukuuttaan ostaa, isä saa cd -levyjä ja karkkia, äiti kirjan ja mahdollisesti jonkun pienkodinkoneen. Toisilleenkaan eivät siis lahjoja hanki saati muualta saa. He ovat minulle tärkeitä siitä huolimatta, etteivät ole halunneet ainoalle lapselleen iloa joulusta tuodakkaan. Salaa kuitenkin toivon vanhempieni, varsinkin äitini tuntevan piston sydämessään, saavat vaikkeivät annakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...osaavat sattuneesta syystä iloita vähän vähemmästäkin eikä siinä ole mitään huonoa päinvastoin...se on elämän varrella kullanarvoinen taito ja nostaa elämänlaatua huimasti.
Nuoret 80-luvulla syntyneet aikuiset voivat tänä päivänä huonosti. 90-luvulla syntyneet koululaiset voivat huonosti. Tyypillistä tälle ajalle on tyytymättömyys kaikkeen. Itseen, läheisiin, asemaan, koko elämään. Minusta suuri syy on tässä " kaikki mulle ja heti" -tyylissä, jota monessa perheessä ihan vapautuneesti eletään. Nämä perheet kaivavat lapsilleen todella syvää kuoppaa ja antavat vielä reunalla vauhtia...
Vierailija:
...osaavat sattuneesta syystä iloita vähän vähemmästäkin eikä siinä ole mitään huonoa päinvastoin...se on elämän varrella kullanarvoinen taito ja nostaa elämänlaatua huimasti.Nuoret 80-luvulla syntyneet aikuiset voivat tänä päivänä huonosti. 90-luvulla syntyneet koululaiset voivat huonosti. Tyypillistä tälle ajalle on tyytymättömyys kaikkeen. Itseen, läheisiin, asemaan, koko elämään. Minusta suuri syy on tässä " kaikki mulle ja heti" -tyylissä, jota monessa perheessä ihan vapautuneesti eletään. Nämä perheet kaivavat lapsilleen todella syvää kuoppaa ja antavat vielä reunalla vauhtia...
Minä olen syntynyt 60-luvulla, lapseni 80-90 ja 2000-luvuilla. Eivätkä vaikuta kovin tyytymättömiltä, vaikka saavatkin useamman lahjan jouluna.
Yleistäminen ei ole kovin antoisaa, ikävä kyllä.
Ihmettelyni koskee lähinnä juuri näitä perheitä, joissa lapset saavat leluja yms. kalliimpia tavaroita mielettömät määrät.
Ap (ja minun oma lapseni saa n.10 lahjaa, sopiva määrä minusta)