Olenko julma, kun en halua auttaa appivanhempia tässä tilanteessa?
Taustatietona: Appivanhemmat eivät auttaneet meitä, kun elimme pikkulapsiarkea. Vauvalla oli monenlaista sairautta ja olisimme kaivanneet välillä edes hetken lepoa. Pahimmillaan anoppi vain naureskeli vauvan sairauksille, että pärjäilkää. Appivanhemmat olivat tuolloin terveitä, tuoreita eläkeläisiä eli aikaa auttamiselle olisi ollut. Anoppi jopa palasi eläkkeeltä töihin, kun virtaa riitti ja aika kävi eläkkeellä pitkäksi. Lapsen ollessa 1 v sairastuin vakavasti ja meni monta vuotta, kun olin todella huonossa kunnossa. Arki oli todella raskasta ja mies oli lujilla sairaan vaimon, töiden ja lapsen asioiden kanssa. Appivanhemmat tiesivät tämän, mutta eivät tulleet avuksi, vaikka asuivat kohtuullisen matkan päässä. Kylässä kävivät välillä, mutta silloin odottivat passaamista, valmista ruokaa pöydässä ja itse katsoimme lapsen perään silloinkin. Omat vanhempani asuivat toisella puolella Suomea, mutta kävivät pitkästä välimatkasta huolimatta auttamassa muutaman kerran vuodessa useamman päivän ajan. Katsoivat lapsen perään, laittoivat ruokaa ja siivosivat. Olen tästä heille ikuisesti kiitollinen, sillä mitään tukiverkkoja meillä ei asuinpaikkakunnalla ollut.
Nyt alamme olla tilanteessa, että appivanhemmilla on jo ikää ja avun tarvetta alkaisi olla. Anoppi on toisinaan jopa puhunut, että muuttaisivat lähellemme, jotta meillä olisi helpompi olla avuksi. Minua ei kiinnosta tippaakaan olla appivanhemmille avuksi, kun jättivät meidät yksin vaikeina vuosina. Olenko julma, kun en halua auttaa appivanhempia tässä tilanteessa? Miehelle olen sanonut, että itse saat hoitaa sen mitä vanhempiesi asioista hoidat.
Kommentit (1175)
Minä en ole saanut apuja lapsen kanssa. Miksi olisikaan, yksi lapsi pitää pystyä hoitamaan. Anoppi kyllä auttoi rahallisesti aika lailla. Myöhemmin uudessa liitossani hoidin pientä korvausta vastaan anopin kaikki kotityöt ja avustamiset monen vuoden ajan. Se oli anopin oma toive. Naurettavia nämä anoppeja mollaavat ketjut : )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopithan ovat suoraan sarvipään luomia, eivät niitä jumalan luomia.
Jokaisen pitäisi heti tehdä kosintaan suostuessaan tehdä selväksi ettei anopin kanssa olla missään tekemisissä.
Niin säästyy koko elämän kestävältä riesalta.Että mua ärsyttää tällaiset yleistykset. Mulla on kamala anoppi. Se ei tarkoita sitä, että kaikki anopit ovat kamalia. Erikoisinta on se, että jotkut pitävät faktana, että tulen aikanani piinaamaan omia miniöitä/vävyjä, koska mun anoppi oli painajainen.
Et kuitenkaan voi vaikuttaa siihen mitä miniäsi/vävysi sinusta ajattelevat ja miten sinut kokevat. He tulevat omasta taustastaan ja ystävällisenkin kysymyksen ja small talkin kokevat tunkeiluksi. Tai tyhmyydeksi.
Kyllä hyväntahtoisuus näkyy ja toiset sen vaistoavat. Sen puutetta taas ei peitä mitkään ulkokultaiset meriselitykset velvollisuudesta ja perinteistä.
Ihmiset, jotka eivät ole hyväntahtoisia, eivät pääse kokemaan kuinka paljon se vastaanottoon vaikuttaakaan ja kuinka monia ristiriitoja se ehkäisee. Siksi eivät osaa ottaa sitä huomioon, kokemus puuttuu. He luulevat, että heillä itsellään ei ole tekemistä muiden suhtautumisen kanssa, vaan muut vaan suhtautuvat väärin tai sattumanvaraisesti. He eivät pääse kokemaan, kuinka ihmiset reagoivat hyväntahtoisuuteen ja välittämiseen ja pääse yllättymään vastaanotosta, koska eivät kykene sitä kokeilemaan. Aika lohdutonta ja pelottavaa ja niin pettymykset vain lisääntyvät.
Sulla ei varmaan ole ollut miniäehdokkaita. Muistan kun yhdeltäkin kysyin mitä kirjaa on lukemassa , kun sohvalla luki. Sinä et ymmärtäisi tästä mitään, tää on mun tenttikirja. Jäi siis tietämättä mihin perehtyi. Minun small talkkiin että hänenkin tulonsa kylään ja sohvallemme oln huomioinut.
Minun anoppini ei koskaan vaivautunut opettelemaan edes poikansa pääaineen nimeä. Minunkin olisi varmaan ollut ihan turha alkaa selittää jotain kielitieteen teorioita tai poliittisen historian osa-alueita.
Monilla on käsitys nk duunareiden olevan ihan tyhmiä. Ettei voi kertoa lukevansa kieliä tai kauppatieteitä tai biologiaa tai jotain ydinenergia-juttuja. Ei ne tajuu.
Joskus aika huvittavia lukee täältä vauvaltakin.Jos kysäisee mitä luet, ei kai kukaan odota luentoa kielitieteestä tai politiikasta.
Miten se on loukkaus tai viittaus toisen tyhmyyteen, jos sanoo ettet tajuaisi tästä tenttikirjasta mitään? Voin suomentaa, jos ette ymmärrä: Tämä on tylsä kirja joka minun pitää lukea tenttiin enkä viitsi alkaa referoimaan tätä teosta kun sinua tuskin edes kiinnostaa koko aihe.
Mikä hel vet tin into anopeilla on vetää herneet nenään kaikesta? Jos kysyn vaikka kaveriltani hänen kursseistaan ja hän alkaa puhumaan jostain ohjelmoinnista ja sanoo perään "no et sä tätä tajua", en loukkaannu. Miksi? Koska en etsi piilomerkityksiä muiden sanomisista.
En pyytänyt häntä referoimaan kirjaa koska meillä oli kolme muutakin vierasta pojan ja tämän neidin lisäksi. Olisi voinut ynähtää : tää on lintukirja , tai kalakirja.
Siis tää onkin siis opiskelijoille tyypillistä käyttäytymistä tulla kylään käyttäytymään pikkasen huonosti?
No ei hänestä miniää tullut.Jos sulla on siellä muitakin vieraita, miksi hän ei ssanut rauhallisesti lukea? En tajua.
Harvemmin ne opiskeltavat kirjat on tuota tasoa. Hän tiesi ettet hahmottaisi.
Höpsheijaa taas sun kanssasi. Olette kyllä niin hauskoja. Kuulemma nykynuorten ongelma, ei ymmärretä erilaisia ilmauksia, osataan lukea muttei käsitetä.
Mitä ilmauksia? Sinähän se et ymmärrä edes peruspuhetta.
Olen yli viisikymppinen kahden opiskelijan äiti. En mikään nykynuori.
Älä narraa. Osaaks sun opiskelijas käyttätyä vai äitiimsä inttäjiä? En tosiaan muista nyt vuosien takaa mitä tiedettä ko. Neiti opiskeli joten yksinkertaistin.
Meillä olisi ollut rauhallista tilaa opiskella muissa huoneissa. Vähän pojan ystävällinen kummitäti loi kummeksuvia silmäyksiä, me rahvas yritämme vetää kaikki mukaan kahvipöydässäkin.Jos mun lasten joku kaveri lukee meillä, me annamme hänen lukea. Ei se sen kummempaa ole. Ja ennen tenttiä moni on kireä, joten en mene sinne änkkäämään typeriä.
Mieti miksi tulla päiväseltään käymään jos on kiire lukea tenttiin?
Js onhan se nyt typerästi kysytty että mitäs luet. Herrankiesus sentään!Minulla ei nyt rautalanka riitä mutta yritän vielä. Hän sai lukea.
Onneksi olet hyvin viisas ja hyvätapainen, et typerä kuten minä.
Eihän hän saanut kun te kyselitte ja loitte katseita jne jne jne
Onko se perimmäinen ongelma se että sinulla ei itselläsi ole koulutusta? Kun koet itsesi rahvaalsi jos joku opiskelee.
Joo sehän se ongelma jos yhden kerran aikaisemmin tavattu ihminen tulee meille olemaan epäkohtelias muille vieraille ja sanoo emäntää tyhmäksi.
- hän ei sanonut sinua tyhmäksi
- millä lailla hän on epäkohtelias jos hän vain lukee rauhassa?
Jos ihminen ei vaivaudu sanomaan kirjan nimeä tai kirjan aihetta ( linnuista tämä) vaan tiuskaisee, et kuitenkaan ymmärrä se tarkoittaa että olet tyhmä.
Olisitko sinä sitten tullut siitä nimestä sen kummemmin hullua hurskaammaksi? Jos se oli hänen opiskelualaansa, ei ehkä suomeksi ollenkaan jne.
Se että sanoo rehellisesti arvionaan, että et sinä kuitnekaan ymmärrä, se ei tarkoita, että väittää toista tyhmäksi. Se voi tarkoittaa yksinkertaisesti myös sitä, että häntä itseäänkin tympii koko kirja ja hänkin kokee sen vaikeaksi ja on vittuuntunut että joutuu sitä lukemaan kylässäkin.
Ei saa olla noin helvetin huono itsetunto, että kaiken kääntää itseensä.
En siitä nimestä mutta normaali ystävällinen vastaus olisi miellyttänyt.
Jos on kovin kiire, miksi lähteä istumaan edestakaisin junassa 4 tuntia parin tunnin vierailun takia ja yrittää hälinässä lukea kirjaansa?
No en tosiaan ymmärrä kaikkia tieteenaloja mutta kirjan nimet osaan lukea tai ymmärtän mitä lääketiede, biologia, kielten opinnot, kasvatustiede jne yleisesti ovat.
Jos sinä et edes tiennyt mitä alaa tyttö opiskeli, niin tuskin olisit tehnyt yhtään mitään kirjan nimellä tai selostuksella kirjan sisällöstä. Poikasi olisi voinut kertoa tyttöystävälleen, että hänen entisessä huoneessa voi lukea rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole saanut apuja lapsen kanssa. Miksi olisikaan, yksi lapsi pitää pystyä hoitamaan. Anoppi kyllä auttoi rahallisesti aika lailla. Myöhemmin uudessa liitossani hoidin pientä korvausta vastaan anopin kaikki kotityöt ja avustamiset monen vuoden ajan. Se oli anopin oma toive. Naurettavia nämä anoppeja mollaavat ketjut : )
Sairastuitko sinäkin vakavasti kuten ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopithan ovat suoraan sarvipään luomia, eivät niitä jumalan luomia.
Jokaisen pitäisi heti tehdä kosintaan suostuessaan tehdä selväksi ettei anopin kanssa olla missään tekemisissä.
Niin säästyy koko elämän kestävältä riesalta.Että mua ärsyttää tällaiset yleistykset. Mulla on kamala anoppi. Se ei tarkoita sitä, että kaikki anopit ovat kamalia. Erikoisinta on se, että jotkut pitävät faktana, että tulen aikanani piinaamaan omia miniöitä/vävyjä, koska mun anoppi oli painajainen.
Et kuitenkaan voi vaikuttaa siihen mitä miniäsi/vävysi sinusta ajattelevat ja miten sinut kokevat. He tulevat omasta taustastaan ja ystävällisenkin kysymyksen ja small talkin kokevat tunkeiluksi. Tai tyhmyydeksi.
Kyllä hyväntahtoisuus näkyy ja toiset sen vaistoavat. Sen puutetta taas ei peitä mitkään ulkokultaiset meriselitykset velvollisuudesta ja perinteistä.
Ihmiset, jotka eivät ole hyväntahtoisia, eivät pääse kokemaan kuinka paljon se vastaanottoon vaikuttaakaan ja kuinka monia ristiriitoja se ehkäisee. Siksi eivät osaa ottaa sitä huomioon, kokemus puuttuu. He luulevat, että heillä itsellään ei ole tekemistä muiden suhtautumisen kanssa, vaan muut vaan suhtautuvat väärin tai sattumanvaraisesti. He eivät pääse kokemaan, kuinka ihmiset reagoivat hyväntahtoisuuteen ja välittämiseen ja pääse yllättymään vastaanotosta, koska eivät kykene sitä kokeilemaan. Aika lohdutonta ja pelottavaa ja niin pettymykset vain lisääntyvät.
Sulla ei varmaan ole ollut miniäehdokkaita. Muistan kun yhdeltäkin kysyin mitä kirjaa on lukemassa , kun sohvalla luki. Sinä et ymmärtäisi tästä mitään, tää on mun tenttikirja. Jäi siis tietämättä mihin perehtyi. Minun small talkkiin että hänenkin tulonsa kylään ja sohvallemme oln huomioinut.
Minun anoppini ei koskaan vaivautunut opettelemaan edes poikansa pääaineen nimeä. Minunkin olisi varmaan ollut ihan turha alkaa selittää jotain kielitieteen teorioita tai poliittisen historian osa-alueita.
Monilla on käsitys nk duunareiden olevan ihan tyhmiä. Ettei voi kertoa lukevansa kieliä tai kauppatieteitä tai biologiaa tai jotain ydinenergia-juttuja. Ei ne tajuu.
Joskus aika huvittavia lukee täältä vauvaltakin.Jos kysäisee mitä luet, ei kai kukaan odota luentoa kielitieteestä tai politiikasta.
Miten se on loukkaus tai viittaus toisen tyhmyyteen, jos sanoo ettet tajuaisi tästä tenttikirjasta mitään? Voin suomentaa, jos ette ymmärrä: Tämä on tylsä kirja joka minun pitää lukea tenttiin enkä viitsi alkaa referoimaan tätä teosta kun sinua tuskin edes kiinnostaa koko aihe.
Mikä hel vet tin into anopeilla on vetää herneet nenään kaikesta? Jos kysyn vaikka kaveriltani hänen kursseistaan ja hän alkaa puhumaan jostain ohjelmoinnista ja sanoo perään "no et sä tätä tajua", en loukkaannu. Miksi? Koska en etsi piilomerkityksiä muiden sanomisista.
En pyytänyt häntä referoimaan kirjaa koska meillä oli kolme muutakin vierasta pojan ja tämän neidin lisäksi. Olisi voinut ynähtää : tää on lintukirja , tai kalakirja.
Siis tää onkin siis opiskelijoille tyypillistä käyttäytymistä tulla kylään käyttäytymään pikkasen huonosti?
No ei hänestä miniää tullut.Jos sulla on siellä muitakin vieraita, miksi hän ei ssanut rauhallisesti lukea? En tajua.
Harvemmin ne opiskeltavat kirjat on tuota tasoa. Hän tiesi ettet hahmottaisi.
Höpsheijaa taas sun kanssasi. Olette kyllä niin hauskoja. Kuulemma nykynuorten ongelma, ei ymmärretä erilaisia ilmauksia, osataan lukea muttei käsitetä.
Mitä ilmauksia? Sinähän se et ymmärrä edes peruspuhetta.
Olen yli viisikymppinen kahden opiskelijan äiti. En mikään nykynuori.
Älä narraa. Osaaks sun opiskelijas käyttätyä vai äitiimsä inttäjiä? En tosiaan muista nyt vuosien takaa mitä tiedettä ko. Neiti opiskeli joten yksinkertaistin.
Meillä olisi ollut rauhallista tilaa opiskella muissa huoneissa. Vähän pojan ystävällinen kummitäti loi kummeksuvia silmäyksiä, me rahvas yritämme vetää kaikki mukaan kahvipöydässäkin.Jos mun lasten joku kaveri lukee meillä, me annamme hänen lukea. Ei se sen kummempaa ole. Ja ennen tenttiä moni on kireä, joten en mene sinne änkkäämään typeriä.
Mieti miksi tulla päiväseltään käymään jos on kiire lukea tenttiin?
Js onhan se nyt typerästi kysytty että mitäs luet. Herrankiesus sentään!Minulla ei nyt rautalanka riitä mutta yritän vielä. Hän sai lukea.
Onneksi olet hyvin viisas ja hyvätapainen, et typerä kuten minä.
Eihän hän saanut kun te kyselitte ja loitte katseita jne jne jne
Onko se perimmäinen ongelma se että sinulla ei itselläsi ole koulutusta? Kun koet itsesi rahvaalsi jos joku opiskelee.
Joo sehän se ongelma jos yhden kerran aikaisemmin tavattu ihminen tulee meille olemaan epäkohtelias muille vieraille ja sanoo emäntää tyhmäksi.
- hän ei sanonut sinua tyhmäksi
- millä lailla hän on epäkohtelias jos hän vain lukee rauhassa?
Jos ihminen ei vaivaudu sanomaan kirjan nimeä tai kirjan aihetta ( linnuista tämä) vaan tiuskaisee, et kuitenkaan ymmärrä se tarkoittaa että olet tyhmä.
Olisitko sinä sitten tullut siitä nimestä sen kummemmin hullua hurskaammaksi? Jos se oli hänen opiskelualaansa, ei ehkä suomeksi ollenkaan jne.
Se että sanoo rehellisesti arvionaan, että et sinä kuitnekaan ymmärrä, se ei tarkoita, että väittää toista tyhmäksi. Se voi tarkoittaa yksinkertaisesti myös sitä, että häntä itseäänkin tympii koko kirja ja hänkin kokee sen vaikeaksi ja on vittuuntunut että joutuu sitä lukemaan kylässäkin.
Ei saa olla noin helvetin huono itsetunto, että kaiken kääntää itseensä.
En siitä nimestä mutta normaali ystävällinen vastaus olisi miellyttänyt.
Jos on kovin kiire, miksi lähteä istumaan edestakaisin junassa 4 tuntia parin tunnin vierailun takia ja yrittää hälinässä lukea kirjaansa?
No en tosiaan ymmärrä kaikkia tieteenaloja mutta kirjan nimet osaan lukea tai ymmärtän mitä lääketiede, biologia, kielten opinnot, kasvatustiede jne yleisesti ovat.Jos sinä et edes tiennyt mitä alaa tyttö opiskeli, niin tuskin olisit tehnyt yhtään mitään kirjan nimellä tai selostuksella kirjan sisällöstä. Poikasi olisi voinut kertoa tyttöystävälleen, että hänen entisessä huoneessa voi lukea rauhassa.
Tietysti tiesin silloin mutta en kai nyt täällä nyt kaikkee mainitse. En tietenkään " mitään sillä olisi tehnyt" eikä kai jos kysäisee mitä luet mitään referaattia edes odota.
Mutta kun ei halunnut jutella eikä puhua sitten oli niinkuin oli. Eivät koskaan sentään ees yhdessä asuneet. Ajatteli meidän perheestä ja kummiperheestä mitä ajatteli. Oli kuitenkin sellanen epäonnistunut kahvittelu. Poika tosiaan oli aikaisemmin joskus valmistunut, siksi ne tais kummit jonkun rahakuoren tuoda.
Vaikkei mitkään juhlat olleet.
Pyysitkö sinä aikoinaan apua? Siis siten, että siitä olisi suoraan kieltäydytty. Vai oletitko, että heidän olisi pitänyt ymmärtää tarjoutua auttamaan.
Monet nuoret naiset antavat itsestään niin vahvan vaikutelman, että ei kehtaa tarjota apua. Monesti on helpompaa olla neutraali asian suhteen.
Nuo passaamiset kyläillessä on sitten sellaisia, että tarjoilun voi järjestää myös tee-itse-voileipäsi. Ja ihan hyvin voi pyytää apua pöydän kattamiseen tai lapsen perään katsomiseen. Monet eivät hoksaa tarjoutua tai pelkäävät loukkaavansa isäntäväkeä. Miniät on joskus vähän varovasti puhuteltavia 😂
Ja kyllä, nyt appivanhemmat PYYTÄVÄT apua. Minun mielestäni olisi aika tökeröä olla auttamatta. Tosin se auttaja ja asioiden organisaattori on puolisosi, et sinä. Mutta kannattanee muistuttaa puolisoa siitä, kenen vastuulla se on. Vanhemmat ovat miehesi kasvattaneet, suojeleet ja hoitaneet häntä lapsena. Nyt on hänen vuoronsa hoivata tai ainakin järjestää kotiapua loppuun asti. Sinulla on sitten omat vanhemmat ja velvollisuudet aikoinaan heitä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Pyysitkö sinä aikoinaan apua? Siis siten, että siitä olisi suoraan kieltäydytty. Vai oletitko, että heidän olisi pitänyt ymmärtää tarjoutua auttamaan.
Monet nuoret naiset antavat itsestään niin vahvan vaikutelman, että ei kehtaa tarjota apua. Monesti on helpompaa olla neutraali asian suhteen.
Nuo passaamiset kyläillessä on sitten sellaisia, että tarjoilun voi järjestää myös tee-itse-voileipäsi. Ja ihan hyvin voi pyytää apua pöydän kattamiseen tai lapsen perään katsomiseen. Monet eivät hoksaa tarjoutua tai pelkäävät loukkaavansa isäntäväkeä. Miniät on joskus vähän varovasti puhuteltavia 😂
Ja kyllä, nyt appivanhemmat PYYTÄVÄT apua. Minun mielestäni olisi aika tökeröä olla auttamatta. Tosin se auttaja ja asioiden organisaattori on puolisosi, et sinä. Mutta kannattanee muistuttaa puolisoa siitä, kenen vastuulla se on. Vanhemmat ovat miehesi kasvattaneet, suojeleet ja hoitaneet häntä lapsena. Nyt on hänen vuoronsa hoivata tai ainakin järjestää kotiapua loppuun asti. Sinulla on sitten omat vanhemmat ja velvollisuudet aikoinaan heitä kohtaan.
Jos se miniä on pitkään vakavasti sairas, tuskin siinä pääsee normaalijärkiselle ihmiselle syntymään mitään erityisen vahvaa vaikutelmaa. Ettei viitsisi kysyä, miten pärjäätte. Ap oli luultavasti eniten pahoillaan miehensä puolesta, jonka raskasta tilannetta vanhempansa eivät huomioineet mitenkään. Ap pärjäsi, koska mies otti vastuun lapsesta, arjesta, hänen tukemisestaan. Hän varmasti näki, miten lujilla puolisonsa tilanteessa ymmärrettävästi oli ja olisi toivonut, että miehellä on myös muita välittäviä läheisiä. Jos appivanhemmilla oli jokin este, se ei ole tiedossa. Usein kuitenkin ilmaistaan, jos halutaan auttaa mutta se ei onnistu. Huomioidaan sillä tavalla toisen tilanne. Myötäeletään ja osoitetaan siten välittäminen, tukea se on sekin.
Vierailija kirjoitti:
Pyysitkö sinä aikoinaan apua? Siis siten, että siitä olisi suoraan kieltäydytty. Vai oletitko, että heidän olisi pitänyt ymmärtää tarjoutua auttamaan.
Monet nuoret naiset antavat itsestään niin vahvan vaikutelman, että ei kehtaa tarjota apua. Monesti on helpompaa olla neutraali asian suhteen.
Nuo passaamiset kyläillessä on sitten sellaisia, että tarjoilun voi järjestää myös tee-itse-voileipäsi. Ja ihan hyvin voi pyytää apua pöydän kattamiseen tai lapsen perään katsomiseen. Monet eivät hoksaa tarjoutua tai pelkäävät loukkaavansa isäntäväkeä. Miniät on joskus vähän varovasti puhuteltavia 😂
Ja kyllä, nyt appivanhemmat PYYTÄVÄT apua. Minun mielestäni olisi aika tökeröä olla auttamatta. Tosin se auttaja ja asioiden organisaattori on puolisosi, et sinä. Mutta kannattanee muistuttaa puolisoa siitä, kenen vastuulla se on. Vanhemmat ovat miehesi kasvattaneet, suojeleet ja hoitaneet häntä lapsena. Nyt on hänen vuoronsa hoivata tai ainakin järjestää kotiapua loppuun asti. Sinulla on sitten omat vanhemmat ja velvollisuudet aikoinaan heitä kohtaan.
Etkö osaa lukea?
Ei mies ole yhtään mitäön velkaa noille. Päinvastoin.
Et. Olet inhimillinen. Ajattelisin samassa tilanteessa aivan samalla tavalla, on kuitenkin asia erikseen, että pystyisinkö olla auttamatta.
Meillä anoppi ja appi ovat aina valmiita auttamaan, kun tarvitsemme, mitä ei kovin usein ole. Kun taas pyysin omaa äitiäni apuun, kun olin kovassa kuumeessa, mies työmatkalla ja esikoinen vielä pieni. Äitini tuli, valitti koko ajan, hänelle olisi pitänyt olla ruoka valmiina, kun edellisenä päivänä tehty makaronilaatikko ei kelvannut, ja sen sijaan, että olisin saanut kaipaamaani lepoa vuoteessa, hän kävi koko ajan herättämässä, kun ei muka löytänyt mitään, mitä olisi tarvinnut, vaikka kaikki lastenhoitotarvikkeet olivat selvästi esillä. Tunnin päästä tämä draamakuningatar lähti, kun "olet selvästi levännyt tarpeeksi". Ja nykyisin valittaa, kun emme pyydä koskaan apuun, miksiköhän?
Odotan kauhulla sitä aikaa, kun äitini kaipaa oikeasti apua, kun ei pärjää. On vaativa ja sangen vaikea ja narsistinen luonne jo muutenkin.
"Tämä on lääketieteeseen liittyvä kurssikirja, lähinnä lastentaudeista, meillä on tentti viikon päästä". Jotenkin näin olisin vastannut ihan ystävällisesti. Vie aikaa noin 10 sek.
En ymmärrä lukemassa olleen vastausta, mutta ehkä siitä ei suurta numeroa kannattanut tehdä. Jotkut ihmiset vaan ovat sekä luonteeltaan että puhetyyliltään toisinaan aika töksähtäviä. Jos aina pahastuu näistä, ei muuta ehdikään. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos on vanha sanonta.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole saanut apuja lapsen kanssa. Miksi olisikaan, yksi lapsi pitää pystyä hoitamaan. Anoppi kyllä auttoi rahallisesti aika lailla. Myöhemmin uudessa liitossani hoidin pientä korvausta vastaan anopin kaikki kotityöt ja avustamiset monen vuoden ajan. Se oli anopin oma toive. Naurettavia nämä anoppeja mollaavat ketjut : )
Sinä sait apua anopilta ja ilmeisesti suhde jotakuinkin kunnossa kun olet kotitöitäkin hänelle tehnyt anopin toiveesta. Et voi tätä ongelmaa ymmärtää, kun kokemusta ei ole. Helppo tuomita naurettavaksi asia, joka on ihan liian monelle iso ongelma.
Jotkut ovat juuri anoppisi kaltaisia, Eivät anna mitään mutta haluavat kaiken. Todella inhottava tilanne ja noloa ettei anoppisi tajua itse tilannetta. Tai ehkä tajuaakin mutta ei välitä. En minäkään auttaisi, tuumaisin viileästi vain että kannattaa kysellä apua kunnan terveydenhuollosta, jos on tarve.
Miehenhän heitä kuuluu auttaa niin halutessaan, ei sinun.
En minäkään hoitaisi noin piittaamattomia ihmisiä. Menkööt johonkin hoivakotiin tai ottakoot kotiapua.
Vierailija kirjoitti:
Miehenhän heitä kuuluu auttaa niin halutessaan, ei sinun.
Ei kuulu, eikä mies saa auttaa ilman vaimon lupaa, koska se kaikki aika on perheeltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat juuri anoppisi kaltaisia, Eivät anna mitään mutta haluavat kaiken. Todella inhottava tilanne ja noloa ettei anoppisi tajua itse tilannetta. Tai ehkä tajuaakin mutta ei välitä. En minäkään auttaisi, tuumaisin viileästi vain että kannattaa kysellä apua kunnan terveydenhuollosta, jos on tarve.
Mun anoppi on näitä kaikki ja vähän enemmän mulle -tyyppejä. En tiedä tajuaako omaa itsekkyyttään. On ainakin kovin ylpeä taidostaan pitää omista eduista kiinni.
Mitä ongelmaa tuossa nyt muka on?
Lähtökohtaisesti jo typerä kysymys.
Ihan omavalintainen asia auttaako vaiko ei.
Appivanhempasikin käyttivät aikoinaan vain omaa valintaansa olla auttamatta,eikä mikään velvoita ketään toisia hyysäämään.
Toisaalta sitä ei kukaan estäkkään.
Ihan omia henkilökohtaisia valintoja.
Eli kysymykseesi oli yhtä relevantti kuin " laitanko punaisen vaiko sinisen mekon".
Olisiko hyvä päättää ihan itse mitä tekee,vai ajattelitko loppuikäsi elää sen mukaan mitä mieltä muut ovat milloinkin???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenhän heitä kuuluu auttaa niin halutessaan, ei sinun.
Ei kuulu, eikä mies saa auttaa ilman vaimon lupaa, koska se kaikki aika on perheeltä pois.
Jos nyt tosissaan puhutaan, niin oikeastihan mies saa tehdä asian suhteen ihan mitä haluaa. Onko se soveliasta tai muiden mieleen, on sitten eri kysymys. Mutta nämä, jotka ajattelevat, ettei aikuinen ihminen muka saisi/voisi tehdä sitä ja tätä.. no se ei pidä paikkaansa, vaan on uskomus joka ei oikeasti velvoita. Mies saa ihan laillisesti ottaa vaikka eron, jos yhteisymmärrystä ei löydy. Toivottavasti mies huomioi perheensä, mutta vaimon täytyy myös ottaa miehensä autonomia huomioon, tuolloin kunnioitus on vastavuoroista tässäkin kontekstissa.
Aloituksesta olen samaa mieltä, ei perustu siihen.
Minä olen ihan tavallisesta pikkukaupungista kotoisin, ei minulla ollut kotona edes itsellä omaa huonetta, en käytä kauramaitoa, enkä ole anoppia koskaan apuun pyytänyt.
T se lamppua ihaillut