Lue keskustelun säännöt.
Tarvitsen tukea
05.08.2023 |
Lainaan keskustelupalstalta (Suomi24) yhden keskustelijan kirjoitusta, sillä se kuvaa hyvin munkin tilannetta. Käytetyt lääkkeet ovat olleet itselläni erit. (Olanzapin, Ketipinor, Atarax, Opamox muistaakseni). En juo alkoholia.:
""Itse olen käyttänyt 3 vuotta unilääkkeitä, zopinox,zolpidem myös kokeillut liutaa erilaisia rauhoittavia/psykoosilääkkeitä ja vaihdellen sitä ennen vuoden nukahtamislääkkeitä.
Olen yrittänyt olla ilman nyt vaikka esim. 3 päivää, eli valvonut 3 yötä liikunta ja miljoonat poppakonstit kokeiltu. Lääkäreiltä ei vastauksia tulevaisuuden unilääkkeiden käytöstä.
Joskus olen päättänyt olla viikonkin ilman jolloin en ole jaksanut enää 4 valvotun yön jälkeen valvoa vaan joutunut käyttämään alkoholia. (Vaikka ennen sitä valvoi viikkojakin, nyt parikin yötä tuntuu).
Olen myös puolitellut annoksia jne jolloin lääkkeet eivät ole enää edes toimineet.
Onko lopettaminen ollut mahdollista onko kellään kokemuksia näin pahasta unettomuudesta, olen kärsinyt univaikeuksista niin kauan kuin muistan, tod.näk alkaneet 6-vuotiaana?
Opiskelu pitäisi aloittaa ja vähän kauhistuttaa, olen kokeillut kaikki mah. lääkkeet kai niitä pitää vain loppuikä vaihdella peräjälkeen, että saa edes jotain vaikutusta?"" Lainauksen loppu.
Tällä hetkellä en nuku ollenkaan ilman jotain lääkettä. Yritän parhaillaan valvoa 2-3 yötä (onko 3 yötä paras vaihtoehto), ja vasta sitten otan Atarax 50 mg ja Opamox 15 mg (muut lääkkeet olen lopettanut). Ataraxia kokeilen avuksi unettomuuteen siksi, että olen ottanut Ataraxia kaikkein pisimmän aikaa sitten. Pelottaa, ettei Atarax:kaan aina auta valvomisputkien jälkeen. 😔
Toivoisin, että olisitte ystävällisiä minulle, sillä musta tuntuu, että olen umpikujassa, josta ei pääse mitenkään ulos. 😔. Olo on toivoton.
Kommentit (376)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap joskus ollut aika jolloin olet nukkunut hyvin tai enemmän? Mikä silloin oli eri tavalla? Voisiko siihen pyrkiä jotenkin?
Sehän tässä outoa onkin, mutta mikään ei ole muuttunut.
Kerroit asuvasi edelleen kotona ja olevasi työtön. Ehkä se ettei mikään ole muuttunut vuosiin onkin se ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa. 😭
Se on vaan tunne, ei ole mitään hätää. Anna sen tulla läpi just sellasena kuin se tulee ja tarkkailet vaan, jossain kohtaa helpottaa.
Lupaatko?😞
Kyllä. Älä patoa myöskään muita tunteita. Jos on vihaa, anna senkin tulla läpi, pelkoa, surua, mitä tahansa. Sillä tavalla ne menee aikanaan ohi kun annat itsellesi luvan tuntea ne. Eli aina kun tulee jotain niin annat sen tulla, sillä on joku tehtävä. Älä patoa mitään.
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Ei viddu nyt oikeesti ap! Sä olet roikkunut palstalla KELLO 08 alkaen ja piehtaroinut koko päivän ahdistuksesi ympärillä, eihän nyt kukaan tuollaista elämää viettävä pysty nukkumaan öisin
Niinpä. Ja välillä on niin hymiöitä kuin ei mitään ongelmaa olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Mä olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että ei haittaa, vaikka nukkuisin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. (Tosin voi olla niinkin etten nuku koko viikkona, mutta yritän siirtää ajatuksen taka-alalle).😞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokailu seis klo 20 - 6 välisenä aikana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viddu nyt oikeesti ap! Sä olet roikkunut palstalla KELLO 08 alkaen ja piehtaroinut koko päivän ahdistuksesi ympärillä, eihän nyt kukaan tuollaista elämää viettävä pysty nukkumaan öisin
Niinpä. Ja välillä on niin hymiöitä kuin ei mitään ongelmaa olisikaan.
Laitoin hymiöitä keventämään tunnelmaa.😞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mee yötöihin?
En nuku sen paremmin yöllä kuin päivälläkään, joten sillä ei kai ole niin paljon väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokailu seis klo 20 - 6 välisenä aikana
Syön jo ennen viittä illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Mä olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että ei haittaa, vaikka nukkuisin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. (Tosin voi olla niinkin etten nuku koko viikkona, mutta yritän siirtää ajatuksen taka-alalle).😞
Silti hirvittää, jos mun elimistö ei enää koskaan tajua sammua, ja kuolen. Tämä on yksi kauhuajatukseni. Jos lääkkeet ovat vaikuttaneet niin, ettei elimistö enää osaa säädellä itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Mä olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että ei haittaa, vaikka nukkuisin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. (Tosin voi olla niinkin etten nuku koko viikkona, mutta yritän siirtää ajatuksen taka-alalle).😞
Silti hirvittää, jos mun elimistö ei enää koskaan tajua sammua, ja kuolen. Tämä on yksi kauhuajatukseni. Jos lääkkeet ovat vaikuttaneet niin, ettei elimistö enää osaa säädellä itseään.
Älä hätäile, kyllä osaa. Tuolla on maailmalla vaikka miten vaikeita tilanteita mistä ihmiset on selvinneet ja toipuneet. Tuo on stressin luomia mielikuvia, nyt sun täytyy keskittyä rauhoittamaan hermosto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Mä olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että ei haittaa, vaikka nukkuisin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. (Tosin voi olla niinkin etten nuku koko viikkona, mutta yritän siirtää ajatuksen taka-alalle).😞
Silti hirvittää, jos mun elimistö ei enää koskaan tajua sammua, ja kuolen. Tämä on yksi kauhuajatukseni. Jos lääkkeet ovat vaikuttaneet niin, ettei elimistö enää osaa säädellä itseään.
Älä hätäile, kyllä osaa. Tuolla on maailmalla vaikka miten vaikeita tilanteita mistä ihmiset on selvinneet ja toipuneet. Tuo on stressin luomia mielikuvia, nyt sun täytyy keskittyä rauhoittamaan hermosto.
Onko oikeasti? Nää stressin luomat mielikuvat on ihan järkyttäviä.
Tänään en ota lääkettä, joten en nuku, toisaalta en välttämättä nuku, vaikka otan lääkkeitä kolmena kertana viikossa. Jotain mun elimistössä on mennyt rikki. Pelkään, että multa katoaa kontrolli kokonaan.
Täytyy yrittää rauhoittaa hermostoa.😞
Eikä siis enää ole niitä häirikkönaapureita, silti tätä unettomuutta, ja siitä niiden musiikkijutusta jäi sellainen, että korvat soi aika useasti, muttei viitsi mennä lääkäriin, koska ei ole varaa ja helposti ehkä tyrkyttäisit jotain mt-diagnoosia varmaan, kolmiosta ei myöskään varaa muuttaa isompaan, huonokuntoinen mökki löytyy, mutta sielläkin aika huonot sängyt ym. olosuhteet, kaipa minä joskus nukun?
Vierailija kirjoitti:
Eikä siis enää ole niitä häirikkönaapureita, silti tätä unettomuutta, ja siitä niiden musiikkijutusta jäi sellainen, että korvat soi aika useasti, muttei viitsi mennä lääkäriin, koska ei ole varaa ja helposti ehkä tyrkyttäisit jotain mt-diagnoosia varmaan, kolmiosta ei myöskään varaa muuttaa isompaan, huonokuntoinen mökki löytyy, mutta sielläkin aika huonot sängyt ym. olosuhteet, kaipa minä joskus nukun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Mä olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että ei haittaa, vaikka nukkuisin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. (Tosin voi olla niinkin etten nuku koko viikkona, mutta yritän siirtää ajatuksen taka-alalle).😞
Silti hirvittää, jos mun elimistö ei enää koskaan tajua sammua, ja kuolen. Tämä on yksi kauhuajatukseni. Jos lääkkeet ovat vaikuttaneet niin, ettei elimistö enää osaa säädellä itseään.
Älä hätäile, kyllä osaa. Tuolla on maailmalla vaikka miten vaikeita tilanteita mistä ihmiset on selvinneet ja toipuneet. Tuo on stressin luomia mielikuvia, nyt sun täytyy keskittyä rauhoittamaan hermosto.
Onko oikeasti? Nää stressin luomat mielikuvat on ihan järkyttäviä.
Tänään en ota lääkettä, joten en nuku, toisaalta en välttämättä nuku, vaikka otan lääkkeitä kolmena kertana viikossa. Jotain mun elimistössä on mennyt rikki. Pelkään, että multa katoaa kontrolli kokonaan.
Täytyy yrittää rauhoittaa hermostoa.😞
Vaikka kuinka yritän rauhoittaa hermostoa, niin alitajunnasta nousee esille pelottavia asioita. Ehkä se tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Mä olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että ei haittaa, vaikka nukkuisin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. (Tosin voi olla niinkin etten nuku koko viikkona, mutta yritän siirtää ajatuksen taka-alalle).😞
Silti hirvittää, jos mun elimistö ei enää koskaan tajua sammua, ja kuolen. Tämä on yksi kauhuajatukseni. Jos lääkkeet ovat vaikuttaneet niin, ettei elimistö enää osaa säädellä itseään.
Älä hätäile, kyllä osaa. Tuolla on maailmalla vaikka miten vaikeita tilanteita mistä ihmiset on selvinneet ja toipuneet. Tuo on stressin luomia mielikuvia, nyt sun täytyy keskittyä rauhoittamaan hermosto.
Onko oikeasti? Nää stressin luomat mielikuvat on ihan järkyttäviä.
Tänään en ota lääkettä, joten en nuku, toisaalta en välttämättä nuku, vaikka otan lääkkeitä kolmena kertana viikossa. Jotain mun elimistössä on mennyt rikki. Pelkään, että multa katoaa kontrolli kokonaan.
Täytyy yrittää rauhoittaa hermostoa.😞
Mitä helevettiä... Siis luuletko että esim. jossain Ukrainassa paljoa nukutaan? Ja huomaa että olet pyörinyt netissä aivan liikaa ties missä kaiket päivät, oppinut lausahduksia kuten "unikeskus mennyt rikki" ym. sontaa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin eroon, kun vain päätin etten välitä. Suurimmaksi osaksi nukun ihan hyvin, mutta kyllä stressi tai joku paineen vaikuttaa heti. En siltikään välitä. Torkahtelen pitkin päivää. Olen sellaisessa työssä, ettei se haittaa. Valvon kun valvotuttqa ja nukun kun nukuttaa. Se toimi minulla. Sitä on vaikea selittää, mutta se oli asennemuutos. Sitä on vaikea selittää. Tavallaan päätin ettei nukkuminen ole tärkeä asia elämässäni. Sain sitä sillä paljon lisää elämääni.
Mä olen yrittänyt rauhoitella itseäni sillä, että ei haittaa, vaikka nukkuisin yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. (Tosin voi olla niinkin etten nuku koko viikkona, mutta yritän siirtää ajatuksen taka-alalle).😞
Silti hirvittää, jos mun elimistö ei enää koskaan tajua sammua, ja kuolen. Tämä on yksi kauhuajatukseni. Jos lääkkeet ovat vaikuttaneet niin, ettei elimistö enää osaa säädellä itseään.
Älä hätäile, kyllä osaa. Tuolla on maailmalla vaikka miten vaikeita tilanteita mistä ihmiset on selvinneet ja toipuneet. Tuo on stressin luomia mielikuvia, nyt sun täytyy keskittyä rauhoittamaan hermosto.
Onko oikeasti? Nää stressin luomat mielikuvat on ihan järkyttäviä.
Tänään en ota lääkettä, joten en nuku, toisaalta en välttämättä nuku, vaikka otan lääkkeitä kolmena kertana viikossa. Jotain mun elimistössä on mennyt rikki. Pelkään, että multa katoaa kontrolli kokonaan.
Täytyy yrittää rauhoittaa hermostoa.😞
Jos pystyt syömään ja edes välillä nukkumaan niin kyllä sun keho toimii, älä hätäile. Nyt ois tärkeää ettet antais sen stressin puskea tilannetta pahemmaksi, vaan yritä jotenkin rentouttaa kroppa ja mieli. Kuuntele vaikka YouTubesta rentoutusjuttuja tai meditoi tai rukoile tai tee syvähengitysharjoituksia tai tee jotain mikä saa sut hetkeksi unohtamaan tuon asian.
Ainoastaan tän päivän, on ollu tosi vaikeeta. 😭