Lue keskustelun säännöt.
HS: Suomalaisten yliopistojen taso huono ja heikkenee koko ajan
03.08.2023 |
Ainoa edes vähän parempi yliopisto eli Helsingin yliopistokin droppaa vauhdilla kv tasolla. Kohta meidänkin täytyy lähteä muualle maailmaan hakemaan kelvollinen koulutus.
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole nykyään juurikaan yliopistoja.
Ne on korvattu punavihreiden khmerien aivopesu-ja koulutuslaitoksilla.
Nykyiset "yliopistot" tyhmentävät ihmiset ja tekevät heistä punavihreän dystopian orjia, omaan ajatteluun ja kyseenalaistamiseen kykenemättömiä pölkkypäitä.
Missä sitten haluaisit että lääkärit ja lakimiehet esmes koulutettaisiin? Odinin soturien kesäleirillä? :D
Yliopistot saisivat hylätä vasemmistolaiset ideologiansa, heittää romukoppaan turvalliset tilansa ym. höpöhöpöt. Lisäksi sukupuolentutkimuksen tieteenalan voisi lakkauttaa kokonaan.
Edelleen yliopistoissa saisi kouluttaa ns. oikeita, mitattavia tieteitä, lääketiedettä, oikeustiedettä, fysiikkaa, matematiikkaa ym.
Miksei humanistisiakin aineita, kunhan ensin suostuttaisiin unohtamaan se kaikki epätieteellinen, tunteisiin pohjautuva ja valheellinen liibalaaba, mitä siihen liittyy ja tehtäisiin jälleen oikeita tutkimuksia ilman ideologiaa.
Sinänsä jännä miten sukupuolentutkimus on persujen hampaissa. Tätä alaahan voi opiskella 2 vuotta maisterivaiheessa. Yhteiskuntatieteiden tms soveliaan tutkinnon jälkeen tähän maisterivaiheeseen voi hakea. Aloituspaikkoja Helsingin yliopistossa on vuosittain 20 ja Tampereella 3. Turun yliopistossa tarjolla muutamia kursseja ja ei edes pysty maisteriopintoja suorittamaan siellä. Tänäkin vuonna kevään toisessa yhteishaussa oli tarjolla 50970 aloituspaikkaa korkeakouluihin, joten tuo 23 maisterivaiheen paikkaa on 23/50970x100= 0,045% paikoista. Ulinasta ja öyhötyksestä voisi kuvitella ,että näitä opiskelijoita olisi laumoittain...
Sukupuolentutkimus on siksi hampaissa, kun se on hyvä esimerkki turhuudesta mitä yliopistossa voi opiskella. Samalla kun huudetaan miten pitäisi saada lisää rahaa koulutukseen on tällaisia turhia resursseja kuluttavia opiskelualoja.
Hyvä esimerkki? Se on ainoa esimerkki eli ainoa mikä on tavallaan "turhaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole nykyään juurikaan yliopistoja.
Ne on korvattu punavihreiden khmerien aivopesu-ja koulutuslaitoksilla.
Nykyiset "yliopistot" tyhmentävät ihmiset ja tekevät heistä punavihreän dystopian orjia, omaan ajatteluun ja kyseenalaistamiseen kykenemättömiä pölkkypäitä.
Missä sitten haluaisit että lääkärit ja lakimiehet esmes koulutettaisiin? Odinin soturien kesäleirillä? :D
Yliopistot saisivat hylätä vasemmistolaiset ideologiansa, heittää romukoppaan turvalliset tilansa ym. höpöhöpöt. Lisäksi sukupuolentutkimuksen tieteenalan voisi lakkauttaa kokonaan.
Edelleen yliopistoissa saisi kouluttaa ns. oikeita, mitattavia tieteitä, lääketiedettä, oikeustiedettä, fysiikkaa, matematiikkaa ym.
Miksei humanistisiakin aineita, kunhan ensin suostuttaisiin unohtamaan se kaikki epätieteellinen, tunteisiin pohjautuva ja valheellinen liibalaaba, mitä siihen liittyy ja tehtäisiin jälleen oikeita tutkimuksia ilman ideologiaa.
Sinänsä jännä miten sukupuolentutkimus on persujen hampaissa. Tätä alaahan voi opiskella 2 vuotta maisterivaiheessa. Yhteiskuntatieteiden tms soveliaan tutkinnon jälkeen tähän maisterivaiheeseen voi hakea. Aloituspaikkoja Helsingin yliopistossa on vuosittain 20 ja Tampereella 3. Turun yliopistossa tarjolla muutamia kursseja ja ei edes pysty maisteriopintoja suorittamaan siellä. Tänäkin vuonna kevään toisessa yhteishaussa oli tarjolla 50970 aloituspaikkaa korkeakouluihin, joten tuo 23 maisterivaiheen paikkaa on 23/50970x100= 0,045% paikoista. Ulinasta ja öyhötyksestä voisi kuvitella ,että näitä opiskelijoita olisi laumoittain...
Sukupuolentutkimus on siksi hampaissa, kun se on hyvä esimerkki turhuudesta mitä yliopistossa voi opiskella. Samalla kun huudetaan miten pitäisi saada lisää rahaa koulutukseen on tällaisia turhia resursseja kuluttavia opiskelualoja.
Hyvä esimerkki? Se on ainoa esimerkki eli ainoa mikä on tavallaan "turhaa".
Onhan sitä ulkomailla kaikenmaailman lainelautailua tai rajatieteitä joista voi suorittaa yliopistotutkintoja. Noista täysin feikkitutkinnoista puhumattakaan.
Enkä nyt sanoisi että nuo täysin politisoituneet laitokset on erityisen tarpeellisia tieteelliseltä kannalta vaikka niissä medialle riittääkin loputtomiin taatusti vasemmistolaista tutkijaa vahvistamaan toimittajan haluaman vasemmistolaisen näkökulman joka asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2023/wor…
Helsinki 110, Aalto 201. Aika hyviä sijoituksia. Meillä ei ole mitään hävettävää. Jos saisi isolla rahalla ostettua muutaman nobelistin niin paranisi kummasti.
Katso mikä on trendi. Menee alaspäin kuin feministilehmän häntä, kun muiden yliopistojen rankingit Pohjoismaissa ovat pysyneet samana.
Omassa tiedeyliopistossa taso on noussut koko ajan. Proffat on rekrytoitu pitkälti ulkomailta tiukan seulan kautta. Kansainvålistyminen ja kova kilpailu nostaa tasoa. Rahaa siihen kyllä tarvitaan.
Siinä taas yksi kansainvälisyysuskovainen, jonka mielestä kaikki on parempaa ja tasokkaampaa, kun asiat esitetään englanniksi. Suomalaiset veronmaksajat kustantavat yliopistojen harjoittaman kolonialismin, jossa suomen kieli korvataan englannilla.
Siinä sitä ollaan kun tuotetaan fyysikoita jotka ei osaa kieliä. Tai muita professoreja. Kansainvälisyys on erittäin tärkeä osa tiedettä!
Juu, suomi on niin pieni maa ettei kannata yrittää yksinään pyörittää jotain tieteenalaa. Kansainvälistä tieteilyä varten taas tarvitaan tutkimuspapereita kansainvälisillä kielillä, vaikka se kuinka ärsyttäisi jotain fanaattista suomenkielen professoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole nykyään juurikaan yliopistoja.
Ne on korvattu punavihreiden khmerien aivopesu-ja koulutuslaitoksilla.
Nykyiset "yliopistot" tyhmentävät ihmiset ja tekevät heistä punavihreän dystopian orjia, omaan ajatteluun ja kyseenalaistamiseen kykenemättömiä pölkkypäitä.
Missä sitten haluaisit että lääkärit ja lakimiehet esmes koulutettaisiin? Odinin soturien kesäleirillä? :D
Yliopistot saisivat hylätä vasemmistolaiset ideologiansa, heittää romukoppaan turvalliset tilansa ym. höpöhöpöt. Lisäksi sukupuolentutkimuksen tieteenalan voisi lakkauttaa kokonaan.
Edelleen yliopistoissa saisi kouluttaa ns. oikeita, mitattavia tieteitä, lääketiedettä, oikeustiedettä, fysiikkaa, matematiikkaa ym.
Miksei humanistisiakin aineita, kunhan ensin suostuttaisiin unohtamaan se kaikki epätieteellinen, tunteisiin pohjautuva ja valheellinen liibalaaba, mitä siihen liittyy ja tehtäisiin jälleen oikeita tutkimuksia ilman ideologiaa.
Sinänsä jännä miten sukupuolentutkimus on persujen hampaissa. Tätä alaahan voi opiskella 2 vuotta maisterivaiheessa. Yhteiskuntatieteiden tms soveliaan tutkinnon jälkeen tähän maisterivaiheeseen voi hakea. Aloituspaikkoja Helsingin yliopistossa on vuosittain 20 ja Tampereella 3. Turun yliopistossa tarjolla muutamia kursseja ja ei edes pysty maisteriopintoja suorittamaan siellä. Tänäkin vuonna kevään toisessa yhteishaussa oli tarjolla 50970 aloituspaikkaa korkeakouluihin, joten tuo 23 maisterivaiheen paikkaa on 23/50970x100= 0,045% paikoista. Ulinasta ja öyhötyksestä voisi kuvitella ,että näitä opiskelijoita olisi laumoittain...
Sukupuolentutkimus on siksi hampaissa, kun se on hyvä esimerkki turhuudesta mitä yliopistossa voi opiskella. Samalla kun huudetaan miten pitäisi saada lisää rahaa koulutukseen on tällaisia turhia resursseja kuluttavia opiskelualoja.
Hyvä esimerkki? Se on ainoa esimerkki eli ainoa mikä on tavallaan "turhaa".
Onhan sitä ulkomailla kaikenmaailman lainelautailua tai rajatieteitä joista voi suorittaa yliopistotutkintoja. Noista täysin feikkitutkinnoista puhumattakaan.
Enkä nyt sanoisi että nuo täysin politisoituneet laitokset on erityisen tarpeellisia tieteelliseltä kannalta vaikka niissä medialle riittääkin loputtomiin taatusti vasemmistolaista tutkijaa vahvistamaan toimittajan haluaman vasemmistolaisen näkökulman joka asiaan.
Se, että skandaali lehdistö nostaa näitä framille ei tarkoita, että laitokset näyttelisuvåt yliopiston sisällä tärkeää roolia. Maallikoille syntyy helposti vääristynyt mielikuva.
Mitäköhän mieltä Katainen on nyt fantastistesta yliopistouudistuksestaan? Entä Sipilän leikkaukset koulutuksesta? Olisi kiva, jos kommentoisivat asiaa jotenkin.
Itse pidän oikean työni ohella yksittäisiä luentoja ja tietyn kurssin (luonnontiede) yliopistossa. Viimeisen 15 vuoden kokemuksella, niin opiskelijat ovat mielestäni nykyään motivoituneempia ja välittävät nykyään enemmän arvosanoista. Mutta yliopisto on käskenyt muutaman kerran leikata tuntimääristä, jotka jo aiemmin olivat tiukat sisältöön nähden. Nykyään kurssi/luentojen sisältö on todella heppoinen ja suosittelen Aallon kursseja JOO-opintoina syvempää osaamista varten.
Opettamisesta saatava palkka on myös ihan vitsi ja esimieheni viittaa siihen enemmänkin hyväntekeväisyyteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus leikkaa aina koulutuksesta joten ei yllätä, että yliopistojen taso laskee sitä mukaa kuin rahoitus vähenee.
Heillä on paras koulutus eikä mahdollisesti ymmärrystä siihen, että osa koulutettavista tarvitsee perusteellisempaa opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut Hy:ssä opiskelemassa kahteen otteeseen, ja jälkimmäisellä keralla opetus oli muuttunut vahvasti vas intersektionaaliseksi feminismiksi. Tuossa ajaa jo aatteet tutkimuksen edelle. En ihmettele tulosta.
Ai, no miksi ihmeessä menit opiskelemaan sukupuolentutkimusta jos se ei kiinnosta sinua? Vai meinaatko että jollain fysiikan luennolla puhutaan feminismistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin artikkelin mukaan Shanghain ranking perustuu erityisesti julkaisuihin. Nutta ap on huolissaan opetuksen tasosta
Eikö teidän yliopistossa sitten näy se, että proffat tuottavat viimeaikaista tutkimusdataa? Olen Suomessa ja Ruotsissa käynyt yliopiston ja voin sanoa, että ero oli kuin yöllä ja päivällä, Ruotsin eduksi. Sen huomasi opetuksen tasosta, läpipääsyvaatimuksesta ja siitä, että se intohimo luennoistijalla oli ihan mieletön. Tarttui opiskelijoihin. Opiskelin siis teknillisellä puolella tuon listan top 100:ssa Ruotsissa ja Suomessa top 500.
Teologinen "tiedekunta", tyrsk!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Viittaukset juuri on se asia mitä katsotaan kun mitataan julkaisun tieteellistä vaikuttavuutta. Miten muuten ajattelit että sitä voitaisiin mitata?
Kysymys on Suosiosta. Ei suosio ole itsetarkoitus, vaan laatu. Voiko laatua mitata? Ei voi, mutta sitä voidaan arvioida, jos siihen olisi tarvetta.
En pidä Marxin tavasta argumentoida, joka perustuu ajatukselle minä, Marx, olen totuus. Marx ei suorittanut mitään empiiristä testausta, jossa hän olisi havaintojen avulla koetellut väitteiden todenperäisyyttä. Pitää esittää empiiristä evidenssiä väitteiden tueksi.
Teoreettinen hölynpöly ei ole tiedettä, eikä mitään muutakaan järkevää.
Ja mitä tulee tieteelliseen vertaisarviointiin, niin se todellakaan toimi. Se ei takaa laatua, eikä mitään muutakaan.
Tietysti tieteellisen julkaisun laatua voidaan mitata. Ylipiston rahoitusmallissa rahanjakoon vaikuttaa juuri julkaisujen laatu, ja sille on olemassa omat mittarinsa.
Ei taida olla ihan viimeaikaisia kokemuksia tiedemaailmasta?
Kun päämittarina on tieteelliset julkaisut, en olisi kovin huolissani Suomen yliopistojen tasosta. Julkaiseminen on ihan oma taiteenlajinsa ja siinä esiintyy kaikenlaista hämäräperäistä toimintaa ja suoranaista korruptiota. Suurten maiden akateemikot valtaavat keskeisiä julkaisualustoja kuten vertaisarvioituja lehtiä ja suosivat omiaan eli kavereitaan ja oman maalaisiaan. Suomalaisia akateemikkoja on kerta kaikkiaan niin vähän, että jäävät sen vuoksi jalkoihin. Tietyissä huippulehdissä julkaisu on mahdotonta, jos ei kuulu sisäpiiriin. Kerran nimeä saanut voi julkaista kerta toisensa jälkeen uusiokierrätettyä kamaa alle tavanomaisten vertaisarviointiprosessin standardien, koska lehdet haluavat kasvattaa näkyvyyttään isojen nimien avulla. Sisällöllä ei ole väliä, niihin viitataan kuitenkin koska iso nimi. Hierarkkisissa kulttuureissa julkaisuihin laitetaan usein nimeksi (vieläpä ensisijaiseksi kirjoittajaksi) mukaan tietyt proffat tms. henkilöt, olivat nämä sitten tehneet tutkimuksen eteen jotain tai eivät. Täten nämä henkilöt saavat valtavat määrät julkaisuja ja sitä myöten myös viittauksia, vaikka kontribuutio olisi nolla. Näitä vastaavia omituisuuksia riittää joka sormelle, eli kuten todettu, en olisi liian huolissani asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Viittaukset juuri on se asia mitä katsotaan kun mitataan julkaisun tieteellistä vaikuttavuutta. Miten muuten ajattelit että sitä voitaisiin mitata?
Kysymys on Suosiosta. Ei suosio ole itsetarkoitus, vaan laatu. Voiko laatua mitata? Ei voi, mutta sitä voidaan arvioida, jos siihen olisi tarvetta.
En pidä Marxin tavasta argumentoida, joka perustuu ajatukselle minä, Marx, olen totuus. Marx ei suorittanut mitään empiiristä testausta, jossa hän olisi havaintojen avulla koetellut väitteiden todenperäisyyttä. Pitää esittää empiiristä evidenssiä väitteiden tueksi.
Teoreettinen hölynpöly ei ole tiedettä, eikä mitään muutakaan järkevää.
Ja mitä tulee tieteelliseen vertaisarviointiin, niin se todellakaan toimi. Se ei takaa laatua, eikä mitään muutakaan.Tietysti tieteellisen julkaisun laatua voidaan mitata. Ylipiston rahoitusmallissa rahanjakoon vaikuttaa juuri julkaisujen laatu, ja sille on olemassa omat mittarinsa.
Ei taida olla ihan viimeaikaisia kokemuksia tiedemaailmasta?
Määrittele sana laatu. Mittausprosessi edellyttää mitattavissa olevan laatukäsitteen olemassaoloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteel
Nobelista ei päätä kansainväliset tutkijat vaan norjan hallitus eli norjan Ano Turtiaiset jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähin
Lahjakkuuden määrittelee...
Vierailija kirjoitti:
Taso ei tule inakn nousemaan sillä, että lukiosta otetaan ilman valintakoetta sisään. Lukion suorittaminen varisinkana 4 koekertaan ei ole nii. vaikeaa enää nykyäön, etteikö älliä tippuisi kuin sieniä sateella.. Ennen oli toisin kun kaikki kirjoitettiin yhdellä kertaa. Nyt hajutuetussa mallissa kirjoitata vaikeat aineet eriaikoina ja otat vaikka terkasta ällän
Yhdenvertaista kohtelua olisi kaikille pakollinen valintakoe, jolla mitataan sitä, onko valmis kantamaan myös opetuksen ulkopuolista opiskelua.
Valintakokeen tehtävä on karsia kuten kaikkien arvosanojen. Ei haluta että jokainen ymmärtää että heistä on muuhun kuin ruohonleikkaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
W.. oketus tuhoaa kaiken kirjoitti:
Kun keskitytään vahtimaan toisten puheita ja ajatuksia, on tässä tulos. Ettei vaan kukaan loukkaa ketään (esim sukupuoli, ihonväri, kansallisuus ym ym). Pelleilyä
Kun yliopiston puitteissa aletaan vaatia turvallisia tiloja ja suojelua väärämielisyydeltä, jossakin on menty rytisten metsään. Kuulostaa hyvin pelottavalta suunnalta. Turvallinen tila missä tahansa synonyymi sensuurille, aiheelliselle kritiikille, itsekriittisen perusasenteen hylkäämiselle, toisin sanoen regressiolle, itsepetokselle, taantumiselle uhriksi, joka sanelee ympäristölle ehdot.
Mitä tekemistä tällä terrorilla on yliopistosivistyksen kanssa?
Jos viittaat sanavapauteen niin Presidentti ja lakitieteen tohtori Urho Kekkonen varoitti että sanavapaus johtaa Saksan tyyliin maailmansotaan.
Vierailija kirjoitti:
Sosialismi on tuottanut huonoja tuloksia myös muualla. Ei ole mikään yllätys, että yliopistotkin ovat mutasarjaa.
Ihan mielenkiinnolla kysyn; mitä kannatat? anarkiaa? kapitalismia? komentotalous?...
Vierailija kirjoitti:
Nuoret eivät pysty lukemaan pitkiä tekstejä enää. Ei ole mitään tarttumapintaa -- ei kielellistä eikä mielellistä -- niin ei uppoa.
Lukiolaiset eivät pysty edes muodostamaan kokonaisia virkkeitä, joissa on useampia sivulauseita tai joissa käytetään lauseenvastiketta.
Gradut(kaan) eivät taatusti enää onnistu tuossa 10 vuoden päästä.
Ehkä sitten syntyy akateemisten kirjoittajien ammattikunta, joka kirjoittaa ne haparoivat sekasotut selkeiksi, ellei sitten CHAT GPTee hommaa.
Aidosti innovatiivisesta tutkimuksesta voikin sitten enää vain haaveilla, kun jo-sanottu pyörii vain ympyrää eri järjestyksissä kaikkien tutkmuksissa ja "läpipääsy riittää".
Me milleniaalit eli tv sukupolvi vasta oltiinkin kovia lukemaan pitkiä tekstejä. Pisin taisi olla aku ankka lehti.
Siinä sitä ollaan kun tuotetaan fyysikoita jotka ei osaa kieliä. Tai muita professoreja. Kansainvälisyys on erittäin tärkeä osa tiedettä!