Miksi et muista ystävääsi/tuttavaasi merkkipäivänä vaikka muistat sen - edes viestillä?

Mulla ei muista edes kummilapsi. Nyt olen päättänyt, että loppuu myös hänen muistamisensa. Joku roti.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei muista edes kummilapsi. Nyt olen päättänyt, että loppuu myös hänen muistamisensa. Joku roti.

Jos on pieni, toivottavasti otat huomioon, että vastuun kantavat surkeat vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun paras ystävä ei edes viestiä laittanut. Tuntui aika loukkaavalta, kun ollaan normaalisti päivittäin yhteyksissä.

No jos olette päivittäin yhteydessä niin eikö se nyt ole tärkeämpää kuin muistaa joku hemmetin syntymäpäivä? 

Ei. Joka päivä kuunnella nurinaasi ja typeriä tapahtumiasi, mutta sen kerran kun täytäm vuosia, sinä et edes muista? Kiitos ja hei!

Sinä siis kuuntelisit yhden syntypäiväonnittelun takia jonku nurinoita ja typeriä tapahtumia vuodesta toiseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei muista edes kummilapsi. Nyt olen päättänyt, että loppuu myös hänen muistamisensa. Joku roti.

Jos on pieni, toivottavasti otat huomioon, että vastuun kantavat surkeat vanhemmat.

Minua ei ole ikinä kummilapsi onnitellut, kun ei taida edes tietää milloin olen syntynyt. Ei ole koskaan tullut puheeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun paras ystävä ei edes viestiä laittanut. Tuntui aika loukkaavalta, kun ollaan normaalisti päivittäin yhteyksissä.

No jos olette päivittäin yhteydessä niin eikö se nyt ole tärkeämpää kuin muistaa joku hemmetin syntymäpäivä? 

Ei. Joka päivä kuunnella nurinaasi ja typeriä tapahtumiasi, mutta sen kerran kun täytäm vuosia, sinä et edes muista? Kiitos ja hei!

Sinä siis kuuntelisit yhden syntypäiväonnittelun takia jonku nurinoita ja typeriä tapahtumia vuodesta toiseen? 

Ystävyys on vastavuoroisuutta ja kokonaisuus. Ei noin, että joku on vain ottamassa omien prioriteettiensa mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun paras ystävä ei edes viestiä laittanut. Tuntui aika loukkaavalta, kun ollaan normaalisti päivittäin yhteyksissä.

No jos olette päivittäin yhteydessä niin eikö se nyt ole tärkeämpää kuin muistaa joku hemmetin syntymäpäivä? 

Ei. Joka päivä kuunnella nurinaasi ja typeriä tapahtumiasi, mutta sen kerran kun täytäm vuosia, sinä et edes muista? Kiitos ja hei!

Sinä siis kuuntelisit yhden syntypäiväonnittelun takia jonku nurinoita ja typeriä tapahtumia vuodesta toiseen? 

Ystävyys on vastavuoroisuutta ja kokonaisuus. Ei noin, että joku on vain ottamassa omien prioriteettiensa mukaisesti.

No niin tietenkin. Itsehän sanoit, että kuunnella joka päivä nurinaa ja typeriä tapahtumia ja laittaisit välit poikki, jos ei edes syntympäivää muisteta. Kuka pösilö jaksaa kunneella tuollaista päivästä toiseen? 

Ihmiset ovat narisistisia ja kuvottavia nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat narisistisia ja kuvottavia nykyisin.

Niin ovat. Tekevät jostain syntymäpäivästä maailman tärkeimmän asian ja välit menee poikki, jos joku vahingossa unohtaa. Siinä on narsismi huipussaan. 

En muista kenenkään synttäreitä, hyvä kun omani. En muistaisi hääpäivääkään jos olisin naimisissa. En muista omaisten kuolinpäiviäkään, vaikka sydämessä ovat joka hetki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat narisistisia ja kuvottavia nykyisin.

Niin ovat. Tekevät jostain syntymäpäivästä maailman tärkeimmän asian ja välit menee poikki, jos joku vahingossa unohtaa. Siinä on narsismi huipussaan. 

Mutta omat asiasi ja perseesi muistit sinäkin päivänä? En ole yllättynyt!

Vierailija kirjoitti:

En muista kenenkään synttäreitä, hyvä kun omani. En muistaisi hääpäivääkään jos olisin naimisissa. En muista omaisten kuolinpäiviäkään, vaikka sydämessä ovat joka hetki.

Tuskin kukaan muistaa sinuakaan. Tuskin olet edes olemassa. Olet ei-kukaan.

Vierailija kirjoitti:

En muista kenenkään synttäreitä, hyvä kun omani. En muistaisi hääpäivääkään jos olisin naimisissa. En muista omaisten kuolinpäiviäkään, vaikka sydämessä ovat joka hetki.

Samoin. Me ei muisteta ja mietitä hääpäivää ja syntymäpäiviä vaan ilahdutetaan toisiamme ihan arkena aina silloin tällöin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista kenenkään synttäreitä, hyvä kun omani. En muistaisi hääpäivääkään jos olisin naimisissa. En muista omaisten kuolinpäiviäkään, vaikka sydämessä ovat joka hetki.

Samoin. Me ei muisteta ja mietitä hääpäivää ja syntymäpäiviä vaan ilahdutetaan toisiamme ihan arkena aina silloin tällöin. 

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muista kenenkään synttäreitä, hyvä kun omani. En muistaisi hääpäivääkään jos olisin naimisissa. En muista omaisten kuolinpäiviäkään, vaikka sydämessä ovat joka hetki.

Samoin. Me ei muisteta ja mietitä hääpäivää ja syntymäpäiviä vaan ilahdutetaan toisiamme ihan arkena aina silloin tällöin. 

Höpö höpö.

Mikä höpö höpö? Ei meillä ole edes kihla- ja vihkisormuksiin mitään päivämääriä kaiverrettu. 

Voiko olla lapsellisempaa ystävää, jos ja kun kerran  unohtaa kyseisen ystävän syntymäpäivänä tai nimipäivänä onnitella edes viestillä, niin sitten kyseinen ystävä "kostaa" tavalla tai toisella sen myöhemmin.  Näitäkin ystäviä olen omassa seurueessani kohdannut elämäni aikana.  

Kun ottaa huomioon vieläpä kyseessä olevan aikuisen ihmisen, eikä pikkulapsen.

Minulla on ollut traumaattinen lapsuus/nuoruus jossa on sekä lähisukulaisiis että ystäviin valikoitunut tuollaisia ihmisiä, jotka haluavat satuttaa ja osoittaa arvojärjetystä olemalla muistamatta merkkipäivänä/osoittaa sitä alentavilla tyyleillä (kuva kortista etc). Nyt kun olen terapian tuella tervehtymässä, tunnistan vasta nämä kiusaamisen tavat. Tuntuu pahalta, mutta myös terveemmältä, kun voi poistaa tällaiset likatahrat elämästään.

Mä en kaipaa itsekään muistamisia, niin en mä sit oikeen jaksa muidenkaan muistamista muistaa, tai heidän synttäreitään. Omat lapset ja vaimo saavat toki onnittelut ja lahjoja, vanhempia muistan myös onnitella, mut siihen jää.

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu narsistien kiusaamistyökalupakkiin kiusaaminen tälläkin saralla.

Samaa mieltä, näin se piilonarsisti paljastuu.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut traumaattinen lapsuus/nuoruus jossa on sekä lähisukulaisiis että ystäviin valikoitunut tuollaisia ihmisiä, jotka haluavat satuttaa ja osoittaa arvojärjetystä olemalla muistamatta merkkipäivänä/osoittaa sitä alentavilla tyyleillä (kuva kortista etc). Nyt kun olen terapian tuella tervehtymässä, tunnistan vasta nämä kiusaamisen tavat. Tuntuu pahalta, mutta myös terveemmältä, kun voi poistaa tällaiset likatahrat elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut traumaattinen lapsuus/nuoruus jossa on sekä lähisukulaisiis että ystäviin valikoitunut tuollaisia ihmisiä, jotka haluavat satuttaa ja osoittaa arvojärjetystä olemalla muistamatta merkkipäivänä/osoittaa sitä alentavilla tyyleillä (kuva kortista etc). Nyt kun olen terapian tuella tervehtymässä, tunnistan vasta nämä kiusaamisen tavat. Tuntuu pahalta, mutta myös terveemmältä, kun voi poistaa tällaiset likatahrat elämästään.

Tarvitsit terapiaa vain olemalla ihan liian herkkä, jos joku nyt ei vain muistanut  syntymäpäivääsi.  Ei kaikille ole syntymäpäivät tärkeitä eikä sen takia tule mietittyä omaa eikä keneen muunkaan syntympäivää eikä se ole mitään kiusaamista.