Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Löytyi hyvä mies perheen perustamiseen, mutta en tunne seksuaalista vetoa
08.08.2023 |
Ikää minulla 33v ja ainakin yksi lapsi olisi toiveissa. Olen kolme vuotta sitten tapahtuneen vaikean eroni jälkeen tavannut paljon miehiä, mutta kenenkään kanssa ei ole tuntunut olo luontevalta. Nyt olen tavannut miehen joka on monessa mielessä juuri sitä mitä haluan ja hän myös toivoo jatkossa lasta. Ongelma vaan on se etten tunne oikein mitään vetoa häneen seksuaalisesti ja romanttinen yhteys toistaiseksi puuttuu. Kuitenkin hänenlaisensa luotettavat ja perhekeskeiset miehet ovat harvassa. Mietin nyt kovasti kannattaako tätä katsoa vielä pidemmälle vai ei? Ikä tuo painetta jos haluaa lapsen saada, en tiedä uskallanko enää pitkään etsiä.
Kommentit (538)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sanattomaksi vetää aihe. Jos itse ihastuisin/rakastuisin naiseen ja hengailisin hänen kanssaan puoli vuotta, kunnes eräänä päivänä hän sanookin "sori, mutta en missään vaiheessa tuntenut sinuun mitään vetoa".. Mitä ihmettä! Aivan sairasta ajan haaskausta ja tunteilla leikkimistä. Ainut milloin kokisin tuon olevan OK on, jos asia olisi jotenkin puitu läpi jo varhaisessa vaiheessa. Muutoin tuo on kylmää ja suorastaan psykopaattista.
Minä olen miehelle kertonut rehellisesti missä mennään tunteideni osalta. Olen sanonut etten oleta hänen jäävän odottamaan. Mutta hän on halunnut antaa aikaa eikä hoputtaa. Minulla on taustalla myös erittäin vaikeita suhdekokemuksia ja on hankalaa sanoa paljonko johtuu niistä ja paljonko vain siitä että mies on väärä. Joka tapauksessa mitään leikkimistä tässä ei ole, mies on milloin tahansa vapaa lähtemään. Ap
Kaikki (useimmat?) miehet eivät ole niin hyviä lukemaan eleitä ja piilomerkityksiä, että huomaisivat eroa. Tai sitten huomaavat jotain mutta tulkitsevat sen väärin. Koska sitä todellista yhteyttä ei ole. Tai ei ole annettu sen muodostua. Arpapeliä, miten mies suhtautuu asiaan, kun totuus selviää.
Nämä ovat hyviä huomioita, mutta se tärkein ja vahingollisin puuttuu:
Mies käy sisällään voimakasta konfliktia, jossa vastakkain ovat hänen aistihavaintonsa ja maailmankuvansa. Hän todennäköisesti huomaa jollain tasolla jonkin olevan väärin, mutta hänen tiedostava luonne ei halua hyväksyä sellaista todellisuutta, jossa hän eläisikin valheessa. Se on osa terveen mielen suojamekanismia, mutta mitä pidempään sitä hyväksikäytetään sen tuhoisampaa on jälki. Jossain vaiheessa mukaan tulee kognitiivinen dissosiaatio ja siinä vaiheessa toivottavasti henkilöllä on tukiverkot kunnossa. Tämänkin viestin kirjoittaminen sai sykkeen miljoonaan vielä vuosikymmen myöhemmin, joten sanon nyt mahdollisimman selkeästi:
Lopeta leikkiminen, ihmiset eivät ole leluja.
En tiedä kenelle osoitat tämän vastauksen, mutta minä olen ollut miehelle avoin ja rehellinen tilanteesta, olemme käyneet useita keskusteluja aiheesta ja hän tietää aiemman suhdehistoriani sekä sen mahdolliset vaikutukset tunteisiin. Olen useaan kertaan selkeästi sanonut hänelle etten pysty hänelle lupaamaan tällä hetkellä mitään varmaa ja hän on vapaa lopettamaan tapailun milloin haluaa. Eli pallo on hänellä. En voi asiaa enää selvemmäksi miehelle tehdä. Olen alusta lähtien halunnut olla suora, koska kenenkään tunteilla leikkiminen on viimeinen asia mitä haluan. Mutta hän on kaikki nämä asiat tietäen itse halunnut jäädä. Käymme säännöllisesti keskusteluja toistemme tunteista ja missä niiden osalta mennään, puolin ja toisin. Ap
Jättikö hän exänsä vuoksesi? Jotta tekisit hänelle lapsen?
Pahimmillaan kun pulla on pitkälle uunissa, hän lähtee exn luokse. Nähty on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voit saada lapsen miehen kanssa johon et tunne seksuaalista vetoa? Adoptoitteko?
Kuinka kauan edellisistä suhteistanne on? Kuulostaa kummalta että suhde ei ole fyysinen.
Itse ajattelisin, etten ole ainoa tapailukumppani.
Kannattaa miettiä että onko tässä kyse sulla siitä että miehen feromonit on väärät, eli mies haisee susta pahalta ja miehen kosketus tuntuu väärältä jne?
Vaiko onko kyse siitä että olet tottunut pahoihin poikiin ja se että kumppani on vakaa ja turvallinen tuntuu siltä ettet ansaitse sitä, ja siksi työnnät häntä pois/etsit hänestä vikoja?
Jos kyse on 1. sanoisin että mies vaihtoon, koska se voi olla merkki siitä että teidän geenitkään ei sovi yhteen. Ja et ehkä edes pystyisi saada sen takia lapsia.
Jos kyse on 2. kannattaa pysyä miehen kanssa ja opetella siihen että ansaitsee hyvää kohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalinen vetovoima on joku naisten keksimä juttu. Jos miehen kosketus ei ällötä, niin sitten seksuaalisuuskin alkaa toimimaan. Se on kunkin parin opeteltava erikseen. Mistä toinen tykkää ja mistä ei, mistä tykätään yhdessä ja fantasiat yms. Näitä kun lähtee toteuttamaan, niin yhteys alkaa löytyä.
Kylläpähän se on ollut ihmiskunnan kehityksen edellytys, että on seksuaalinen vetovoima. Siten ihmiset ovat hakeutuneet harrastamaan seksiä eli parittelemaan. Tiedäthän ihastukset ja hullaantumiset, rakkaudesta sekoamisen? Jos et, lienet aseksuaali.
Ei ole todellakaan sama kenen kanssa nämä asiat jakaa, ja itsensä pakottaminen siihen voi olla traumatisoivaa. Molemmille osapuolille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää naisten ongelmat. Naisillehan seksin osuus nimenomaan on helppoa kun aina voi harrastaa seksiä vaikka ei ihan just sillä hetkellä himottaisi hirveästi. Liukkaria vaan peliin. Ne hekumoinnit voi sitten hoitaa oman käden ja mielikuvituksen kanssa.
Jos todella suurin osa naisista kuvittelee saavansa parisuhteeseen jonkun komean kalsarimallin jonka kanssa tunteet roihuaa, niin tämä yhteiskunta on tuhoon tuomittu.
Menisitkö miesselittämään naisista niille muille miehille, jotka eivät ole nähneet naista 2 metriä lähempää sen sijaan, että kerrot naisille millaista on elää naisena. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalinen vetovoima on joku naisten keksimä juttu. Jos miehen kosketus ei ällötä, niin sitten seksuaalisuuskin alkaa toimimaan. Se on kunkin parin opeteltava erikseen. Mistä toinen tykkää ja mistä ei, mistä tykätään yhdessä ja fantasiat yms. Näitä kun lähtee toteuttamaan, niin yhteys alkaa löytyä.
Kylläpähän se on ollut ihmiskunnan kehityksen edellytys, että on seksuaalinen vetovoima. Siten ihmiset ovat hakeutuneet harrastamaan seksiä eli parittelemaan. Tiedäthän ihastukset ja hullaantumiset, rakkaudesta sekoamisen? Jos et, lienet aseksuaali.
Ei ole todellakaan sama kenen kanssa nämä asiat jakaa, ja itsensä pakottaminen siihen voi olla traumatisoivaa. Molemmille osapuolille.
Kyllä ja nehän on aivan eri asia kuin seksuaalisuus. Arvasin, ettei ihmiset erota niitä toisistaan.
Suurinosa maapallolla on lisääntynyt ilman seksuaalista vetovoimaa. Sovittuja avioliittoja solmitaan eniten, seksiä harrastetaan, siitä nautitaan ja lapsiakin tulee.
Eihän kyse ole pakottamisesta, vaan yhteisen tien löytämisestä. Sovinnaisuudesta.
Miehet varsinkin pystyy kummasti harrastamaan seksiä kenen kanssa vaan ilman mitään vetovoimia.
Ihmiskunnan kehityksen kannalta on ollut lisääntyminen ei seksuaalisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut 10 vuotta miespuolinen ystävä, jonka kanssa synkkaa ihan täydellisesti. Voin olla täysin oma itseni hänen kanssaan, meillä on samanlaiset arvot, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Hän on ihmisenä juuri sitä, mitä arvostan; miehenä juuri sitä, mitä arvostan; puolisona juuri sitä, mitä arvostan. Ulkonäössä, luonteessa, iässä, käytöksessä ymv. ei ole mitään valittamista.
Ja silti ei vaan ole yhtään seksuaalista vetovoimaa. Ei tippaakaan. Pelkkä ajatuskin vaikka yhdessä kiehnäämisestä ällöttää, että ei kiitos.
Olimme jonkun aikaa sinkkuinakin yhtä aikaa ja siinä olisi ollut tilaisuus suhteelle, koska oltiinhan me tunnettu jo vuosikausia, mutta ei. Ei vaikka olisi maailman viimeisin mies, niin ihana ja mahtava kuin paperilla onkin.
Ehkä meidät geenit on vääränlaiset toisilleen tai ehkä vaan jotenkin aistii sen, että ystävinä ollaan ihan kympit, mutta niin intiimillä tasolla kuin parisuhde ei sitten oltaisikaan hyvä pari.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas miettisin asiaa sitäkin kautta että vaikka kipinättömyydestä huolimatta suhteeseen päätyisitte ja perheen perustaisitte niin millaiseksi se parisuhde sitten muodostuisi. Eläisittekö kämppiksinä ja kumpikin hakisi seksiä muualta vai tyytyisitkö seksiin kumppanin kanssa joka ei seksimielessä kiinnosta. Olisiko se miehellekään kivaa harrastaa seksiä kumppanin kanssa joka ei oikeasti miestä edes halua. Onko suhteessa minkäänlaista läheisyyttä. Haluatteko antaa lapsille sellaisen kuvan parisuhteesta jossa vanhemmat ovat lähinnä kämppiksiä.
Joillekin voi tietysti sopia seksitönkin suhde kunhan se on yhdessä sovittu mutta tässä nyt tuskin on kyse siitä.
En ymmärrä tätä kipinä-asiaa. Kyllähän seksiä voi harrastaa ilman kipinääkin. Tai sitten en vain ymmärrä mitä kipinä tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Räpläät ittes märäksi. Sitten äijä sisään ja grädat tötteröön. Toimii ja on toiminut vuodituhansien ajan. Voi olla että sutkin on pantu (heh) alulle juuri noin, tiukkaa äidiltäsi.
No niin, Pornhub kutsui sinut takaisin, menehän oikealle sivulle räpläilemään ja jätä aikuiset keskustelemaan vakavista asioista. Hei hei!
Klassinen tilanne.
Osa naisista psyykkaa itsensä ihastumaan siihen perhemieheen. Seuraa häät, asunto, kaikkea tapahtuu. Lapsiperhearjessa ei ehdi panemaankaan.
Sitten kun on aikaa olla miehen kanssa taas, kuntosalijäsenyys -> ero -> Tinder.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En perustaisi perhettä miehen kanssa johon ei ole vetovoimaa. Ikävä kyllä tein sen virheen ja meillä on nyt lapsikin. En suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas miettisin asiaa sitäkin kautta että vaikka kipinättömyydestä huolimatta suhteeseen päätyisitte ja perheen perustaisitte niin millaiseksi se parisuhde sitten muodostuisi. Eläisittekö kämppiksinä ja kumpikin hakisi seksiä muualta vai tyytyisitkö seksiin kumppanin kanssa joka ei seksimielessä kiinnosta. Olisiko se miehellekään kivaa harrastaa seksiä kumppanin kanssa joka ei oikeasti miestä edes halua. Onko suhteessa minkäänlaista läheisyyttä. Haluatteko antaa lapsille sellaisen kuvan parisuhteesta jossa vanhemmat ovat lähinnä kämppiksiä.
Joillekin voi tietysti sopia seksitönkin suhde kunhan se on yhdessä sovittu mutta tässä nyt tuskin on kyse siitä.
En ymmärrä tätä kipinä-asiaa. Kyllähän seksiä voi harrastaa ilman kipinääkin. Tai sitten en vain ymmärrä mitä kipinä tarkoittaa.
Minäkin syön ruokaa, vaikken nauti ruoasta, koska on pakko, mutta seksiä on harrasta, jos en itse koe siihen himoa ja halua. Tosin osa ihmisistä ei sitä tunne, ovat aseksuaaleja tai harmaalla alueella seksuaalisuudessaan (tietäen tai tiedostamattaan), ja toisille seksi on ihan yhtä suurta ja tunteita sisältävää kuin käsipäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut 10 vuotta miespuolinen ystävä, jonka kanssa synkkaa ihan täydellisesti. Voin olla täysin oma itseni hänen kanssaan, meillä on samanlaiset arvot, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Hän on ihmisenä juuri sitä, mitä arvostan; miehenä juuri sitä, mitä arvostan; puolisona juuri sitä, mitä arvostan. Ulkonäössä, luonteessa, iässä, käytöksessä ymv. ei ole mitään valittamista.
Ja silti ei vaan ole yhtään seksuaalista vetovoimaa. Ei tippaakaan. Pelkkä ajatuskin vaikka yhdessä kiehnäämisestä ällöttää, että ei kiitos.
Olimme jonkun aikaa sinkkuinakin yhtä aikaa ja siinä olisi ollut tilaisuus suhteelle, koska oltiinhan me tunnettu jo vuosikausia, mutta ei. Ei vaikka olisi maailman viimeisin mies, niin ihana ja mahtava kuin paperilla onkin.
Ehkä meidät geenit on vääränlaiset toisilleen tai ehkä vaan jotenkin aistii sen, että ystävinä ollaan ihan kympit, mutta niin intiimillä tasolla kuin parisuhde ei sitten oltaisikaan hyvä pari.
Todennäköisesti mies on liian vaaraton seksuaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalinen vetovoima on joku naisten keksimä juttu. Jos miehen kosketus ei ällötä, niin sitten seksuaalisuuskin alkaa toimimaan. Se on kunkin parin opeteltava erikseen. Mistä toinen tykkää ja mistä ei, mistä tykätään yhdessä ja fantasiat yms. Näitä kun lähtee toteuttamaan, niin yhteys alkaa löytyä.
Kylläpähän se on ollut ihmiskunnan kehityksen edellytys, että on seksuaalinen vetovoima. Siten ihmiset ovat hakeutuneet harrastamaan seksiä eli parittelemaan. Tiedäthän ihastukset ja hullaantumiset, rakkaudesta sekoamisen? Jos et, lienet aseksuaali.
Ei ole todellakaan sama kenen kanssa nämä asiat jakaa, ja itsensä pakottaminen siihen voi olla traumatisoivaa. Molemmille osapuolille.
Kyllä ja nehän on aivan eri asia kuin seksuaalisuus. Arvasin, ettei ihmiset erota niitä toisistaan.
Suurinosa maapallolla on lisääntynyt ilman seksuaalista vetovoimaa. Sovittuja avioliittoja solmitaan eniten, seksiä harrastetaan, siitä nautitaan ja lapsiakin tulee.
Eihän kyse ole pakottamisesta, vaan yhteisen tien löytämisestä. Sovinnaisuudesta.
Miehet varsinkin pystyy kummasti harrastamaan seksiä kenen kanssa vaan ilman mitään vetovoimia.
Ihmiskunnan kehityksen kannalta on ollut lisääntyminen ei seksuaalisuus.
Miehet lisääntyy alistaakseen. Mikään ei paremmin sido naista paikalleen kuin raskaus ja sen jälkeen tarve suojella lasta mieheltä. Näin naisia on kiristetty ja nöyryytetty vuosituhansia. Siksi myös miehet puhuu perhe arvoista ja kuollakseen pelkää perheiden häviämistä, koska heiltä on menossa se kätevin ase naisen alistamiseen mitä on saanut tehdä täysin laillisesti yhteisön tuella ilman että todelliset motiivit paljastuu naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas miettisin asiaa sitäkin kautta että vaikka kipinättömyydestä huolimatta suhteeseen päätyisitte ja perheen perustaisitte niin millaiseksi se parisuhde sitten muodostuisi. Eläisittekö kämppiksinä ja kumpikin hakisi seksiä muualta vai tyytyisitkö seksiin kumppanin kanssa joka ei seksimielessä kiinnosta. Olisiko se miehellekään kivaa harrastaa seksiä kumppanin kanssa joka ei oikeasti miestä edes halua. Onko suhteessa minkäänlaista läheisyyttä. Haluatteko antaa lapsille sellaisen kuvan parisuhteesta jossa vanhemmat ovat lähinnä kämppiksiä.
Joillekin voi tietysti sopia seksitönkin suhde kunhan se on yhdessä sovittu mutta tässä nyt tuskin on kyse siitä.
En ymmärrä tätä kipinä-asiaa. Kyllähän seksiä voi harrastaa ilman kipinääkin. Tai sitten en vain ymmärrä mitä kipinä tarkoittaa.
Minäkin syön ruokaa, vaikken nauti ruoasta, koska on pakko, mutta seksiä on harrasta, jos en itse koe siihen himoa ja halua. Tosin osa ihmisistä ei sitä tunne, ovat aseksuaaleja tai harmaalla alueella seksuaalisuudessaan (tietäen tai tiedostamattaan), ja toisille seksi on ihan yhtä suurta ja tunteita sisältävää kuin käsipäivää.
Itselläni halu seksiin ei tule miehestä vaan siitä seksistä itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako tätä elämää ottaa niin hirveän vakavasti? Entä sitten jos kaikki ei ole täydellistä? Suurimmalle osalle kumppanista paljastuu vielä vuosienkin jälkeen ei toivottuja piirteitä. Mutta rakkaus ja välittäminen auttaa katsomaan läpi sormien. Jos teitä on kaksi melkein keski-ikäistä ja vielä lapsen haluaisitte, antakaa palaa!
En silti olisi valmis luopumaan kumppanissa juuri siitä yhdestä ja ainoasta asiasta, joka erottaa parisuhteen kaikista muista kaveruussuhteista. Niitä muita epätäydellisiä asioita voi saada joltain muultakin, mutta läheisyyttä, rakkautta ja seksiä lähtökohtaisesti yleensä ei.
Eikö nimenomaan seksiä ole helpompi löytää parisuhteen ulkopuolelta? Jos ei niin miksi niin moni sitten pettää?
Oman kokemukseni perusteella neuvoisin, että älä perusta perhettä ihmisen kanssa, johon et tunne seksuaalista vetovoimaa. Elämästäsi tulee melko seksitöntä ja koet syyllisyyttä aina, kun puoliso valittaa seksin vähyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas miettisin asiaa sitäkin kautta että vaikka kipinättömyydestä huolimatta suhteeseen päätyisitte ja perheen perustaisitte niin millaiseksi se parisuhde sitten muodostuisi. Eläisittekö kämppiksinä ja kumpikin hakisi seksiä muualta vai tyytyisitkö seksiin kumppanin kanssa joka ei seksimielessä kiinnosta. Olisiko se miehellekään kivaa harrastaa seksiä kumppanin kanssa joka ei oikeasti miestä edes halua. Onko suhteessa minkäänlaista läheisyyttä. Haluatteko antaa lapsille sellaisen kuvan parisuhteesta jossa vanhemmat ovat lähinnä kämppiksiä.
Joillekin voi tietysti sopia seksitönkin suhde kunhan se on yhdessä sovittu mutta tässä nyt tuskin on kyse siitä.
En ymmärrä tätä kipinä-asiaa. Kyllähän seksiä voi harrastaa ilman kipinääkin. Tai sitten en vain ymmärrä mitä kipinä tarkoittaa.
Minäkin syön ruokaa, vaikken nauti ruoasta, koska on pakko, mutta seksiä on harrasta, jos en itse koe siihen himoa ja halua. Tosin osa ihmisistä ei sitä tunne, ovat aseksuaaleja tai harmaalla alueella seksuaalisuudessaan (tietäen tai tiedostamattaan), ja toisille seksi on ihan yhtä suurta ja tunteita sisältävää kuin käsipäivää.
Itselläni halu seksiin ei tule miehestä vaan siitä seksistä itsestään.
Minulla sama. En ole koskaan tavannut ihmistä josta tulisi minulle seksihaluja, mutta silti haluja ajoittain tulee itse seksiä kohtaan. Tämä on saanut minut miettimään, olenko aseksuaali kun minulle ei tule seksihaluja kenestäkään?
Alue: Aihe vapaa
Seksuaalinen vetovoima on joku naisten keksimä juttu. Jos miehen kosketus ei ällötä, niin sitten seksuaalisuuskin alkaa toimimaan. Se on kunkin parin opeteltava erikseen. Mistä toinen tykkää ja mistä ei, mistä tykätään yhdessä ja fantasiat yms. Näitä kun lähtee toteuttamaan, niin yhteys alkaa löytyä.