Jenkeissä lapset tyypillisesti asuvat lapsuudenkodissaan aina noin 25-vuotiaiksi asti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenkit on luusereita

Kumpi on luuseri? Asumistukea ja opintotukea nostava yksineläjä vai vanhempien rahoilla ja ehkä omien töiden ja lainojen avulla opiskeleva amerikkalainen,

Jälkimmäinen tietenkin, koska loisii mamman passattavana eikä aloita omaa aikuisen elämää huolehtimalla itse omasta kodistaan ja siihen liittyvistä hommista. 

Oma aikuisen elämä yhteiskunnan rahoilla?

Se yhteiskunta aikoo kirjaimellisesti hyötyä vuosikymmeniä siitä ihmisestä palauttamatta mitään takaisin, joten täytyy olla aika tyhmä kaikkien jotka tuota systeemiä elättää siitä mitään hyötymättä.

USA:ssa koulutettujen palkat on ihan eri sfääreissä. Sijoitus tuottaa jotain toisin kuin Suomessa jossa kansa on kuin holhottavia.

Pakkokin olla palkat eri sfääreissä kun ne maksaa 10 kertaa enemmän kaikista palveluista mitä meillä on täällä. Onneksi ei jouduta maksamaan päivähoidosta 1700 dollaria per lapsi ja vakuutusmaksuja toinen sama per kuukausi. Lopputulema on kuitenkin se, että kaiken tuon jälkeen perus amerikkalaisen ostovoima jää pienemmäksi kuin meidän. Lisänä tulee turvattomuus. Koko tämä heidän kallis systeemi on siksi, että he luottaa siihen että naiset saadaan pidettyä tällä valtion harjoittamalla taloudellisella väkivalla kotona jos heillä on lapsia ja ainakin köyhyydessä pysyvästi.  Tästä syystä myös heillä on nyt suuri paniikki kun naiset ei enää teekään lapsia jotteivät joudu köyhyyteen ja orjuuteen, joten on suoraan siirrytty viemään oikeudet määrätä omasta kehostaan sen sijaan, että hankittaisiin se edullinen terveydenhuolto, edullinen päivähoito ja äitiyslomat jotka tukisi naisten työssäkäyntiä ja tietysti toisi paaaaaljon lisää verotuloja. USA on läpeensä misogynistinen naisvihavaltio ja menee konkurssiin vaikka sata kertaa ennen kuin tekee jotain naisten oikeusille omaa toimeentuloon ja työhön.

Nyt tuli satuiltua oikein olan takaa. Perusamerikkalaisen ostovoima suomalaista heikompi? Tuohon haluan luotettavan linkin.

Eurooppalaiset nuoret aikuiset asuvat vielä useammin vanhempien luona kuin amerikkalaiset. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä poikkeus. https://www.pewresearch.org/short-reads/2023/05/03/in-the-u-s-and-abroa….

Vierailija kirjoitti:

Eurooppalaiset nuoret aikuiset asuvat vielä useammin vanhempien luona kuin amerikkalaiset. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä poikkeus. https://www.pewresearch.org/short-reads/2023/05/03/in-the-u-s-and-abroa….

Asuvat, koska se on perinne. Erilleen muutetaan vasta avion myötä. Iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen kuuluu sekin asiaan. Kukaan ei ihmettele kolmekymppistä, kotonaan asuvaa poikamiestä. Suomessa ihmetellään ja jenkeissä vielä enemmän. Se nyt vaan on niin, että kun asumisen kustannukset nousevat tietylle tasolle, muita vaihtoehtoja ei ole kuin lapsuudenkoti.

Minulla oli tavoite muuttaa alle 20 vuotiaana kotoa, joka  myös täpärästi toteutui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eurooppalaiset nuoret aikuiset asuvat vielä useammin vanhempien luona kuin amerikkalaiset. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä poikkeus. https://www.pewresearch.org/short-reads/2023/05/03/in-the-u-s-and-abroa….

Asuvat, koska se on perinne. Erilleen muutetaan vasta avion myötä. Iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen kuuluu sekin asiaan. Kukaan ei ihmettele kolmekymppistä, kotonaan asuvaa poikamiestä. Suomessa ihmetellään ja jenkeissä vielä enemmän. Se nyt vaan on niin, että kun asumisen kustannukset nousevat tietylle tasolle, muita vaihtoehtoja ei ole kuin lapsuudenkoti.

Ne kolmekymppiset poikamiehet ei kyllä vanhemmistaan huolehdi, päinvastoin.

Ja se ikääntymisen mukanaan tuoma avuntarvehan on suurin vasta sitten, kun lapsi on perustanut jo oman perheen ja muuttanut omilleen. Harvalla kolmekymppisellä on vanhuudenheikkoja vanhempia, vanhemmat on yleensä sillon vasta kuusikymppisiä tai korkeintaan seitsemänkymppisiä, ei 80- 90 -vuotiaita, jolloin sitä apua tarvitaan.

Joku kirjoitti:

Täällä on aika voimakas sosiaalinen pakko muuttaa jo tosi nuorena omilleen.

Onneksi olen eri vuosimallia. Opiskelin kotoa käsin, vaihdoin alaa, olin valmis 25-vuotiaana ja olin vuoden töissä kunnes muutin Saksaan. Kukaan - kukaan siis - kavereistani ei mitenkään ollut ihmetellyt kotona asumistani, eikä meillä ollut mitään täyshoitoa vaan kaikki tekivät kaikkea kotona.

Omat lapseni täällä asuivat kotona kunnes olivat noin 24, ja joidenkin saksalaisten harvempiin huomautuksiin ,,Hotel Mamasta,, laitoin heille jauhot suuhun kertoen miten tasapuolisesti meillä jaettiin kaikki kotihommat ja miten kaverit olivat aina tervetulleita meille isoon asuntoon, olivat sitten tyttö- tai poikakavereita, päivisin tai öisin.

Joten se ,,sosiaalinen pakko,, on kyllä omien korvienne välissä. Mutta juu, SUOMESSAHAN on laitettava oma harkintakyky hyllylle ja tehtävä niin että muut hyväksyy ja niitä kuunnellaan. Tyhmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eurooppalaiset nuoret aikuiset asuvat vielä useammin vanhempien luona kuin amerikkalaiset. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä poikkeus. https://www.pewresearch.org/short-reads/2023/05/03/in-the-u-s-and-abroa….

Asuvat, koska se on perinne. Erilleen muutetaan vasta avion myötä. Iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen kuuluu sekin asiaan. Kukaan ei ihmettele kolmekymppistä, kotonaan asuvaa poikamiestä. Suomessa ihmetellään ja jenkeissä vielä enemmän. Se nyt vaan on niin, että kun asumisen kustannukset nousevat tietylle tasolle, muita vaihtoehtoja ei ole kuin lapsuudenkoti.

Ne kolmekymppiset poikamiehet ei kyllä vanhemmistaan huolehdi, päinvastoin.

Ja se ikääntymisen mukanaan tuoma avuntarvehan on suurin vasta sitten, kun lapsi on perustanut jo oman perheen ja muuttanut omilleen. Harvalla kolmekymppisellä on vanhuudenheikkoja vanhempia, vanhemmat on yleensä sillon vasta kuusikymppisiä tai korkeintaan seitsemänkymppisiä, ei 80- 90 -vuotiaita, jolloin sitä apua tarvitaan.

Keskimääräinen elinikä on Euroopassa siinä vajaa 80, joten sairauksia riittää jo seitsemänkymppisillä. Johonkin ne kuolevat, yleensä just sairauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eurooppalaiset nuoret aikuiset asuvat vielä useammin vanhempien luona kuin amerikkalaiset. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä poikkeus. https://www.pewresearch.org/short-reads/2023/05/03/in-the-u-s-and-abroa….

Asuvat, koska se on perinne. Erilleen muutetaan vasta avion myötä. Iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen kuuluu sekin asiaan. Kukaan ei ihmettele kolmekymppistä, kotonaan asuvaa poikamiestä. Suomessa ihmetellään ja jenkeissä vielä enemmän. Se nyt vaan on niin, että kun asumisen kustannukset nousevat tietylle tasolle, muita vaihtoehtoja ei ole kuin lapsuudenkoti.

Ne kolmekymppiset poikamiehet ei kyllä vanhemmistaan huolehdi, päinvastoin.

Ja se ikääntymisen mukanaan tuoma avuntarvehan on suurin vasta sitten, kun lapsi on perustanut jo oman perheen ja muuttanut omilleen. Harvalla kolmekymppisellä on vanhuudenheikkoja vanhempia, vanhemmat on yleensä sillon vasta kuusikymppisiä tai korkeintaan seitsemänkymppisiä, ei 80- 90 -vuotiaita, jolloin sitä apua tarvitaan.

Keskimääräinen elinikä on Euroopassa siinä vajaa 80, joten sairauksia riittää jo seitsemänkymppisillä. Johonkin ne kuolevat, yleensä just sairauksiin.

Miksi ne lapset ei sillon ole kotona apuna, kun heitä tarvitaan? 80-vuotias tarttee useammin apua kuin 70-vuotias. Mitä vanhempi ihminen, sitä enemmän sairauksia.

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti:

Täällä on aika voimakas sosiaalinen pakko muuttaa jo tosi nuorena omilleen.

Onneksi olen eri vuosimallia. Opiskelin kotoa käsin, vaihdoin alaa, olin valmis 25-vuotiaana ja olin vuoden töissä kunnes muutin Saksaan. Kukaan - kukaan siis - kavereistani ei mitenkään ollut ihmetellyt kotona asumistani, eikä meillä ollut mitään täyshoitoa vaan kaikki tekivät kaikkea kotona.

Omat lapseni täällä asuivat kotona kunnes olivat noin 24, ja joidenkin saksalaisten harvempiin huomautuksiin ,,Hotel Mamasta,, laitoin heille jauhot suuhun kertoen miten tasapuolisesti meillä jaettiin kaikki kotihommat ja miten kaverit olivat aina tervetulleita meille isoon asuntoon, olivat sitten tyttö- tai poikakavereita, päivisin tai öisin.

Joten se ,,sosiaalinen pakko,, on kyllä omien korvienne välissä. Mutta juu, SUOMESSAHAN on laitettava oma harkintakyky hyllylle ja tehtävä niin että muut hyväksyy ja niitä kuunnellaan. Tyhmää.

Juuri näin.

Ihmiset on niin ihme lampaita ja on jotain outoja sosiaalisia paineita. Me ei ainakaan yhtään välitetä mistään muiden mielipiteistä, vaan lapset saa asua kotona niin pitkään kuin haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eurooppalaiset nuoret aikuiset asuvat vielä useammin vanhempien luona kuin amerikkalaiset. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tässä poikkeus. https://www.pewresearch.org/short-reads/2023/05/03/in-the-u-s-and-abroa….

Asuvat, koska se on perinne. Erilleen muutetaan vasta avion myötä. Iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen kuuluu sekin asiaan. Kukaan ei ihmettele kolmekymppistä, kotonaan asuvaa poikamiestä. Suomessa ihmetellään ja jenkeissä vielä enemmän. Se nyt vaan on niin, että kun asumisen kustannukset nousevat tietylle tasolle, muita vaihtoehtoja ei ole kuin lapsuudenkoti.

Ne kolmekymppiset poikamiehet ei kyllä vanhemmistaan huolehdi, päinvastoin.

Ja se ikääntymisen mukanaan tuoma avuntarvehan on suurin vasta sitten, kun lapsi on perustanut jo oman perheen ja muuttanut omilleen. Harvalla kolmekymppisellä on vanhuudenheikkoja vanhempia, vanhemmat on yleensä sillon vasta kuusikymppisiä tai korkeintaan seitsemänkymppisiä, ei 80- 90 -vuotiaita, jolloin sitä apua tarvitaan.

Keskimääräinen elinikä on Euroopassa siinä vajaa 80, joten sairauksia riittää jo seitsemänkymppisillä. Johonkin ne kuolevat, yleensä just sairauksiin.

Miksi ne lapset ei sillon ole kotona apuna, kun heitä tarvitaan? 80-vuotias tarttee useammin apua kuin 70-vuotias. Mitä vanhempi ihminen, sitä enemmän sairauksia.

Gerontologiaa tuntevat tietävät, että seitsemänkymppisissä ratkaistaan selviäjät ja häviäjät. Ne, jotka selvivät tuosta ikäkymmenestä, elävät yleensä pitkään. Kulkee myös nimellä plateau, tasanne. Kuolevuus laskee toisin kuin voisi olettaa.

Suomessa ihmiset vatvovat toisten ihmisten asumiskuvioita niin paljon ettei juuri kukaan uskalla tehdä erilaista ratkaisua kuin muut vaikka se erilainen ratkaisu olisi kaikista järkevin ratkaisu. Mitä jos annettaisiin jatkossa kaikkien elää ja asua ihan niin kuin itse haluavat.

Vanhempi on epäonnistunut kasvatustyössään, jos lapsensa elää 25-vuotiaana lapsuudenkodissaan.

upupup