Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jenkeissä lapset tyypillisesti asuvat lapsuudenkodissaan aina noin 25-vuotiaiksi asti
10.08.2023 |
Ja kolmekymppisenäkin 10 % heistä asuu yhä lapsuudenkodissaan.
Eli suurin osa siellä asuu lapsuudenkodissaan noin 25-vuotiaiksi.
Suomessa taas 25 vuotta täyttäneitä lapsuudenkodissaan asuvia on vain jotain alle 1 %.
Tämä johtuu taatusti tuista. Onko siinä järkeä, siis kun miettii ihmissuhteita yms. Niin onko järkeä noin aikaisessa poismuutossa?
Etelä-Euroopassakin asutaan tosi pitkään lapsuudenkodissa.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Meillä alkoi armeijan jälkeen asp säästäminen joten muuttaa vasta sitten kun minimi 2 vuotta on kulunut ja säästöt riittävät käsirahaan. Taloudellisesti kannattavampaa asua vielä kotona kuin lähteä välissä vuokralle.
Mä oon ehdottanut samaa.
Ymmärrän, ettei nuori halua asua kotona, kun kaverit asuvat jo itsekseen.
Mä oon pyytänyt kysymään kuka maksaa vuokrat, tuki ei riitä. Jos nostaa 650 e x 12 x 5 plus korot, puhutaan äkkiä tosi isoista summista. Sen sijaan, kun laittaa rahat säästöön, armeijan jälkeen aloittaa aspin, voi 21 vuotiaana ostaa ekan asunnon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yksinäisyyttä ja johtuu varmasti tästä.
Asumistukien muutosten vuoksi jopa 16-vuotiaat alkoivat muuttamaan pois kotoa. Tuttavapiirissä jopa kolme tällaista tapausta.
Mielestäni kannattaa itsenäistyä vasta, kun siivet kasvavat. Liian paljon perheitä kyllä elää Suomessa tukien varassa ja ikävä kyllä osalla ei ole varaa elättää kotona täysi-ikäistä. Meillä 21-vuotias asuu vielä kotona.
Yksinäisyyttä? Lapsella on toki perheen lisäksi ystäviä, joita sai lisää uudelta paikkakunnalta. Tukia ei meillä saa kukaan.
Kenellä "meillä"???
Kyllä meillä Suomessa hyvinkin moni saa tukia. Eikä kaikki saa uusia ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Mahtavaa kirjoitti:
jenkeissä ei ole mitään tukia saatavilla ja hanttihommista ei saa ihmeesti
palkkaa.. siellä on vaikeampaa päästä kiinni ok elämään kun rahaa pitää tulla
jostain ja olosuhteet on kovemmat lähtökohtaisesti mitä sossuloissa euroopassa
Mutta USA:ssa saa niitä hanttihommia paljon helpommin ja niistä saa arvokasta työkokemusta. Onhan täälläkin ollut valitusta siitä kuinka kukaan ei palkkaa valmistunutta maisteria jos ainoa työkokemus on viikko tet-harjoittelussa ysillä.
Kyllä Suomessakin saa hanttihommia. Amerikassa ne ei kyllä ole opiskelijalle mikään meriitti. Paljon tärkeämpää on vapaaehtoistyö eli hyväntekeväisyys, josta saa pisteitä kun hakee yliopistoon.
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa potkitaan lapset pois heti kun 18v mittarissa ja sitten ihmetellään myöhemmin miksi eivät käy vieraisilla vanhempiensa luona.
Ikävää, että sinulle kävi noin. Ei tuo kuitenkaan mitenkään yleistä ole. Suurin osa asuu kotona vähintään 2.asteen opintojen loppuun asti ja silloin voi mittarissa olla jo 19 tai 20.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettimään, mitä Suomessa ystävät, tuttavat ja sukulaiset ajattelevat jos 25 vuotias asuu vielä kotona?
Niin...
Täällä on aika voimakas sosiaalinen pakko muuttaa jo tosi nuorena omilleen.
25-vuotias alkaa olla perheen perustamisiässä. Siinä jää moni yksin, jos lapsuudenkodissaan iltojaan viettää, sitten täällä 38-vuotiaana kyselee miten voisi perustaa perheen yksinään. Alkaa ikätovereiden lapset olla aikuisuuden kynnyksellä siinä vaiheessa. Kannattaa miettiä asioita tarkkaan, menee se ainutkertainen elämä muuten hukkaan.
Suomalaiset saavat lapsensa keskimäärin päälle kolmekymppisenä, joten tuskinpa 38-vuotiaan ikätovereiden lapset ainakaan ihan kaikki ovat aikuisuuden kynnyksellä.
Toki näissä asioissa jokainen elää omassa kuplassaan, mutta näin yleisesti ottaen siinä kuplassa, jossa koulut käydään huolella ja lapset tehdään vähän vanhempana, ovat monet asiat ainutkertaisessa elämässä paremmin.
-ohis.
Tänä päivänä 38-vuotiaan ikätoverin lapset ovat miltei poikkeuksetta alle 8-vuotiaita.
Ekat lapset pyöräytetään tyypillisesti hieman päälle 30 v, monet vielä myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
Mikä olisi vaihtoehto? Jäädä jumittamaan sinne pikkukylälle tekemättä mitään. Siinäpä ainut realistinen vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä alkoi armeijan jälkeen asp säästäminen joten muuttaa vasta sitten kun minimi 2 vuotta on kulunut ja säästöt riittävät käsirahaan. Taloudellisesti kannattavampaa asua vielä kotona kuin lähteä välissä vuokralle.
Mä oon ehdottanut samaa.
Ymmärrän, ettei nuori halua asua kotona, kun kaverit asuvat jo itsekseen.
Mä oon pyytänyt kysymään kuka maksaa vuokrat, tuki ei riitä. Jos nostaa 650 e x 12 x 5 plus korot, puhutaan äkkiä tosi isoista summista. Sen sijaan, kun laittaa rahat säästöön, armeijan jälkeen aloittaa aspin, voi 21 vuotiaana ostaa ekan asunnon
Opiskelija voi olla kesäisin ja välillä muutenkin töissä. Kyllä varsinkin nuorelle miehelle olisi tärkeää päästä mamman helmoista ajallaan. Se auttaa sosiaalisen elämänkin kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
Ei tarvitse olla edes syrjäkylällä, että noin tapahtuu. Itse muutin Lahdesta Tampereelle lukion perässä. Hyvin pärjäsin, kun mamma ei ollut passannut piloille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä asuin kotona 24-vuotiaaksi. Pääkaupunkiseudulla. Ja tästä on aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
70-luvulle saakka syrjäkyliltä muutettiin oppikoulun perässä. Se vasta ikävää olikin, kun ne lapset oli 10-11 -vuotiaita. Joko asuntolaan tai sukulaisille piti lähteä jos halusi oppikouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
Mikä olisi vaihtoehto? Jäädä jumittamaan sinne pikkukylälle tekemättä mitään. Siinäpä ainut realistinen vaihtoehto.
Enpä ole ikinä asiaa miettinyt. Kun olen aina asunut pk-seudulla ja täällä on lukioita vaikka muille jakaa. En tiedä yhtäkään täältä, joka olisi asunut omillaan lukion ajan. Käytännössä kaikki pääkaupunkiseutulaiset asuvat kotonaan lukion ajan. Jos asuu omillaan, oon äärimmäisen harvinainen poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
70-luvulle saakka syrjäkyliltä muutettiin oppikoulun perässä. Se vasta ikävää olikin, kun ne lapset oli 10-11 -vuotiaita. Joko asuntolaan tai sukulaisille piti lähteä jos halusi oppikouluun.
Tämä on kyllä vääryys. Onneksi näin ei oo enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa potkitaan lapset pois heti kun 18v mittarissa ja sitten ihmetellään myöhemmin miksi eivät käy vieraisilla vanhempiensa luona.
No ei kyllä kovinkaan moni potki. Kyllä useimmat antavat lapsen olla kotona vähintään lukion/amiksen loppuun. Monesti vielä armeijankin ajan.
Siellä on aivan sairaan kallista asua, varsinkin nyt. Just luin juttua jossa kertovat kokemuksistaan, esim. 3 kolmekymppistä lasta asuu äitinsä kanssa, kaikki lapset ovat opiskelleet ja ovat ns. hyvissä töissä, mutta ei vaan ole varaa asua yksin.
Se on ihan ok, meillä Suomessa on aivan liian paljon tällaista "heti aikuiseksi"-asennetta.
Elämä on aivan liian lyhyt pelkästään työn tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
Mikä olisi vaihtoehto? Jäädä jumittamaan sinne pikkukylälle tekemättä mitään. Siinäpä ainut realistinen vaihtoehto.
Enpä ole ikinä asiaa miettinyt. Kun olen aina asunut pk-seudulla ja täällä on lukioita vaikka muille jakaa. En tiedä yhtäkään täältä, joka olisi asunut omillaan lukion ajan. Käytännössä kaikki pääkaupunkiseutulaiset asuvat kotonaan lukion ajan. Jos asuu omillaan, oon äärimmäisen harvinainen poikkeus.
Anteksi suoruuteni, mutta aika kuplassa olet onnistunut elämään, kun et yhtään pysty hahmottamaan, että kaikkialla ei ole samanlaista kuin pk-seudulla. Tosin itse tiedän pk-seudultakin useita, jotka ovat lähteneet muualle opiskelemaan. Pääasiallisia syitä: keskiarvo ei riitä haluttuun kouluun pk-seudulla, haluaa pois vanhempien luota, haluaa opiskella jotain sellaista mitä ei pk-seudulla ole. Katsos kun lukio ei ole ainut vaihtoehto peruskoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
Mikä olisi vaihtoehto? Jäädä jumittamaan sinne pikkukylälle tekemättä mitään. Siinäpä ainut realistinen vaihtoehto.
Enpä ole ikinä asiaa miettinyt. Kun olen aina asunut pk-seudulla ja täällä on lukioita vaikka muille jakaa. En tiedä yhtäkään täältä, joka olisi asunut omillaan lukion ajan. Käytännössä kaikki pääkaupunkiseutulaiset asuvat kotonaan lukion ajan. Jos asuu omillaan, oon äärimmäisen harvinainen poikkeus.
Moni taas on muuttanut pääkaupunkiseudulle lukion perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hurjalta, että lukion ykköselle menijät jossain syrjäkylässä muuttavat pois lapsuudenkodistaan! Hehän ovat täysiä lapsia vielä, osa ei ole edes vielä 16 vuotta täyttäneet.
Mikä olisi vaihtoehto? Jäädä jumittamaan sinne pikkukylälle tekemättä mitään. Siinäpä ainut realistinen vaihtoehto.
Enpä ole ikinä asiaa miettinyt. Kun olen aina asunut pk-seudulla ja täällä on lukioita vaikka muille jakaa. En tiedä yhtäkään täältä, joka olisi asunut omillaan lukion ajan. Käytännössä kaikki pääkaupunkiseutulaiset asuvat kotonaan lukion ajan. Jos asuu omillaan, oon äärimmäisen harvinainen poikkeus.
Voi teitä minäminäminä-stadilaisia.... Ei minkäänlaista kykyä ajatella oman elinpiirin ulkopuolelta. Kuitenkin aika helppo päätellä, että on pakko muuttaa, jos omalla kotipaikkakunnalla ei ole sopivaa jatko-opintomahdollisuutta. Samahan pätee myös toisen asteen jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset saavat lapsensa keskimäärin päälle kolmekymppisenä, joten tuskinpa 38-vuotiaan ikätovereiden lapset ainakaan ihan kaikki ovat aikuisuuden kynnyksellä.
Toki näissä asioissa jokainen elää omassa kuplassaan, mutta näin yleisesti ottaen siinä kuplassa, jossa koulut käydään huolella ja lapset tehdään vähän vanhempana, ovat monet asiat ainutkertaisessa elämässä paremmin.
-ohis.