pieni tietoisku..
Tarkoitus ei ole aiheuttaa minkäänlaista paniikkia, mutta tuntuu että jotkut eivät tiedä miksi välttää tuotteita joista voi saada listerian(riski saada listeria on pieni mutta olemassa ja ei raaskaana olevalle ei edes välttämättä auheuta mitään isoa) ja mistä kaikista tämän voi saada. Ja ainakin omassa kaupungissani eri neuvoloista saadaan kovinkin erilaisia ohjeita mitä saa syödä ja unohdetaan juuresten pesun ja kuorimisen tärkeys, korostetaan vai että sinihomejuusto on paha..
Listeria monocytogenes -bakteeri voi aiheuttaa ihmiselle vakavan taudin, listerioosin, joka tarttuu yleensä elintarvikkeiden välityksellä.Raskaana oleville L. monocytogenes -bakteeri aiheuttaa yleensä flunssan kaltaisia oireita. Vakavimmat seuraukset ovat keskenmeno tai vastasyntyneen aivokalvontulehdus. Kuolleisuus listerioosiin on 20-40%.L. monocytogenes -bakteeria on maaperässä, kasveissa ja eläimissä. Siksi sitä on todettu maidosta ja maitotuotteista, lihasta ja lihatuotteista, kalasta ja kalatuotteista sekä vihanneksista.Listeria tuhoutuu kuumennettaessa (>+72 C astetta), mutta kypsennettyihin tuotteisiin se voi joutua jälkisaastutuksena, esimerkiksi viipaloinnin yhteydessä.(muistakaa hyvä hygienia keittiössä)Listerioosin voi saada siis myös huonosti kuumennetuista pakastevihanneksista, huonosti pestyistä vihanneksista, huonostikypsennetystä lihasta, ei ainoastaan sinihomejuustosta tai graavi/kylmäsavustetusta kalasta.Ja me raskaana olevat olemme tavallisesti herkemmin listerioosia saavia. Joten kannattaa olla huolellinen myös kasvisten kanssa eikä vain sinsihomejuuston, mutta eiköhän järkeä käyttämällä tästäkin selvitä panikoimatta?
Kommentit (23)
Helsingin yliopisto
Viestintäosasto
27.10.2006
Väitös listeria-bakteerista kalatuotantoketjussa
Elintarvikkeiden välityksellä leviävä Listeria monocytogenes -bakteeri on
kuluttajille terveysriski, sillä se voi aiheuttaa ihmiselle vakavan
taudin, listerioosin. DI Hanna Miettinen tutki Helsingin yliopistossa
tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan L. monocytogenes -bakteerin
esiintymistä kalatuotantoketjussa. Hän havaitsi bakteerisaastutuksen
lähteiksi sekä raaka-aineina käytetyt kalat että tuotantoympäristöt.
Miettinen havaitsi, että eri kalankasvattamoista peräisin olevissa
kirjolohista keskimäärin 9 prosentissa oli L. monocytogenes -bakteereita.
Bakteerin esiintyminen tosin vaihteli eri kasvattamojen välillä
huomattavasti: joistakin bakteeria ei löytynyt lainkaan, kun taas toisen
kasvattamon kaloista 75 prosentissa oli bakteeria. Listeria-bakteereita
löydettiin lähes yksinomaan kalojen kiduksista ja vain satunnaisesti
nahasta tai sisälmyksistä. Miettisen mukaan kidusten poistoon tai
eristämiseen pitäisikin jatkossa kiinnittää huomiota bakteerin leviämisen
estämiseksi.
Miettinen tutki tarkemmin yhtä kalankasvattamoista, ja havaitsi
pääasialliseksi bakteerien lähteeksi läheiset joki- ja purovedet sekä muut
ympäristön valumavedet. Sateinen sää lisäsi todennäköisyyttä löytää L.
monocytogenes -bakteereita kasvattamolta. Miettisen mukaan kyseinen
kalankasvattamo ei levittänyt bakteeria, vaan pikemminkin kärsi
ympäristöstä peräisin olevasta saastutuksesta.
Listeria monocytogenes -bakteereita löytyi myös kalanjalostamoista:
kolmanneksesta tutkituista 23 jalostamosta bakteeria löytyi ainakin
satunnaisesti myös puhdistetuilta pinnoilta. Jonkin Listeria-lajin
löytyminen tuotantopinnoista indikoi kohonnutta todennäköisyyttä löytää
bakteeria myös kyseisen yrityksen kalatuotteista. L. monocytogenes
-bakteeria löytyi 0-20 prosentista eri kalavalmistuotteista.
Pastoröinti tuhoaa bakteerit mädistä
Miettinen löysi L. monocytogenes -bakteereita myös 5 prosentista kaupan
hyllyillä tarjolla olevasta suomalaisten kalalajien mädeistä. Bakteereita
löytyi 18 prosentista tuoreena ostetusta mädistä, mikä oli huomattavasti
useammin kuin pakasteena tai pakasteesta sulatettuna ostetusta mädistä,
josta vain 1 prosentista löytyi bakteereita. Miettinen havaitsi myös, että
mädin pastörointi 10 minuutin ajan 62 tai 65 Celsius-asteessa tuhosi
listeria-bakteerit mädistä. Pastöroitu ja vakuumiin pakattu kirjolohenmäti
säilyi sekä mikrobiologiselta että aistinvaraisesti arvioidulta laadultaan
hyvänä kuuden kuukauden ajan, kun sitä säilytettiin 3 Celsius-asteessa.
Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama listerioosi-tauti tarttuu
yleensä elintarvikkeiden välityksellä. Alttiita taudille ovat raskaana
olevat, vastasyntyneet, vanhukset sekä henkilöt, joiden vastustuskyky on
heikentynyt. Terveelle aikuiselle ruoan sisältämä korkea L. monocytogenes
-pitoisuus aiheuttaa tavanomaisia ruokamyrkytysoireita. Bakteeri on
elintarviketuotannon kannalta ongelmallinen, koska sitä esiintyy yleisesti
ympäristössä ja se sietää hyvin erilaisia ääriolosuhteita.
DI Hanna Miettisen väitöskirja " Listeria monocytogenes in fish farming and
processing" (Listeria monocytogenes kalan kasvatuksessa ja
prosessoinnissa) tarkastetaan Helsingin yliopiston
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 11.11.2006 kello 10.
Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PIII (Yliopistonkatu 3).
Anteeksi, noloa. Sitä se muistamattomuus teettää. Pitäisi pitää univelkaisena " suu kiinni" julkisilla paikoilla :) Tarkoitukseni ei ollut jakaa väärää infoa!
Listeriaan sairastuu vuosittain yksi raskaana oleva. Koko väestöstäkin listerian saa vain kymmeniä ihmisiä -suurin osa vanhuksia, joilla vastustuskyky heikko. Vertaukseksi halusin tuoda esille, että liikenneonnettomuuksissa loukkaantuu tai kuolee vuosittain 10 000 ihmistä. Riski jäädä auton alle on siis paljon suurempi kuin riski saada listeria. Ettehän kuitenkaan vältä ulkona liikkumista onnettomuuden pelossa? Lähes kaikissa elämässämme kohtaamissa asioissa piilee riski. Pitää vain osata punnita hyödyt ja haitat. Se, että välttää riskiruokia, on toki järkevää, mutta ei ole mitään syytä paniikkiin jos niitä vahingossa syö.
Tätä mieltä minä.
Hyvää joulunodotusta kaikille toivoo
Odessa79 ja Milli 16+1