Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat saivat kaiken käytännössä ilmaiseksi.
10.08.2023 |
On omakotitaloa, metsää, mökkiä, maata, autoja, vuokrakiinteistöjä sun muuta. Koettakaapa tänä päivänä samaa duunarin palkalla.
Kommentit (377)
Aha ja ilmaiseksi saivat myös sodassa vaurioituneet vanhemmat sekä ihanan rauhaisan perhe-elämän.
Naiset hoitivat näitä seonneita vuosikymmeniä sairaaloissa ja kotona ja lapset saivat tuta sen monella tapaa vuosikausia.
Suu kiinni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, voi kuvitella suurten ikäluokkien edustajan vuonna 1969 asumassa omassa yksiössään toimeentulotukea nostaen ja pelaamassa tietsikkaa. Työkkärin tädille sanoo, että sori, mutta tuo lapionvarteen tarttuminen ei oo meitsin juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointivaltion nettohyötyjiä. Nyt pitäisi heidän osallistua reippaasti talkoisiin
Hassu väite. He rakensivat sotien jälkeen yhteiskunnan kovalla työllä oman terveytensä uhraten, että teillä kiittämättömillä olisi helpompi elämä. Ei olis kannattanut. Te vaaditte heti 18 v. täytettyänne saman palkan ja omaisuuden, missä heillä meni koko elämä yrittäessään saada edes jotain säästettyä ja säällisen kodin lapsilleen. Tehkää tekin töitä 15 - 22 vuotiaasta eläkkeelle asti ja tulkaa sitten kertomaan, osasitteko edes säästää. Nyt kiitollisuutta teitä aiemmille sukupolville.
Moni sukupolvi jäi näiden "rakentajien" takia työttömiksi kun ilman mitään kouluja jumitettiin eläkeikään saakka samassa työpikassa. Siinäpä sitä lapsille perintöä.
Aivan kirjoitat puppua! 60-luvullakin oli työttömyyttä ja suurin joukoin lähdettiin perhekunnittain Ruotsiin töihin autotehtaisiin. Suomeen jääneet työttömät lähetettiin "hätäaputöihin" tietyömaille, näin kävi omassakin perheessäni kahdelle vanhemmalle veljelle. Parakkimajoituksessa lapion varressa paiski kumpikin veli töitä ainakin parina talvena satojen kilometrien päässä kotoa. Vaihtoehtona ei ollut kotiin jäänti makoilemaan. Varmaan ko työ olisi tänä päivänä ollut ns p*skaduuni. 70-luku ja -80- luku meni veljien kohdalla kohtalaisesti, saivat kumpikin olla töissä duunareina pienissä teollisuusfirmoissa.
-90-lukuhan ja suuri lama taas toi kummallekin veljelleni katastrofin, pienet firmat menivät konkurssiin ja molemmat veljeni jäivät pitkäaikaistyöttömiksi. Ikää tuolloin oli kuitenkin vasta 40-50 välillä, mutta mitään työtä ei enää löytynyt, koska pohjakoulutus oli niin vähäinen ja siksi kummankin eläke jäi todella pieneksi.
Tässä tarina vain niistä sotien jälkeen syntyneistä, jotka eivät patsastelleet missään pikkuherran virassa, vaan tekivät raskasta ruumiillista töitä. Ja näitäkin miehiä ja naisia on sodan jälkeen syntyneissä todella suuri joukko. Kaikista ei ollut lukumiehiksi (naisiksi) tuolloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Boomerit eivät yleensä maksaneet penniäkään vanhempiena hoidosta vanhainkodissa.
Itse menevät attendokotiin, ja lasten perintö palaa siihen.
Boomerien vanhemmat siis usein molemmat kuolivat nuorina kulkutauteihin, ei ollut rokotteita. Heitä kuoli vaikeisiin tulehduksiin ja työnsä ääreen, ei ollut varaa käydä lääkärissä. Vanhainkoteja ei edes ollut. Jos tarpeeksi vanhaksi eli eikä pystynyt työhön, joku armelias sukulainen saattoi tarjota sängyn ja jotain ruokaa, mitä nyt oli varaa antaa.
Minun kaikki isovanhempani olivat kotonaan aivan viimeiseen asti. Sairaalaan mentiin kuolemaan, joka tulikin nopeasti.
Ylämäkeä oli kaikkialle. Mennessä ja tullessa. Eikä ollu latuja. Mutta kesämökki oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä opiskelin 70-luvun alussa. Opintorahaa sai silloiset 500 markkaa lukukaudessa. Se riitti juuri vuokraan kahden muun kanssa ullakolle rakennetussa huoneessa. Kylppäriä ei ollut, samassa vessassa käytiin talon omistajan kanssa. Peseytyä sai saunassa.
Eli jos halusi syödäkin, tai ostaa vaatteita ym tai huvitella, niin oli pakko ottaa opintolainaa, jota sitten onneksi pystyi lyhentämään, kun pääsi töihin opiskelun jälkeen. Vähän tiukkaa teki se lainan maksu, kun samalla piti perustaa perhettä ja ostaa huonekaluja ja auto (vanha romu osamaksulla), että pääsi sinne työpaikalle.
Monet nykyiset opiskelijat pärjäävät opintotuilla, jos asunnoksi ei vaadita yksiötä Helsingistä ja tehdä paljon ulkomaan matkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Opintolainan takaisinmaksu oli meidän perheessä suuri menoerä vielä -80 luvulla. Ja siksipä esim meillä ei ollut varaa ostaa tuolloin omaa asuntoa. Sitä vastoin samanikäinen kirvesmies-serkkuni tarjoilija-vaimonsa kanssa pystyi hankkimaan oman asunnon muutamaa vuotta ennen meitä, koska heillä ei ollut opintolainaa. Ts todennäköisesti sähköasentaja isälläsi ja apuhoitaja-äidilläsi ei ollut maksettavana suurta opintolainaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mannerheim oli presidentti, niin hän henkilökohtaisesti jakoi kaikille suurille ikäluokille kultaiset kelakortit. kultaisten kelakortin avulla sai helpon elämän.
Sitähän te vain haluaisitte olla, Kelan elättejä. Kateellisia olette niille, jotka ovat omalla työllään jotain saavuttaneet.
Mä maksan sun eläkkeen. Joten suuta soukemmalle elätti.
Sivusta: Eläkevaroja on tällä hetkellä miljardeja, en edes tiennyt että ne ovat sinun. Olipa kiva kun olet osannut sijoittaa ne noinkin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Boomerit eivät yleensä maksaneet penniäkään vanhempiena hoidosta vanhainkodissa.
Itse menevät attendokotiin, ja lasten perintö palaa siihen.
Boomerien vanhemmat siis usein molemmat kuolivat nuorina kulkutauteihin, ei ollut rokotteita. Heitä kuoli vaikeisiin tulehduksiin ja työnsä ääreen, ei ollut varaa käydä lääkärissä. Vanhainkoteja ei edes ollut. Jos tarpeeksi vanhaksi eli eikä pystynyt työhön, joku armelias sukulainen saattoi tarjota sängyn ja jotain ruokaa, mitä nyt oli varaa antaa.
Minun kaikki isovanhempani olivat kotonaan aivan viimeiseen asti. Sairaalaan mentiin kuolemaan, joka tulikin nopeasti.
Minun äitini ei ihan mahdu boomeri-luokitukseen, sillä hän on syntynyt 1951. Kummitätini, äitini sisko sen sijaan on aivan ehta boomeri 75 vuoden iässään.
Heidän vanhempansa - minun isovanhempani - eivät kyllä mitenkään kärsineet elämänsä loppuvuosina. Pappa jäi eläkkeelle alle kuusikymppisenä verenpainetaudin takia, ja mummi vähän myöhemmin. Pappa oli kauppias, mummi hänen rouvansa. Saivat molemmat elää monta, monta tervettä eläkevuotta mökillä kalastaen ja talvisin kaupunkiasunnolla eläen. Molemmat olivat mukana veteraanijutuissa ja molemmat osallistuvia, ihania isovanhempia.
Heidän tyttäristään ei ole ihan yhtä kaunista sanottavaa, mutta jätetään se toiseen ketjuun tällä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkat, verotus ja etenkin tonttien hinnat oli ennen ihan muuta kuin nykyään. Vähän menee tämä ohi, mutta esim. Espoon nöykkiöstä sai 2-3000 neliön tavallisen tontin v.1952 nykyrahassa alle 5000€:n olen nähnyt kauppakirjan. Ja kuullut parista muusta.
Mitäköhän palveluja siellä Nöykkiössä oli 50-luvulla? En tunne aluetta, mutta villi veikkaus, että aika maaseutua oli.
Monesta maalaiskunnasta saa halvalla tontteja, joten ostamaan vaan ja toivomaan, että 70 vuoden päästä siihen olisi kasvanut kaupunki ympärille.
Suuret ikäluokat elivät sitä aikaa milloin duunari tuli palkalla toimeen. 2000 luvulla duunarien palkat on jäänny palkkakehityksessä jälkeen kun taas korkeakoulutetut saa samanlaista palkkaa nykyisin kuin mitä duunarit ennen vanhaa.
Minun pappa oli rakennusmies ja mummo kotiäiti sekä se teki työkeikkoja kaupoissa ja ravintoloissa, he ostivat kerrostaloasunnon kaupungin keskustasta,he ostivat auton ja he ostivat myös kesämökin. Samalla he tekivät 4 lasta.
Nykyään tuollaisella pariskunnalla olisi varaa siihen edulliseen asuntoon ja edulliseen autoon, lapsiin ei olisi edes oikein varaa tai jos on niin tekevät sen yhden lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina vaan joku jaksaa aloittaa tai kirjoittaa suurista ikäluokista negatiivisesti. On varmaankin raskasta kun on tuollainen päähänpinttymä? Ehkä olisi hyvä hakeutua lääkärin juttusille?
Olisi varmaan helpompaa kun ajatuksia voi suunnata muihinkin asioihin jotka toisivat hyvää mieltä. Lähteä vaikka ulos, käydä läheisten tai ystävien luona ja hakea positiivista virettä. Lukea, käydä elokuvissa tai piipahtaa vaikka merellä? Toivon että tästä aiheesta jauhavat saisivat pystyisivät nauttimaan kesästä.
Ei ole kivaa olla katkera ihminen. Terveisin suuriin ikäluokkiin kuuluva. Kun olette aiheeseen vihkiytyneet, tiedätte varmasti minä vuonna sotien jälkeen syntyi eniten lapsia. Kuulun heihin. Kauhistus.
"On omakotitaloa, metsää, mökkiä, maata, autoja, vuokrakiinteistöjä sun muuta. Koettakaapa tänä päivänä samaa duunarin palkalla."
Niin, minullakin on kolme omakotitaloa, kerrostaloasunnot espanjassa ja venäjällä ja maatila, sekä metsätila. Mutta ne onkin saatu isoilla ansaitsemattomilla tuloilla, joista on sitten kertynyt nykyinen 1200€/kk eläkekin. Olette te olemattomia ja katkeria, siitä, että toiset ovat jaksaneet tehdä oikeita töitä ja säästäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointivaltion nettohyötyjiä. Nyt pitäisi heidän osallistua reippaasti talkoisiin
Minä osallistun ja teen keikkaa alalla, joka ei nuorille kelpaa.
1300 e eläke, joten ansiot kiinnostaa.
T. 70+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Opintolainan takaisinmaksu oli meidän perheessä suuri menoerä vielä -80 luvulla. Ja siksipä esim meillä ei ollut varaa ostaa tuolloin omaa asuntoa. Sitä vastoin samanikäinen kirvesmies-serkkuni tarjoilija-vaimonsa kanssa pystyi hankkimaan oman asunnon muutamaa vuotta ennen meitä, koska heillä ei ollut opintolainaa. Ts todennäköisesti sähköasentaja isälläsi ja apuhoitaja-äidilläsi ei ollut maksettavana suurta opintolainaa?
Ei ollut opintolainaa, mutta miten se liittyy tähän?
Saman ammattikunnan edustajat eivät tänä päivänä, vähän alle kolmekymppisinä osta minkäänlaista uudistuotannon rakennusta ilman, että taustalla on huomattava omarahoitus tai takaajat.
Maailma on muuttunut tuosta, mutta en ymmärrä miksi täällä vängätään selkeitä lukujakin vastaan. Tuo uudisrakennus oli tuolloin saavutettavissa helpommin kuin mitä se nyt on. Tämä tarkoittaa, että omistusasumiseen pääsi kiinni helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mannerheim oli presidentti, niin hän henkilökohtaisesti jakoi kaikille suurille ikäluokille kultaiset kelakortit. kultaisten kelakortin avulla sai helpon elämän.
Sitähän te vain haluaisitte olla, Kelan elättejä. Kateellisia olette niille, jotka ovat omalla työllään jotain saavuttaneet.
Mä maksan sun eläkkeen. Joten suuta soukemmalle elätti.
Sivusta: Eläkevaroja on tällä hetkellä miljardeja, en edes tiennyt että ne ovat sinun. Olipa kiva kun olet osannut sijoittaa ne noinkin hyvin.
Riittää hyvin suurille ikäluokille, niinhän ne sen laskivat. Meille muille ei sitten enää riitäkään.
"On omakotitaloa, metsää, mökkiä, maata, autoja, vuokrakiinteistöjä sun muuta. Koettakaapa tänä päivänä samaa duunarin palkalla."
Niin, minullakin on kolme omakotitaloa, kerrostaloasunnot espanjassa ja venäjällä ja maatila, sekä metsätila. Mutta ne onkin saatu isoilla ansaitsemattomilla tuloilla, joista on sitten kertynyt nykyinen 1200€/kk eläkekin. Olette te olemattomia ja katkeria, siitä, että toiset ovat jaksaneet tehdä oikeita töitä ja säästäneet.
Vierailija kirjoitti:
Aina vaan joku jaksaa aloittaa tai kirjoittaa suurista ikäluokista negatiivisesti. On varmaankin raskasta kun on tuollainen päähänpinttymä? Ehkä olisi hyvä hakeutua lääkärin juttusille?
Olisi varmaan helpompaa kun ajatuksia voi suunnata muihinkin asioihin jotka toisivat hyvää mieltä. Lähteä vaikka ulos, käydä läheisten tai ystävien luona ja hakea positiivista virettä. Lukea, käydä elokuvissa tai piipahtaa vaikka merellä? Toivon että tästä aiheesta jauhavat saisivat pystyisivät nauttimaan kesästä.
Ei ole kivaa olla katkera ihminen. Terveisin suuriin ikäluokkiin kuuluva. Kun olette aiheeseen vihkiytyneet, tiedätte varmasti minä vuonna sotien jälkeen syntyi eniten lapsia. Kuulun heihin. Kauhistus.
Tyypillinen boomeri kieltämässä ongelmaa ja kehoittamassa asian esille ottaneita hakeutumaan hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkat, verotus ja etenkin tonttien hinnat oli ennen ihan muuta kuin nykyään. Vähän menee tämä ohi, mutta esim. Espoon nöykkiöstä sai 2-3000 neliön tavallisen tontin v.1952 nykyrahassa alle 5000€:n olen nähnyt kauppakirjan. Ja kuullut parista muusta.
Mitäköhän palveluja siellä Nöykkiössä oli 50-luvulla? En tunne aluetta, mutta villi veikkaus, että aika maaseutua oli.
Monesta maalaiskunnasta saa halvalla tontteja, joten ostamaan vaan ja toivomaan, että 70 vuoden päästä siihen olisi kasvanut kaupunki ympärille.
Veljeltäni sais maaseudun kirkonkylässä 140 neliön talon kauniilla tontilla 60 000 euroa. Kauppa ja koulu kävelyetäisyydellä.
Työt on missä lie. Ei talo kelpaa, hyvinhoidettu.
Siis tuo, joka väitti, että suuret ikäluokat saivat kaikki ilmaiseksi. Miksiköhän minä en saanut kuin kansakoulun ilmaiseksi? Vasta aikuisena omalla rahallani kouluttauduin.
moi