Lue keskustelun säännöt.
Miksi et muista ystävääsi/tuttavaasi merkkipäivänä vaikka muistat sen - edes viestillä?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt että aikuiset juhlistaa toistensa synttäreitä. Itsestä syntymäpäivä on henkilökohtainen asia, mieluummin oon muistamatta omaanikaan, en kuuluta sitä facessa, en todellakaan odota keneltäkään muistamisia. Lasteni, kumppanin ja sisarusteni syntymäpäivät huomioin, mutta muuten ei voisi vähempää kiinnostaa. En tiennyt että joku voi senkin tulkita narsismiksi ja paikan näyttämiseksi
No älä muuta sano!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt että aikuiset juhlistaa toistensa synttäreitä. Itsestä syntymäpäivä on henkilökohtainen asia, mieluummin oon muistamatta omaanikaan, en kuuluta sitä facessa, en todellakaan odota keneltäkään muistamisia. Lasteni, kumppanin ja sisarusteni syntymäpäivät huomioin, mutta muuten ei voisi vähempää kiinnostaa. En tiennyt että joku voi senkin tulkita narsismiksi ja paikan näyttämiseksi
No älä muuta sano!
Kylläpä sitä nyt ollaan niiiiin hämmästyneitä. Älä viitsi narsku! Tiedostaen te toimitte!
Siis hädin tuskin muistan omaa syntymäpäivääni enkä tykkäisi, että muut muistavat omani. Tulisi älytön stressi, jos oman perheen lisäksi pitäisi vielä toisten aikuisten ihmisten synttärit muista. Eikö synttärivouhotis ole alle 10-vuotiadrn lasten juttu. Heille se suotakoon. Toki omia lapsiani muistan aina synttäreinä.
vähemmän tekemisissä olimme vanhapiika serkkuni kanssa alkoi hittuilemaan kun täytti 50v en todellakaan edes muistanut . sanoin no onnittelen tässä kaikki tulevatkin merkkipäivät ja toivotan eri vmäistä jatkoa ei ole häirinnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla lähti kaveri-/tuttavalistoilta kaikki, joiden tiesin muistavan ja tietävän viisikymppiseni, mutta eivät vaivautuneet edes viestiä laittamaan. En usko, että tuollaisilla sieluilla on mitään positiivista tai hyvää vivahdetta loppuelämässäni. Tässä meni se raja.
Mulla oli tossa kohtaa elämää myös inventaario! Löysin tosin sen jälkee - omaksi ihmeeksenikin - uusia ihmisiä, ja seitsemänkymppisiä odotan ihan eri fiiliksissä. Ilman myrkyllisiä sukulaisia ja mukaystäviä jotka arvottivat piirejään. Siellähän mätänevät liemissään.
Toivon että minulle käy myös noin! 😍 Olen totaalisen traumatisoitunut etenkin suvun isoperseisistä kiusaaja-narsisteista, jotka kyllä tietävät kaikesta juorukelloina kaiken, mutta määrittelevät ketä nyt muistetaan - jos muistetaan - ja miten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan tiennyt, että näinkin monelle syntymäpäivänä muistaminen on iso asia. Itselleni syntymäpäivä ei ole tärkeä. Ajattelen sen olevan enemmänkin lasten juttu ja heille tärkeää.
Minä kyllä onnittelen. Yks serkku sanoi että mitä onnea se on kun vanhenee vaan. Lähetän hänellekin vielä joulukortin.
Yleensä saan kuitenkin kiitokset kun muistin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei viisikymppisillä muistanut juuri kukaan. Olen silti saanut jopa hämmästyneitä ihmettelyjä, miksi en tämän jälkeen muistanut kummilapsiani/muita merkkipäivinä - vaikka ne tiesin. Tavoilleni uskollisena kerron aina, että tämä on kahden kauppaa, kuten kaikki ihmisten vuorovaikutus. Jos minua ei muisteta edes isoin päivinä (50), oletan, ettei minulta edes toivota jatkossa yhteydenpitoa. Ei siihen kyllä tuollaisen suoran loukkauksen jälkeen kiinnostustakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
En kuullut selityksen, että monet ei kuulemma muista kenenkään sellaisen synttäreitä kuka ei ole Facebookissa, eli ei vaivauduta puhelimen kalenteriin laittaa kenenkään synttäreitä kun Facebook muistuttaa ja ne ketkä ei ole Facebookissa jäävät ilman onnitteluja
Itse olen yksi näistä kenen synttärit muistaa vaan muutama läheisin ihminen kun en siellä Facebookissa ole
En ole F.B/ En istagram. Vain posti postin kautta nuoruden ystävä matkan takaa laitaa aina sytymäpäiväkortin ,kuin sisareni ja joulkortit.Itse laitan silti sydämestäni posti kortit menee,vaikka minua ei muisteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli kaverin kanssa aikalailla viilentynyt suhde ja lähinnä vaihdettiin synttärionnittelut enää viestein. Tuli tunne, että se homma on jotenkin väkinäistä sen puolelta, ja että ehkä on vaan paras viimein katkaista välit. Niinpä tietoisesti jätin onnittelematta merkkipäivänä eikä siitäkään sen jälkeen kuulunut enää ikinä mitään.
Jos haluat jostain tutusta vaivihkaan eroon, niin unohda vaan syntymäpäivä, ja homma hoituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on paljon sadistisia ja narsistisia piirteitä, ja myönnän kyllä kiusaavani juuri noin, että jätän ystävien merkkipäivä huomiomatta - etenkin juuri pyöreitä kymmeniä. Osuu monelle aika hyvin hermoon. Sitten muina narsisteina ihmettelen, että miten se nyt synttärit on noin iso juttu aikuiselle ihmiselle!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paljon sadistisia ja narsistisia piirteitä, ja myönnän kyllä kiusaavani juuri noin, että jätän ystävien merkkipäivä huomiomatta - etenkin juuri pyöreitä kymmeniä. Osuu monelle aika hyvin hermoon. Sitten muina narsisteina ihmettelen, että miten se nyt synttärit on noin iso juttu aikuiselle ihmiselle!
No ei meille kaikille ole. Taitaa olla aika harvassa noin fanaattiset aikuiset, joille syntymäpäivä on noin tärkeä vielä lapsuuden jälkeen. Omassa kaveripiirissä ei ole tapana lähetellä syntymäpäiväonnitteluja vaikka muuten kyllä yhteydessä ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paljon sadistisia ja narsistisia piirteitä, ja myönnän kyllä kiusaavani juuri noin, että jätän ystävien merkkipäivä huomiomatta - etenkin juuri pyöreitä kymmeniä. Osuu monelle aika hyvin hermoon. Sitten muina narsisteina ihmettelen, että miten se nyt synttärit on noin iso juttu aikuiselle ihmiselle!
No ei meille kaikille ole. Taitaa olla aika harvassa noin fanaattiset aikuiset, joille syntymäpäivä on noin tärkeä vielä lapsuuden jälkeen. Omassa kaveripiirissä ei ole tapana lähetellä syntymäpäiväonnitteluja vaikka muuten kyllä yhteydessä ollaan.
Ihan varmasti niin 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on niin pieni elämä/pienet piirit, että pelkään saavani riesan jos huomioin millään tavalla.
Sinä ja sun Tärkeä Elämäsi ovatkin varmasti kaikille tavoiteltaa seuraa 😅
Yhdellä ihmisellä voi olla kymmenen kaveria ja vilkas sosiaalinen elämä, jollain toisella ihmisellä voi olla tämä yksi ainoa ihminen kaverina. Siinä ei oikein tasapaino pysy, kun se toinen ihminen haluaisi olla joka päivä ainoan kaverinsa kanssa. Tukahduttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paljon sadistisia ja narsistisia piirteitä, ja myönnän kyllä kiusaavani juuri noin, että jätän ystävien merkkipäivä huomiomatta - etenkin juuri pyöreitä kymmeniä. Osuu monelle aika hyvin hermoon. Sitten muina narsisteina ihmettelen, että miten se nyt synttärit on noin iso juttu aikuiselle ihmiselle!
No ei meille kaikille ole. Taitaa olla aika harvassa noin fanaattiset aikuiset, joille syntymäpäivä on noin tärkeä vielä lapsuuden jälkeen. Omassa kaveripiirissä ei ole tapana lähetellä syntymäpäiväonnitteluja vaikka muuten kyllä yhteydessä ollaan.
Ihan varmasti niin 😅
Ilmeisesti sinä olet se fanaattinen?
Lapsen kuoleman jälkeen ei oo kiinnostanut. Muistan jos jaksan.
Minä yritän muistaa isän, äidin ja sisaren syntymäpäivät. Vanhemmilleni väkerretään yhdessä lapsen kanssa kortit, sisarelle lähetän tekstiviestin. Pyöreinä synttäreinä annan sisarelle myös lahjan. Sisaren jo aikuisille lapsille yritän myös muistaa laittaa viestin.
Lapsuudenystävät ovat jääneet jonnekin matkan varrelle, ja aikuisina saatujen uusien ystävien kanssa ei ole koskaan edes vaihdettu mitään syntymäpäivätietoja. Parin ystävän syntymäpäivä on kalenterissa ja yritän muistaa laittaa viestin, mutta usein menee ohi ja tulee vasta jälkikäteen muistettua, kun ovat sellaiseen kohtaan vuotta, että on paljon meneillään juuri silloin.
Oman miehen ja lapsen synttärit toki muistan ja annan lahjan ja juhlitaan pienesti. Siis lähinnä leivokset kahvin kanssa tms. Itsekin odotan mieheltä jotain, esim. kukkakimpun. Minulle on tulossa parin vuoden päästä viisikymppiset, enkä todellakaan odota kenenkään erityisesti muistavan sitä, paitsi ehkä vanhempien (jos ovat elossa enää silloin) ja sisaren. Juhlia en aio pitää. Eivät ne synttärit enää aikuisille ole mitenkään tärkeitä.
Facebookissa tai muissa sellaisissa en ole kuten ei koko tuttava- ja sukulaispiirinikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on niin pieni elämä/pienet piirit, että pelkään saavani riesan jos huomioin millään tavalla.
Sinä ja sun Tärkeä Elämäsi ovatkin varmasti kaikille tavoiteltaa seuraa 😅
Yhdellä ihmisellä voi olla kymmenen kaveria ja vilkas sosiaalinen elämä, jollain toisella ihmisellä voi olla tämä yksi ainoa ihminen kaverina. Siinä ei oikein tasapaino pysy, kun se toinen ihminen haluaisi olla joka päivä ainoan kaverinsa kanssa. Tukahduttavaa.
Ehkä sinun kannattaisi sitten olla rehellinen, ja kertoa, että olet niin kovin suosittu, että toinen ahdistaa. Ja ainakaan synttäreitä et voi muistaa, koska olet niin suosittu. Luulisi, että pääset nopeaan tahtiin rauhaan narsismiisi.
Minäpä kehtaankin. Kehtaan myös viestillä ketoa syyn (narsisminsa) jos sitä viestillä tiedustelevat.