Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat saivat kaiken käytännössä ilmaiseksi.
10.08.2023 |
On omakotitaloa, metsää, mökkiä, maata, autoja, vuokrakiinteistöjä sun muuta. Koettakaapa tänä päivänä samaa duunarin palkalla.
Kommentit (377)
Suomessa on liikaa ihmisiä nykyään koska suomessa on niin paljon työttömiä. Silloin on täydellinen väestön määrä kun työttömiä on mahdollisimman vähän, nyt meitä suomalaisia on noin puoli miljoonaa liikaa koska sen verran meitä on työttöminä. Kaikille ei riitä töitä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni auttoi jo 5v ikäisenä omaa muurari-maanviljelijäisäänsä tiilien tekemisessä. Tavalliset maatilan työt päälle. Ei lapset loikoilleet joutilaana. Elämä oli köyhää, ei ollut karkkia, kuin harvoin. Sisävessakaan ei ollut itsestäänselvyys 40-50-luvulla. Telkkaria ei tainnut olla ollenkaan. Polkupyörällä kulki jopa 100km matkan sukulaisten luo, teininä.
Isä kertoi usein opiskeluajoistaan 60-luvun alussa. Liioittelematta uitti samaa teepussia lähes viikon. Mummo lähetti ruokapaketteja maaseudulta. Aiemmin lukiossa ollessaan majaili toisen pojan kanssa sukulaisen pienessä asunnossa koulun lähellä, olohuoneessa nukkuivat 3 vuotta.
Siihen aikaan korkeakoulututkinto ei ollut niin yleistä, kuin nykyisin. Vaikka palkka oli hyvä duunareihin nähden, asuntolaina oli ns.kovan rahan laina hyvätuloisille, eli korko oli paljon suurempi. Koska äitini ei ollut töissä, olimme käytännössä samalla viivalla duunareiden kanssa, mutta meillä ei ollut omakotitaloa. Duunariperheet rakensivat itselleen talot halvalla lainalla.
Isäni teki pitkän työuran, ja elätti koko perheen. Äidin eläke on olematon, koska oli "kotirouva". Ei olla peritty mistään mökkejä, maata tai kiinteistöjä.
Se, että sattui syntymään 40-50 - luvulla, ei tarkoita helppoa elämää, tai että olisi saanut kaiken ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Boomerit eivät yleensä maksaneet penniäkään vanhempiena hoidosta vanhainkodissa.
Itse menevät attendokotiin, ja lasten perintö palaa siihen.
Eläkjeen mukaan on hoivakotimaksut olleet jo boomereiden vanhemmilla ja myös nyt heillä itsellään.
Besserwisserit, googlatkaa suuressa viisaudessanne ja höliskää vasta sitten.
T.hoitsu ja Attendossa olevan vanhuksen omainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Opintolainan takaisinmaksu oli meidän perheessä suuri menoerä vielä -80 luvulla. Ja siksipä esim meillä ei ollut varaa ostaa tuolloin omaa asuntoa. Sitä vastoin samanikäinen kirvesmies-serkkuni tarjoilija-vaimonsa kanssa pystyi hankkimaan oman asunnon muutamaa vuotta ennen meitä, koska heillä ei ollut opintolainaa. Ts todennäköisesti sähköasentaja isälläsi ja apuhoitaja-äidilläsi ei ollut maksettavana suurta opintolainaa?
Ei ollut opintolainaa, mutta miten se liittyy tähän?
Saman ammattikunnan edustajat eivät tänä päivänä, vähän alle kolmekymppisinä osta minkäänlaista uudistuotannon rakennusta ilman, että taustalla on huomattava omarahoitus tai takaajat.
Maailma on muuttunut tuosta, mutta en ymmärrä miksi täällä vängätään selkeitä lukujakin vastaan. Tuo uudisrakennus oli tuolloin saavutettavissa helpommin kuin mitä se nyt on. Tämä tarkoittaa, että omistusasumiseen pääsi kiinni helpommin.
-80- luvullahan elettiin yli varojen, pankit tarjosivat lainaa herkästi, elettiin nousukautta.
Nykyään taas pankit ovat varovaisia lainanannossaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Opintolainan takaisinmaksu oli meidän perheessä suuri menoerä vielä -80 luvulla. Ja siksipä esim meillä ei ollut varaa ostaa tuolloin omaa asuntoa. Sitä vastoin samanikäinen kirvesmies-serkkuni tarjoilija-vaimonsa kanssa pystyi hankkimaan oman asunnon muutamaa vuotta ennen meitä, koska heillä ei ollut opintolainaa. Ts todennäköisesti sähköasentaja isälläsi ja apuhoitaja-äidilläsi ei ollut maksettavana suurta opintolainaa?
Ei ollut opintolainaa, mutta miten se liittyy tähän?
Saman ammattikunnan edustajat eivät tänä päivänä, vähän alle kolmekymppisinä osta minkäänlaista uudistuotannon rakennusta ilman, että taustalla on huomattava omarahoitus tai takaajat.
Maailma on muuttunut tuosta, mutta en ymmärrä miksi täällä vängätään selkeitä lukujakin vastaan. Tuo uudisrakennus oli tuolloin saavutettavissa helpommin kuin mitä se nyt on. Tämä tarkoittaa, että omistusasumiseen pääsi kiinni helpommin.
-80- luvullahan elettiin yli varojen, pankit tarjosivat lainaa herkästi, elettiin nousukautta.
Nykyään taas pankit ovat varovaisia lainanannossaan.
Suurten ikäluokkien edustajat meni töihin jo 1960-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuret ikäluokat eivät saanneet mitään ilmaiseksi. Ne teki töitä paljon enemmän kuin nyky ihmiset.
Suuret ikäluokat teki myös fyysistä työtä todella paljon ja monelle oli se lauantai myös työpäivä ennen vanhaa.
Nyky ihmiset tekee todella vähän töitä ja se työ mitä nykyihmiset tekee on usein tietokoneella istumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Miksi et kertonut isäsi palkkaa? Nykyrahaksi muutettuna keskipalkka oli noin 1000 e/kk.
Höpöhöpö
Miten niin höpönhöpön? Esimerkiksi opettaja tienasi noin 7100 mk/kk eli nykyrahassa noin 2500 e/kk, keittiöapulainen puolet tuosta.
Edelleen höpöhöpö. Ostovoimana tuo vuoden 7100mk on nykyrahassa 15 731,92 €
Lähde tälle:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Opintolainan takaisinmaksu oli meidän perheessä suuri menoerä vielä -80 luvulla. Ja siksipä esim meillä ei ollut varaa ostaa tuolloin omaa asuntoa. Sitä vastoin samanikäinen kirvesmies-serkkuni tarjoilija-vaimonsa kanssa pystyi hankkimaan oman asunnon muutamaa vuotta ennen meitä, koska heillä ei ollut opintolainaa. Ts todennäköisesti sähköasentaja isälläsi ja apuhoitaja-äidilläsi ei ollut maksettavana suurta opintolainaa?
Ei ollut opintolainaa, mutta miten se liittyy tähän?
Saman ammattikunnan edustajat eivät tänä päivänä, vähän alle kolmekymppisinä osta minkäänlaista uudistuotannon rakennusta ilman, että taustalla on huomattava omarahoitus tai takaajat.
Maailma on muuttunut tuosta, mutta en ymmärrä miksi täällä vängätään selkeitä lukujakin vastaan. Tuo uudisrakennus oli tuolloin saavutettavissa helpommin kuin mitä se nyt on. Tämä tarkoittaa, että omistusasumiseen pääsi kiinni helpommin.
-80- luvullahan elettiin yli varojen, pankit tarjosivat lainaa herkästi, elettiin nousukautta.
Nykyään taas pankit ovat varovaisia lainanannossaan.
Varovaisia lainoissaan? Meillähän oli juuri nollakorko aika menossa ja korot matalalla joten mitä sä mahdat selittää? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Kyllä tämän päivän sähköasentajat tienaavat huomattavasti paremmin kuin 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme ulisijoita täällä nää milleniaalit sun muut - mene töihin, jos noin paljon pitää kadehtia.
Itse lähdin aikoinaan 90-luvun laman aikana töihin Ruotsiin, kun täällä niitä ei ollut. En jäänyt ulisemaan tänne työttömyyttä.
Molemmat 40-luvulla syntyneet vanhempani ovat koko ikänsä tehneet töitä, mitään ei ilmaiseksi saatu. Ei ollut koskaan kesämökkejä, mutta koti oli kumminkin. Ja ruokavalio oli hyvin niukkaa, tyyliin perunavelliä ja leipää. Viikonloppuna saattoi olla varaa ostaa lihaa. Karkkia ja muuta mässyä ei tosiaan ollut joka päivä.
Joten mene töihin ja lopeta se valitus!!
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan kun isä teki 70- ja 80-luvuilla pitkää päivää. Meitä lapsia oli 5 ja äiti kotona. Aamuisin ennen töihin lähtöä isä usein oksensi. Äiti kertoi vuosia myöhemmin, että isä oli niin väsynyt ettei aamupala pysynyt sisällä. Elimistö ei ollut vielä "herännyt". Äiti ja isä luulivat ettemme huomanneet tätä aamuista episodia.
Asuimme tuolloin vuokralla ja tuskin oli vanhemmillani mitään isompia säästöjä. Aina oli kuitenkin ruokaa ja puhtaat & ehjät vaatteet, halpa autokin oli. Alkoholiin, tupakkaan, muotivaatteisiin tai matkoihin ei kulunut rahaa. Omaa asuntoa vanhempani eivät pystyneet ostamaan vaikka elivät todella säästeliäästi. Äiti teki ja korjasi vaatteita, teki ruuan alusta alkaen itse, marjasti ja sienesti.
Mieheni ja minä, duunareita molemmat, ostimme ekan talon alta 30vuotiaina. Makselimme sitä muutaman vuoden ja ostimme isomman talon, joka saatiin maksettua n.5-kymppisinä.
Meillä on 3 lasta, joilta ei ole puuttunut mitään "pakollista" (kännykät, tietokoneet, pelikonsolit, harrastukset, merkkivaatteet, matkat, mopot ja jopa mopoautot). Olemme halunneet, ja pystyneet, ne heille tarjoamaan. Olemme matkustaneet vuosittain joko kotimaassa tai ulkomailla. Meilläkään ei kyllä ole rahaa alkoholiin eikä tupakkaan, ei myöskään tekoripsiin tai -kynsiin.
Omalla kokemuksella sanon, että kyllä me olemme päässeet paljon helpommalla kuin omat vanhempamme.
Mulla on kans tuo aamuoksentelu. En siksi haaskaa turhaan aamuisin ruokaa, kun se menee hukkaan kuitenkin. Heikko olo tulee, mutta paino pysyy kurissa. Tällaiset asiat koen normaaleina työn rasituksina. Tällaista se on aina ollut, enkä muusta tiedä. t. nelikymppinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Boomerit eivät yleensä maksaneet penniäkään vanhempiena hoidosta vanhainkodissa.
Itse menevät attendokotiin, ja lasten perintö palaa siihen.
Eläkjeen mukaan on hoivakotimaksut olleet jo boomereiden vanhemmilla ja myös nyt heillä itsellään.
Besserwisserit, googlatkaa suuressa viisaudessanne ja höliskää vasta sitten.
T.hoitsu ja Attendossa olevan vanhuksen omainen.
Boomerit hoiti vanhuksensa itse, vielä 1980-luvun lopussa oli ihan normaalia, että mummo asui jonkun lapsensa luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Opintolainan takaisinmaksu oli meidän perheessä suuri menoerä vielä -80 luvulla. Ja siksipä esim meillä ei ollut varaa ostaa tuolloin omaa asuntoa. Sitä vastoin samanikäinen kirvesmies-serkkuni tarjoilija-vaimonsa kanssa pystyi hankkimaan oman asunnon muutamaa vuotta ennen meitä, koska heillä ei ollut opintolainaa. Ts todennäköisesti sähköasentaja isälläsi ja apuhoitaja-äidilläsi ei ollut maksettavana suurta opintolainaa?
Ei ollut opintolainaa, mutta miten se liittyy tähän?
Saman ammattikunnan edustajat eivät tänä päivänä, vähän alle kolmekymppisinä osta minkäänlaista uudistuotannon rakennusta ilman, että taustalla on huomattava omarahoitus tai takaajat.
Maailma on muuttunut tuosta, mutta en ymmärrä miksi täällä vängätään selkeitä lukujakin vastaan. Tuo uudisrakennus oli tuolloin saavutettavissa helpommin kuin mitä se nyt on. Tämä tarkoittaa, että omistusasumiseen pääsi kiinni helpommin.
-80- luvullahan elettiin yli varojen, pankit tarjosivat lainaa herkästi, elettiin nousukautta.
Nykyään taas pankit ovat varovaisia lainanannossaan.
Suurten ikäluokkien edustajat meni töihin jo 1960-luvulla.
No ei kaikki menneet. 1950 syntyneet lasketaan vielä suuriin ikäluokkiin ja itse opiskelin -70 luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Kyllä tämän päivän sähköasentajat tienaavat huomattavasti paremmin kuin 80-luvulla.
Niin tienaa mutta 80 luvulla sillä sähköasentajalla oli parempi ostovoima sillä palkallaan. Nykyisin kaikki on niin kallista, verotus kiristynyt ja tullu kaiken maailman maksuja lisää että 80 luvulla se sähkömies pärjäsi paljon paremmin palkallaan vaikka se oli pienempi kuin nykyisin.
Olisi hirveän mielenkiintoista tietää, mihin avaaja perustaa otsikossaan olevan väitteen, että me, suuret ikäluokat, olemme saaneet kaiken sen ilmaiseksi, mitä me jätämme jälkeemme heille perinnöksi. Eiköhän asia ole jossain määrin toisin, että he saavat vanhempiensa kovalla työllä hankkiman omaisuuden aika halvalla itselleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ostivat vuonna 1986 juuri valmistuneesta rivitalosta kolmion. Eli kaksi makuuhuonetta, keittiö, erillinen wc, sauna ja kylpyhuone/wc.
Hintaa 370 000mk.
Vuoden 2022 euroiksi muunnettuna: 132 000€.
Siitä voi miettiä, miten ennen oli duunarilla varaa ostaa kaikenlaista. Isäni osti seuraavana vuonna aivan uuden auton, Nissan Sunnyn. Vastaavanlainen uusi auto voisi olla vaikka Kia tai Hyundai. Uusien hinnat lähtee edelleen 30k eurosta.
Tänä vuonna samalla paikkakunnalla rivitalokolmio, uudiskohde, alkaen 246 000€.
Ja siinä uudessa Sunnyssa oli vaikka mitä hienouksia. Ilmastointi, multimediajärjestelmä, lohkolämmitin, ABS-jarrut, turvatyynyt yms. Eiku ootas...
Se oli uusi auto silloin. En jaksa nyt lähteä etsimään tietoa siitä millainen tarkalleen. Mutta tämän pointti oli, että isäni pystyi nämä asiat tekemään duunarin palkalla. Hän oli tehtaassa töissä, elektroniikka-asentajana. Äitini oli apuhoitaja isossa sairaalassa.
Eli tämän päivän ammetteihin muunneltuna sähköasentaja ja lähihoitaja. Ostaako tällainen pariskunta uutta rivitalokolmiota ja uutta autoa? Se oli ensimmäisen kommenttini pointti, ei se millaisia autot oli 80-luvulla.
Opintolainan takaisinmaksu oli meidän perheessä suuri menoerä vielä -80 luvulla. Ja siksipä esim meillä ei ollut varaa ostaa tuolloin omaa asuntoa. Sitä vastoin samanikäinen kirvesmies-serkkuni tarjoilija-vaimonsa kanssa pystyi hankkimaan oman asunnon muutamaa vuotta ennen meitä, koska heillä ei ollut opintolainaa. Ts todennäköisesti sähköasentaja isälläsi ja apuhoitaja-äidilläsi ei ollut maksettavana suurta opintolainaa?
Ei ollut opintolainaa, mutta miten se liittyy tähän?
Saman ammattikunnan edustajat eivät tänä päivänä, vähän alle kolmekymppisinä osta minkäänlaista uudistuotannon rakennusta ilman, että taustalla on huomattava omarahoitus tai takaajat.
Maailma on muuttunut tuosta, mutta en ymmärrä miksi täällä vängätään selkeitä lukujakin vastaan. Tuo uudisrakennus oli tuolloin saavutettavissa helpommin kuin mitä se nyt on. Tämä tarkoittaa, että omistusasumiseen pääsi kiinni helpommin.
-80- luvullahan elettiin yli varojen, pankit tarjosivat lainaa herkästi, elettiin nousukautta.
Nykyään taas pankit ovat varovaisia lainanannossaan.
Varovaisia lainoissaan? Meillähän oli juuri nollakorko aika menossa ja korot matalalla joten mitä sä mahdat selittää? :D
Mutta pankit tutkivat tarkkaan, kenelle lainaa myönnetään. Asuntolaina ei ole enää mikään läpihuutojuttu!
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat eivät saanneet mitään ilmaiseksi. Ne teki töitä paljon enemmän kuin nyky ihmiset.
Suuret ikäluokat teki myös fyysistä työtä todella paljon ja monelle oli se lauantai myös työpäivä ennen vanhaa.
Nyky ihmiset tekee todella vähän töitä ja se työ mitä nykyihmiset tekee on usein tietokoneella istumista.
Niin, usein, muttei aina. Vanhempani olivat kouluttamattomia duunareita. Isäni tehdastyöstä en paljon tiennyt, mutta äitini oli siivoojana koululla, joka oli nykymittapuulla todella pieni (luokat 3-6, ei rinnakkaisluokkia) ja siellä oli kaksi siivoojaa töissä, heillä siellä taukokoppi jne. Terveyskremppaa tuli kyllä äidilleni, mutta kyllä se työtahti oli ihan toista kuin nykyisin. Tämä kansakoulun käyneellä. Sitten taas poikani opiskeli kuljetusalaa ihan nykypäivänä, mutta uupui täysin 15-tuntisiin työpäiviin. Sekin työ sisälsi välillä painavien tavaroiden kantamista portaissa, koneet eivät todellakaan tehneet kaikkea. On ihan kukkua väittää, että nykyisin vain hiirikäsi väsyy.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hirveän mielenkiintoista tietää, mihin avaaja perustaa otsikossaan olevan väitteen, että me, suuret ikäluokat, olemme saaneet kaiken sen ilmaiseksi, mitä me jätämme jälkeemme heille perinnöksi. Eiköhän asia ole jossain määrin toisin, että he saavat vanhempiensa kovalla työllä hankkiman omaisuuden aika halvalla itselleen?
Kukapa sillä avohakatulla metsäaukiolla ja läpimädällä rintamamiestalolla mitään tekee. Paitsi maksaa perintöveroa.
Nuorisolle: suuret ikäluokat teki ihan oikeasti töitä omansa eteen.
Suurille ikäluokille: nuorisolla ei ihan oikeasti ole enää samoja resursseja ja mahdollisuuksia kuin teillä oli.
Ihan kaikille: resurssit söi virkamies, kaupanalan monopolit, yksityistäminen ja korruptio, te kaikki tiedätte tän, teeskentelette vain muuta.
"Kun suuret ikäluokat olivat työikäisiä, työllisyystilanne oli pääsääntöisesti aivan erilainen. Esim 80-luvulla Suomessa lähes täystyöllisyys. Samoin syntyvyys"
Muistan kyllä monia laojakin, niistä vain puskettiin ylöspäin, eikä vaivuttu masennukseen ja saamattomuuteen kuten nyt. Syntyvyyteen vaikutatte te nykyiset, me emme enää sitä tee, toki voin auttaa, jos et pysty.