Lue keskustelun säännöt.
HS: Suomalaisten yliopistojen taso huono ja heikkenee koko ajan
03.08.2023 |
Ainoa edes vähän parempi yliopisto eli Helsingin yliopistokin droppaa vauhdilla kv tasolla. Kohta meidänkin täytyy lähteä muualle maailmaan hakemaan kelvollinen koulutus.
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista elitismiä taas meitä humanisteja kohtaan. Itse opiskelen kieliä, mikä on kaikkea muuta kuin "turhaa" tai "höttöä".
Kieli on väline. Se varsinainen tieto on niissä teksteissä joita kielillä kirjoitetaan.
Eli toivottavasti et kuvitellut että sivistykseen riittää pelkkä kielitaito?
Vähän kuin opettelisit 10 eri ohjelmointikieltä mutta et saisi yhtään hyödyllistä ohjelmaa aikaan yhdelläkään kun et vaivautunut opettelemaan mitään muuta.
Tiede itsessään on työväline, ja matematiikka on sen käyttämä peruskieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista elitismiä taas meitä humanisteja kohtaan. Itse opiskelen kieliä, mikä on kaikkea muuta kuin "turhaa" tai "höttöä".
Kieli on väline. Se varsinainen tieto on niissä teksteissä joita kielillä kirjoitetaan.
Eli toivottavasti et kuvitellut että sivistykseen riittää pelkkä kielitaito?
Vähän kuin opettelisit 10 eri ohjelmointikieltä mutta et saisi yhtään hyödyllistä ohjelmaa aikaan yhdelläkään kun et vaivautunut opettelemaan mitään muuta.
Tiede itsessään on työväline, ja matematiikka on sen käyttämä peruskieli.
Niin? Toivottavasti tutkimustyösikin ei ole pelkkää itsestäänselvyyksien toistelua.
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista elitismiä taas meitä humanisteja kohtaan. Itse opiskelen kieliä, mikä on kaikkea muuta kuin "turhaa" tai "höttöä".
Koulutuksella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Rankingeissa painottuu tutkimuksellinen arvo. Suomalaiset opinahjot ovat muutenkin joissakin pisteytyksissä lähtökohtaisesti altavastaajan asemassa, joten eivät ne absoluuttista totuutta opetuksen ja tutkimuksen tasosta anna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Esimerkiksi Halla-ahon kahteen julkaisuun on kaksi viitettä. Se on hyvin vaatimaton luku, töillä ei siis ole mitään arvoa tai hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Kaverit viittailevat toisiinsa. Suosio ei ole koskaan ole tae mistään laadusta. Eikä muuten ole nykyään Nobelikaan.
Humanistien vähättelyssä ei ole logiikkaa, jos rankingeissa katsotaan julkaisujen määrää, alalla arvostettuja julkaisuja ja saatuja töitä. Mikä estäisi kirjoittamasta enemmän, jos se olisi helppoa? Entä mikä estäisi luomasta hienotittelisiä töitä? Luulisi että voisivat työskennellä halvemmalla kuin teknillisten alojen ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Kaverit viittailevat toisiinsa. Suosio ei ole koskaan ole tae mistään laadusta. Eikä muuten ole nykyään Nobelikaan.
Jos jollain tiedemiehellä on tuhansia kavereita, niin sekin kertoo paljon. Akateemisessa maailmassa on niin kova kilpailu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoriso ei lue enää kirjoja. Tässä tulos.
Tässä esimerkki kirjoja lukevan ihmisen älykkyydestä; ei tajua, että opiskelijat eivät ole vastuussa opetuksen tasosta.
Niin, siis miten luulet että nuo yliopisto rankingit lasketaan?
Tässä keskusteltu rankka ng järjestelmä laskee sijoitukset näin. Prosenttiluku kertoo miten käy vaikutus kullakin tekijällä on lopputulokseen
Vierailija kirjoitti:
::: METHODOLOGY :::
The Center for World University Rankings (CWUR) publishes the only academic ranking of global universities that assesses the quality of education, alumni employment, quality of faculty, and research performance without relying on surveys and university data submissions.
CWUR uses seven objective and robust indicators grouped into four areas to rank the world’s universities:
1) Education: based on the academic success of a university’s alumni, and measured by the number of a university's alumni who have won prestigious academic distinctions relative to the university's size (25%)
2) Employability: based on the professional success of a university’s alumni, and measured by the number of a university's alumni who have held top positions at major companies relative to the university's size (25%)
3) Faculty: measured by the number of faculty members who have won prestigious academic distinctions (10%)
4) Research:
i) Research Output: measured by the total number of research papers (10%)
ii) High-Quality Publications: measured by the number of research papers appearing in top-tier journals (10%)
iii) Influence: measured by the number of research papers appearing in highly-influential journals (10%)
iv) Citations: measured by the number of highly-cited research papers (10%)Mitä isompi yliopisto ja mitä parempi rahoitus sitä enemmän on tutkimusta ja sitä enemmän sitä saadaan julkaistuksi arvossa pidetyissä julkaisuissa ja mitä enemmän saadaan julkaisuja niin sitä enemmän tulee siteerauksia.
Niinpä, eli opiskelijoiden laatu vaikuttaa siis.todella paljon yliopiston rankinkiin.
No eihän vaikuta. Se vaikuttaa enemmän minkä verran kyseisessä yhteiskunnassa on tarjolla esim akateemisia virkoja, akateemisia tunnustuspalkintoja ja huippuyriryksiä ,joiden johtoon voi alumnit päästä.
Yhdysvalloissa luonnollisesti paljon enemmän kuin Suomessa laski miten päin tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mitäköhän horiset? Kovissa tieteissä julkaistaan monta kertaa enemmän kuin humanistisissa.
Väitöskirjaan riittää nykyään 2-3 julkaisua, ennen vaadittiin 4-5. Humanistisissa aineissa on ylipäätänsä saavutus, jos jokus onnistuu vertaisarvioidun artikkelin saamaan ulos, koska kysyntää on vähän.
Vierailija kirjoitti:
Humanistien vähättelyssä ei ole logiikkaa, jos rankingeissa katsotaan julkaisujen määrää, alalla arvostettuja julkaisuja ja saatuja töitä. Mikä estäisi kirjoittamasta enemmän, jos se olisi helppoa? Entä mikä estäisi luomasta hienotittelisiä töitä? Luulisi että voisivat työskennellä halvemmalla kuin teknillisten alojen ihmiset.
Voithan sinä kirjoitella pöytälaatikkoon vaikka kuinka, mutta vertaisarvioituja julkaisusarjoja ei ole niin paljoa, että artikkeleille olisi kysyntää. Lääketieteellisen artikkelin julkaisu on selvästi helpompaa. Vaikka tutkimus ei olisi kovin originelli, se menee yleensä läpi jossain vähemmän maineikkaassa julkaisusarjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Kaverit viittailevat toisiinsa. Suosio ei ole koskaan ole tae mistään laadusta. Eikä muuten ole nykyään Nobelikaan.
Jos jollain tiedemiehellä on tuhansia kavereita, niin sekin kertoo paljon. Akateemisessa maailmassa on niin kova kilpailu.
Ei kova kilpailu takaa laatua. Suosio ei takaa laatua. Mikään palkinto ei takaa laatua. Laadun ainoa tae on huippulahjakkuus. Pitää olla huippulahjakas, jotta voi tuottaa laatua.
Taso ei tule inakn nousemaan sillä, että lukiosta otetaan ilman valintakoetta sisään. Lukion suorittaminen varisinkana 4 koekertaan ei ole nii. vaikeaa enää nykyäön, etteikö älliä tippuisi kuin sieniä sateella.. Ennen oli toisin kun kaikki kirjoitettiin yhdellä kertaa. Nyt hajutuetussa mallissa kirjoitata vaikeat aineet eriaikoina ja otat vaikka terkasta ällän
Yhdenvertaista kohtelua olisi kaikille pakollinen valintakoe, jolla mitataan sitä, onko valmis kantamaan myös opetuksen ulkopuolista opiskelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Kaverit viittailevat toisiinsa. Suosio ei ole koskaan ole tae mistään laadusta. Eikä muuten ole nykyään Nobelikaan.
Jos jollain tiedemiehellä on tuhansia kavereita, niin sekin kertoo paljon. Akateemisessa maailmassa on niin kova kilpailu.
Ei kova kilpailu takaa laatua. Suosio ei takaa laatua. Mikään palkinto ei takaa laatua. Laadun ainoa tae on huippulahjakkuus. Pitää olla huippulahjakas, jotta voi tuottaa laatua.
Ja sitten jos on onneakin vielä niin voi saada paljon viittauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Kaverit viittailevat toisiinsa. Suosio ei ole koskaan ole tae mistään laadusta. Eikä muuten ole nykyään Nobelikaan.
Jos jollain tiedemiehellä on tuhansia kavereita, niin sekin kertoo paljon. Akateemisessa maailmassa on niin kova kilpailu.
Ei kova kilpailu takaa laatua. Suosio ei takaa laatua. Mikään palkinto ei takaa laatua. Laadun ainoa tae on huippulahjakkuus. Pitää olla huippulahjakas, jotta voi tuottaa laatua.
Ja sitten jos on onneakin vielä niin voi saada paljon viittauksia.
Pitää ajanmukainen. Jos on aikaansa edellä oleva nero, niin suosio tulee myöhemmin, usein vasta jälkisukupolvien toimesta.
Suurin osa täällå kommentoijista eivät tiedä yliopistosta ja siellä opiskeluista yhtään mitään.
Kyllä vika on yliopistoon päässeissäkin. Osa lopettaa heti kun ei vaan kiinnosta ja osalla loppuu mielenkiinto muutaman vuoden jälkeen. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa täällå kommentoijista eivät tiedä yliopistosta ja siellä opiskeluista yhtään mitään.
En voi puhua muiden puolesta, mutta itse olen opiskellut Suomessa neljässä eri yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet nykypäivän väitöskirjoja? On sinänsä uskomatonta, kuinka heikkotasoisia väitöskirjoja ylipäänsä hyväksytään. Nykypäivänä tuotetaan massoittain tusinatohtoreita.
Hoh hoijaa, menepä lukemaan jotain 70-luvun väitöskirjoja paappa ja vertaillaan sitten.
Kuinka moni täällä on pätevä lukemaan teoreettisen fysiikan, matematiikan, biologian tai vaikkapa biokemian väitöskirjoja? Humanististen höttötuotannon voi jättää, ikävä kyllä, omaan arvoonsa. Kovissa tieteissä lähinnä julkaisujen määrää on alennettu.
Mutta olennaista on väitöksenjälkeinen tuotanto, eli miten tutkijan tieteellinen ura jatkuu väitöksen jälkeen ja tekeekö kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja korkeatasoisia julkaisuja joihin viitataan. Persutaako oman tutkimusryhmän jne. Mikä tämä ihme fiksaatio opinnäytteisiin on? Tutkijan ura alkaa kunnolla vasta väitöksen jälkeen.
Ei viittaus kerro mitään oleellista. Karl Marxiin viitataan vieläkin ahkerasti, vaikka mies oli niin väärässä kuin väärässä voi ihminen olla.
Väärin. Viittaukset osoittaa että töihin on mielenkiintoa muuallakin. Myös Nobeleilla ja viittausmäärillä on vahva korrelaatio.
Esimerkiksi Halla-ahon kahteen julkaisuun on kaksi viitettä. Se on hyvin vaatimaton luku, töillä ei siis ole mitään arvoa tai hyötyä.
Kuvannee hyvin, että Mestaria palvovat eivät ole akateemisia. Jos ylipäänsä alunperin olivat eri ihmisiä nimettöminä kirjoitellessaan.
Vasemmiston ikiargumentti joka asiaan on poimia joku yksityiskohta jostain suuremmasta kokonaisuudesta ja sen jälkeen vääristellä se mahdollisimman pahoin leimatakseen koko ongelman muiden puolueiden viaksi.
Sipilän hallitus leikkasi koska edeltävä vasemmistohallitus oli vienyt valtiontalouden täysin kuralle. Ihan kuten orpon hallitus leikkaa koska mariini ja tyttöset teki kumma kyllä tasan saman oman valtiontaloudenhoitonsa osalta.
Tuossa se tärkein kuvio näyttää olevan. Ei ole varaa yliopistojen ja tutkimusen(kaan) rahoitukseen koska joku urpo äänestää vasemmiston liian usein valtaan sotkemaan kaiken.