HS: Suomalaisten yliopistojen taso huono ja heikkenee koko ajan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistien vähättelyssä ei ole logiikkaa, jos rankingeissa katsotaan julkaisujen määrää, alalla arvostettuja julkaisuja ja saatuja töitä. Mikä estäisi kirjoittamasta enemmän, jos se olisi helppoa? Entä mikä estäisi luomasta hienotittelisiä töitä? Luulisi että voisivat työskennellä halvemmalla kuin teknillisten alojen ihmiset.

Voithan sinä kirjoitella pöytälaatikkoon vaikka kuinka, mutta vertaisarvioituja julkaisusarjoja ei ole niin paljoa, että artikkeleille olisi kysyntää. Lääketieteellisen artikkelin julkaisu on selvästi helpompaa. Vaikka tutkimus ei olisi kovin originelli, se menee yleensä läpi jossain vähemmän maineikkaassa julkaisusarjassa.

Valtavan avutonta jos tutkijat eivät osaa perustaa julkaisuja. Vertaisarvioisivat sitten keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistien vähättelyssä ei ole logiikkaa, jos rankingeissa katsotaan julkaisujen määrää, alalla arvostettuja julkaisuja ja saatuja töitä. Mikä estäisi kirjoittamasta enemmän, jos se olisi helppoa? Entä mikä estäisi luomasta hienotittelisiä töitä? Luulisi että voisivat työskennellä halvemmalla kuin teknillisten alojen ihmiset.

Voithan sinä kirjoitella pöytälaatikkoon vaikka kuinka, mutta vertaisarvioituja julkaisusarjoja ei ole niin paljoa, että artikkeleille olisi kysyntää. Lääketieteellisen artikkelin julkaisu on selvästi helpompaa. Vaikka tutkimus ei olisi kovin originelli, se menee yleensä läpi jossain vähemmän maineikkaassa julkaisusarjassa.

Valtavan avutonta jos tutkijat eivät osaa perustaa julkaisuja. Vertaisarvioisivat sitten keskenään.

Pohjimmainen syy on, ettei humanistisiin tieteisiin ole samankaltaista kiinnostusta. Niille ei ole rahoitusta, eikä tutkimustuloksille ole samalla tavalla kysyntää. Sen vuoksi esimerkiksi Pekka Himasen julkaisuluettelo on oikeasti vaatimaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.

Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten. 

Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.

Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen. 

Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.

Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.

Esimerkiksi Halla-ahon kahteen julkaisuun on kaksi viitettä. Se on hyvin vaatimaton luku, töillä ei siis ole mitään arvoa tai hyötyä.

Kuvannee hyvin, että Mestaria palvovat eivät ole akateemisia. Jos ylipäänsä alunperin olivat eri ihmisiä nimettöminä kirjoitellessaan.

Persujen nykyisissä kansanedustajista on useampia eri alojen tohtoreita. Sinänsä se, että on tohtori ei kerro mitään muuta kuin sen, että on tohtori. Mutta akateeminen maailma on tullut tutuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoriso ei lue enää kirjoja. Tässä tulos.

Tässä esimerkki kirjoja lukevan ihmisen älykkyydestä; ei tajua, että opiskelijat eivät ole vastuussa opetuksen tasosta.

Lukeminen edistää arvostelykyvyn kehittymistä ja opiskeltavan aineksen kriittistäkin pureskelua toki oppialasta riippuen. Hyvä koulutus innostaa ja kannustaa debattiin, kysymyksiin ja kestää perusteltua kritiikkiä.

Lukutaidottomuus altistaa passiiviselle indoktrinoinnille, siis mahdollistaa poliittisesti ideologisille toimijoille vaivattoman alustan muokata nuorta sukupolvea. Nämä on helppo saada mukaan helpoilla tempuilla ja yksinkertaistavilla väitteillä, joiden jankuttava toisto sementoi ne uusiksi totuuksiksi, joita kukaan ei kohta uskalla haastaa. Tai osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistien vähättelyssä ei ole logiikkaa, jos rankingeissa katsotaan julkaisujen määrää, alalla arvostettuja julkaisuja ja saatuja töitä. Mikä estäisi kirjoittamasta enemmän, jos se olisi helppoa? Entä mikä estäisi luomasta hienotittelisiä töitä? Luulisi että voisivat työskennellä halvemmalla kuin teknillisten alojen ihmiset.

Voithan sinä kirjoitella pöytälaatikkoon vaikka kuinka, mutta vertaisarvioituja julkaisusarjoja ei ole niin paljoa, että artikkeleille olisi kysyntää. Lääketieteellisen artikkelin julkaisu on selvästi helpompaa. Vaikka tutkimus ei olisi kovin originelli, se menee yleensä läpi jossain vähemmän maineikkaassa julkaisusarjassa.

Valtavan avutonta jos tutkijat eivät osaa perustaa julkaisuja. Vertaisarvioisivat sitten keskenään.

Pohjimmainen syy on, ettei humanistisiin tieteisiin ole samankaltaista kiinnostusta. Niille ei ole rahoitusta, eikä tutkimustuloksille ole samalla tavalla kysyntää. Sen vuoksi esimerkiksi Pekka Himasen julkaisuluettelo on oikeasti vaatimaton.

Kyllä Pekka Himaselle oli aikanaan kysyntää. Jyrki Kataisen hallitus tilasi häneltä strategisen selviytyksen siitä, kuinka Suomi voi menestyä. Luin jutun, eikä se häävi ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistien vähättelyssä ei ole logiikkaa, jos rankingeissa katsotaan julkaisujen määrää, alalla arvostettuja julkaisuja ja saatuja töitä. Mikä estäisi kirjoittamasta enemmän, jos se olisi helppoa? Entä mikä estäisi luomasta hienotittelisiä töitä? Luulisi että voisivat työskennellä halvemmalla kuin teknillisten alojen ihmiset.

Voithan sinä kirjoitella pöytälaatikkoon vaikka kuinka, mutta vertaisarvioituja julkaisusarjoja ei ole niin paljoa, että artikkeleille olisi kysyntää. Lääketieteellisen artikkelin julkaisu on selvästi helpompaa. Vaikka tutkimus ei olisi kovin originelli, se menee yleensä läpi jossain vähemmän maineikkaassa julkaisusarjassa.

Valtavan avutonta jos tutkijat eivät osaa perustaa julkaisuja. Vertaisarvioisivat sitten keskenään.

Pohjimmainen syy on, ettei humanistisiin tieteisiin ole samankaltaista kiinnostusta. Niille ei ole rahoitusta, eikä tutkimustuloksille ole samalla tavalla kysyntää. Sen vuoksi esimerkiksi Pekka Himasen julkaisuluettelo on oikeasti vaatimaton.

Kyllä Pekka Himaselle oli aikanaan kysyntää. Jyrki Kataisen hallitus tilasi häneltä strategisen selviytyksen siitä, kuinka Suomi voi menestyä. Luin jutun, eikä se häävi ollut.

Silloin ajateltiin sen tuhlauksen jälkeen että toivottavasti oli viimeinen kokoomushallitus vähään aikaan.

W.. oketus tuhoaa kaiken kirjoitti:

Kun keskitytään vahtimaan toisten puheita ja ajatuksia, on tässä tulos. Ettei vaan kukaan loukkaa ketään (esim sukupuoli, ihonväri, kansallisuus ym ym). Pelleilyä

Kun yliopiston puitteissa aletaan vaatia turvallisia tiloja ja suojelua väärämielisyydeltä, jossakin on menty rytisten metsään. Kuulostaa hyvin pelottavalta suunnalta. Turvallinen tila missä tahansa synonyymi sensuurille, aiheelliselle kritiikille, itsekriittisen perusasenteen hylkäämiselle, toisin sanoen regressiolle, itsepetokselle, taantumiselle uhriksi, joka sanelee ympäristölle ehdot.

Mitä tekemistä tällä terrorilla on yliopistosivistyksen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

W.. oketus tuhoaa kaiken kirjoitti:

Kun keskitytään vahtimaan toisten puheita ja ajatuksia, on tässä tulos. Ettei vaan kukaan loukkaa ketään (esim sukupuoli, ihonväri, kansallisuus ym ym). Pelleilyä

Kun yliopiston puitteissa aletaan vaatia turvallisia tiloja ja suojelua väärämielisyydeltä, jossakin on menty rytisten metsään. Kuulostaa hyvin pelottavalta suunnalta. Turvallinen tila missä tahansa synonyymi sensuurille, aiheelliselle kritiikille, itsekriittisen perusasenteen hylkäämiselle, toisin sanoen regressiolle, itsepetokselle, taantumiselle uhriksi, joka sanelee ympäristölle ehdot.

Mitä tekemistä tällä terrorilla on yliopistosivistyksen kanssa?

Enpä ole tuollaisesta kuullukaan vaikka olen ollut yliopistossa töissä 40 vuotta.

Musiikkitiede on vaikea rämpiä läpi tämänhetkisillä resursseilla. Huono tarjonta, kaikki vähät menee päällekkäin jne.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vika on yliopistoon päässeissäkin. Osa lopettaa heti kun ei vaan kiinnosta ja osalla loppuu mielenkiinto muutaman vuoden jälkeen. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle.

On ollut pakko lopettaa kun opetus niin huonosti suunniteltu, et valmistuminen määräajassa tai varsinkaan nopeampaan on mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vika on yliopistoon päässeissäkin. Osa lopettaa heti kun ei vaan kiinnosta ja osalla loppuu mielenkiinto muutaman vuoden jälkeen. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle.

On ollut pakko lopettaa kun opetus niin huonosti suunniteltu, et valmistuminen määräajassa tai varsinkaan nopeampaan on mahdotonta.

Mä tiedän monta, jotka on lopettanut ihan vaan siksi, että ei sittenkään haluta sille alalle jota lähdettiin lukemaan tai ei vaan kiinnosta enää, koska muu kiinnostaa enemmän. On myös näitä.

Sosialismi on tuottanut huonoja tuloksia myös muualla. Ei ole mikään yllätys, että yliopistotkin ovat mutasarjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vika on yliopistoon päässeissäkin. Osa lopettaa heti kun ei vaan kiinnosta ja osalla loppuu mielenkiinto muutaman vuoden jälkeen. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle.

On ollut pakko lopettaa kun opetus niin huonosti suunniteltu, et valmistuminen määräajassa tai varsinkaan nopeampaan on mahdotonta.

Mä tiedän monta, jotka on lopettanut ihan vaan siksi, että ei sittenkään haluta sille alalle jota lähdettiin lukemaan tai ei vaan kiinnosta enää, koska muu kiinnostaa enemmän. On myös näitä.

Mt-ongelmat on myös yksi syy, miksi opinnot yliopistolla jäävät kesken.

Vierailija kirjoitti:

Sosialismi on tuottanut huonoja tuloksia myös muualla. Ei ole mikään yllätys, että yliopistotkin ovat mutasarjaa.

Yliopistolla teknologia, talous ja lääketiede ovat oikeiston hallussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humanistien vähättelyssä ei ole logiikkaa, jos rankingeissa katsotaan julkaisujen määrää, alalla arvostettuja julkaisuja ja saatuja töitä. Mikä estäisi kirjoittamasta enemmän, jos se olisi helppoa? Entä mikä estäisi luomasta hienotittelisiä töitä? Luulisi että voisivat työskennellä halvemmalla kuin teknillisten alojen ihmiset.

Voithan sinä kirjoitella pöytälaatikkoon vaikka kuinka, mutta vertaisarvioituja julkaisusarjoja ei ole niin paljoa, että artikkeleille olisi kysyntää. Lääketieteellisen artikkelin julkaisu on selvästi helpompaa. Vaikka tutkimus ei olisi kovin originelli, se menee yleensä läpi jossain vähemmän maineikkaassa julkaisusarjassa.

Valtavan avutonta jos tutkijat eivät osaa perustaa julkaisuja. Vertaisarvioisivat sitten keskenään.

Pohjimmainen syy on, ettei humanistisiin tieteisiin ole samankaltaista kiinnostusta. Niille ei ole rahoitusta, eikä tutkimustuloksille ole samalla tavalla kysyntää. Sen vuoksi esimerkiksi Pekka Himasen julkaisuluettelo on oikeasti vaatimaton.

Miksi maahan muutto kriittisyys saa niin valtavasti huomiota? Eikö siitä saisi julkaisuja? Kaupittelisivat sitten tukijoilleen.

Lastentarhamopettajan maisterin tutkinto. Mitä helvettiä siellä yliopistossa opiskellaan kun kentälle valmistuu arkoja, liian kilttejä, hiljaisia, pehmokasvatrajia päiväkoteihin jotka eivät osaa edes käsitellä lapsia kuin silkkihansikkain. Mitään tietoa ei ole rajojen asettamisesta lapsille eikä lapsia edes uskalleta kieltää mistään. Kamalia vellihousuja joista ei saa mitään selvää. Joojottelevat ja suostuvat kaikkeen epäoleelisuuksiin töissä eivätkä uskalla kyseenalaistaa mitään. Esimiehiä ja vanhempia miellytetään eikä uskalleta sanoa mitään epäkohdista tai puuttua niihin. Taso on todella laskenut. Sit nämä pikkumaisterit eivät edes jaksa tehdä töitä kuin muutaman vuoden kun kyllästyvät ja irtisanoutuvat. Katsokaas kun se todellisuus siellä päiväkodeissa ei vastaakaan sitä hienoa korkealentoista pedagogiikka mitä yliopisto tyrkyttää. YO koulutus aivopesee lastentarhanopettajat tiettyyn kaavamaiseen ajatteluun

opiskelijat mistä puuttuu se maalaisjärki kokonaan. Lasten kasvatus ja hoito ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä ja opinnot ovat kaukana siitä arjesta mitä se työ päivittäin on. Olen itse ollut alalla 20 vuotta ja ei voi muuta kuin ihmetellä miten huonoon suuntaan on menty ja yhä vaan mennään. Täällä on ketju varhaiskasvatus kertomuksia työntekijöiden silmin. Sieltä voi käydä tsekkaamassa mitä fiiliksiä työntekijöillä on omasta työstään. Ei kovin mairittelevia fiiliksiä todellakaan. Yliopiston opinnot vaan ei oikein kohtaa työelämän arkea ja haasteita. Lastentarhanopettajien pitäisi nousta tiedostamaan ja vastustamaan epäkohtia enemmän eikä olla hiljaa. Kasvatustiede pitäisi yliopistoissa muuttaa sitä päiväkodin ja lasten arkea vastaavaksi. Turha hienostelu ja korkealentoisuus pois. Varhaiskasvatuslaki on pelkkä vitsi joka on täynnä porsaanreikiä eri tulkintavapauksineen ja saman toistoa. Samat asiat pyörii siellä vuodesta toiseen ja ne nostetaan esiin niin että ne ikäänkuin ovat uutta tietoa. Ihan samaa se on kuin 20 v sitten mutta vain eri otsikoiden alla ja lapsiaines on vaan vähän muuttunut haastellisemmaksi ajan myötä. Turhauttavaa. Onneksi pian pääsen pois työelämästä. On kyllä ikävä aikoja 15-20 vuotta sitten. Silloin asiat olivat jotakuinkin reilassa jos nyt niin voi sanoa. Vertailun pohjalta näin koen koska minulla on pitkä työkokemus alalta. Työkokemus pitäisi myös nostaa korkeammalle jalustalle. Usein ne kokeneemmat ovat myös niitä tietävämpiä ja hallitsevat isoja kokonaisuuksia. Pahoittelut jos loukkasin jotakuta mutta. tähän on tultu.

Yliopistojen työntekijöiden palkkoja voisi leikata, kun tekevät niin huonoa työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosialismi on tuottanut huonoja tuloksia myös muualla. Ei ole mikään yllätys, että yliopistotkin ovat mutasarjaa.

Yliopistolla teknologia, talous ja lääketiede ovat oikeiston hallussa.

Suomen yliopistojen rahoitus on kuitenkin valtiollinen. Ei siellä ole kenelläkään motivaatiota kovin kummoista työtä tehdä.

On varmaan totta tuo kohtaanto ongelma. Koulutus ei kulje käsi kädessä tai tue työelämässä tehtyä työtä. Ei niillä hienoilla tutkinnoilla mitään tee jos ollaan tumpeloita töissä eikä sisäistetty omaa koulutusosaamista. Sitten se pitäisi näkyvästi osata siirtää sinne työelämään ja osata hyödyntää oppimaansa. Kaikilta se ei näytä onnistuvan tietyillä aloilla ainakaan.

Liiallinen itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu ei sovi kaikille. Se heikentää laatua. Kukaan ei pysty 100% valvomaan oletko itse suorittanut tehtävän tai pääsykokeen. Tiedän erään jota kaveri tietokoneen vierellä auttoi matemaattisissa osuuksissa pääsykokeessa erästä tuttuani tämän kotona. Oliskohan päässyt omin avuin edes läpi ja saanut opiskelupaikkaa.? Tällä tavoin joillekin aloille voi päästä luikahtamaan sinne alalle sopimaton ihminen.