Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut löytävät eron jälkeen heti uuden kumppanin?
27.07.2023 |
En tajua sitä, itselläni menee joskus vuosia että pääsen aidosti jonkun yli enkä todellakaan ole heti etsimässä uutta, mites te muut täällä?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeasti pariutuvilla se homma taitaa mennä niin että kun yksi tai parikin jotain vikaa löytyy tyypistä niin aletaan kauheasti miettimään tuleeko mitään, kun taas helposti pariutuvat vaan kepeästi ajattelee että siinäpä kiva tyyppi aletaan oleen ja pikkuviat lentää sormien lävitse.
Kyllä, suurpiirteisyydestä on todella paljon etua parisuhdemarkkinoilla, taitaa olla tärkein ominaisuus, jos meinaa nopeasti pariutua.
En koe suurpiirteisyydeksi sitä, että kumppania kohtaan ei ole järjettömiä vaatimuslistoja. Enemmän kyse on mielestäni realismista. Elämä heittelee ja jokainen meista muuttuu elämän mittaa. Jos on liikaa vatimuksia, jää herkästi kaikki toivottu saamatta. Pätee niin parisuhteissa kuin muutenkin elämässä.
t. eri
Mikä voisi olla järjetön vaatimuslista? Jos tietää, mitä haluaa ja tarvitsee suhteelta, niin mistä siinä voisi tinkiä?
Itselläni on periaatteessa vaatimuksena vain, että toisen kanssa on kemiaa ja kipinää, että ollaan samanhenkisiä ihmisiä ja myös seksuaalisesti yhteensopivia. Oikeastihan tämä kaikki pitää sisällään valtavan määrän asioita, joiden täytyy natsata, että oikeasti toimiva suhde syntyy. Mistähän niistäkin sitten lähtisi tinkimään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä on kyllä vaikea ymmärtää, kun ei ole itse koskaan seurustellut.
M38
Vierailija kirjoitti:
Tätä on kyllä vaikea ymmärtää, kun ei ole itse koskaan seurustellut.
M38
Tuohon sarjarakastumiseen on kaksi vaihtoehtoa:
1) Vaatimuksia kumppanin ulkonäöstä ei juuri ole
2) Uusi on odottamassa suhteen aikana (paremman näköisillä naisilla näitä on koko suhteen ajan odottamassa)
3) Ulkonäkö on erittäin hyvä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä on kyllä vaikea ymmärtää, kun ei ole itse koskaan seurustellut.
M38
Tuohon sarjarakastumiseen on kaksi vaihtoehtoa:
1) Vaatimuksia kumppanin ulkonäöstä ei juuri ole
2) Uusi on odottamassa suhteen aikana (paremman näköisillä naisilla näitä on koko suhteen ajan odottamassa)
3) Ulkonäkö on erittäin hyvä
Korjaan, kolme tietysti
En usko lainkaan näihin "se nyt vaan käveli vastaan" kertomuksiin, ei kumppanin "löytäminen" nyt niin helppoa ole, "menin alepaan hakemaan vessapaperia ja hupsista siinä hän vain käveli vastaan", miksi te valehtelette näitä juttuja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysin tosi nopeasti ja täydellisen miehen vieläpä. Avioero oli mulla mitä ihanin vapautus vihdoin ja viimein. Viimein oli mahdollisuus saada ihan oikeaa rakkautta, mitä olin kaivannut vuosia ja vuosia. Ei ollut mitään, minkä vuoksi olisin odotellut ja syljeskellyt kattoon.
Nyt olen ollut jo vuosia tämän uuden miehen kanssa ja elämä on ihanaa.Mutta miten tämä uusi unelmien mies löytyi välittömästi suhteen päätyttyä? Oliko katsottuna jo aiemmin?
Elämä on arvaamatonta. Joskus se oikea vaan astelee vastaan ilman kummempia etsimisiä.
t. eri
No ei kyllä astele. Jossain on täytynyt tavata ja ihastua, että suhde on päässyt edes syntymään.
Siinähän sitä tavataan, kun astellaan vastaan. Ollaan samassa tilaisuudessa ihan muista syistä, ja jutellaan. Tulee tunne, että haluaa tavata uudestaan. Sovitaan tapaaminen jne.
Missä kohtaa tässä vetovoima ja kipinöinti tulevat kuvioon? Ei minulla ainakaan tule niitä jokaisen kivan tyypin kanssa, joita on kiva nähdä uudestaan, tavata ja jutella.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan kestää valkoisella yli 40 vuotiaalla miehellä löytää uusi?
Mikä kesti? Löytää nainen jota oli petetty ja syyttää minua kaikesta. Petetty, valhehdeltu ja naiset huutaa kuinka paskoja miehet on. Ei kiinnosta nämä petetyt naiset, minäkin pidän huolen itsestäni. Kuinka fiksu ihminen valitsee väkivaltaisen ja paskan ihmisen puolisoksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko lainkaan näihin "se nyt vaan käveli vastaan" kertomuksiin, ei kumppanin "löytäminen" nyt niin helppoa ole, "menin alepaan hakemaan vessapaperia ja hupsista siinä hän vain käveli vastaan", miksi te valehtelette näitä juttuja...
No joskus se löytyy ilman omaa suurempaa aktiivisuutta tai etsimistä. Esim. työpaikalle tulee uusi tyyppi ja tutustutte - ihastutte. Tai jotain sellaista. Tietenkin tätä on voinut edeltää pitkäkin pätkä, kun turhaan on etsinyt oikeanlaista ihmistä mistään löytämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko lainkaan näihin "se nyt vaan käveli vastaan" kertomuksiin, ei kumppanin "löytäminen" nyt niin helppoa ole, "menin alepaan hakemaan vessapaperia ja hupsista siinä hän vain käveli vastaan", miksi te valehtelette näitä juttuja...
No joskus se löytyy ilman omaa suurempaa aktiivisuutta tai etsimistä. Esim. työpaikalle tulee uusi tyyppi ja tutustutte - ihastutte. Tai jotain sellaista. Tietenkin tätä on voinut edeltää pitkäkin pätkä, kun turhaan on etsinyt oikeanlaista ihmistä mistään löytämättä.
Tällä palstalla on kielletty työkavereiden treffailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vielä olin kaunis, niin äkkiähän se uusi kumppani löytyi, siitä vaan valitsi. Nyt ulkonäön rupsahtamisen myötä on itsetunto latistunut niin, etten kehtaa katsoa miehiä silmiin edes kaupassa, joten sinkkuna mennään. Toisin sanoen: jos on hyvä itsetunto, ulospäin suuntautunut olemus ja rohkeasti lähestyy ihmisiä, niin pariutuminen on rivakkaa.
Kysyn aidosti ihmetellen että mistä te niitä uusia kumppaneita löydätte ja varsinkin niin nopeasti eron jälkeen?
Erosin kolme vuotta sitten 20 vuoden suhteesta, koska mies jätti toisen naisen vuoksi. Olen käsitellyt eron ja mielelläni olisin kunnollisessa ja uskollisessa parisuhteessa. Olen 46v, teen 100% etätyötä kotoa käsin. Harrastan yksilöurheilua, en käy baareissa koska en juopottele.
Olen yhdessä deittiapissa ja käynyt parilla treffeillä mutta ne miehet oli vain Ok enkä tuntenut mitään kemiaa tai perhosia vatsassa.
Olen tavannut nyt työn kautta kaksi miestä jotka kolahtivat ja luulen että tunne on molemminpuolinen. Nuo miehet hakeutuvat aina työympyröissä seuraani ja punastelevat kun ovat kanssani. Mutta. Nuo molemmat miehet on naimisissa joten en ole tehnyt mitään aloitetta . Vai pitäisikö tehdä aloite?
Siis miten te niitä miehiä löydätte? Missä te tutustutte? Ja onko siinä oikeasti sitä kemiaa vai alatteko seurustelemaan kunhan vaan on Ok mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyn aidosti ihmetellen että mistä te niitä uusia kumppaneita löydätte ja varsinkin niin nopeasti eron jälkeen?
Erosin kolme vuotta sitten 20 vuoden suhteesta, koska mies jätti toisen naisen vuoksi. Olen käsitellyt eron ja mielelläni olisin kunnollisessa ja uskollisessa parisuhteessa. Olen 46v, teen 100% etätyötä kotoa käsin. Harrastan yksilöurheilua, en käy baareissa koska en juopottele.
Olen yhdessä deittiapissa ja käynyt parilla treffeillä mutta ne miehet oli vain Ok enkä tuntenut mitään kemiaa tai perhosia vatsassa.
Olen tavannut nyt työn kautta kaksi miestä jotka kolahtivat ja luulen että tunne on molemminpuolinen. Nuo miehet hakeutuvat aina työympyröissä seuraani ja punastelevat kun ovat kanssani. Mutta. Nuo molemmat miehet on naimisissa joten en ole tehnyt mitään aloitetta . Vai pitäisikö tehdä aloite?
Siis miten te niitä miehiä löydätte? Missä te tutustutte? Ja onko siinä oikeasti sitä kemiaa vai alatteko seurustelemaan kunhan vaan on Ok mies?
Nuorempana löysin miehet kavereiden kanssa baarissa ollessa, usein tuttujen tuttuja. Olin kovasti ulkonäön perään ja kun ulkonäkökriteerit täyttyivät ja vastakaikua tuli, niin se oli menoa se. Vuosikausien suhteita lähes jokainen näistä kuitenkin, mutta lopulta niin hatarille perusteille eli ulkonäölle rakennettuja, että ainakin puolet suhteen ajasta oli ainakin itselleni jo sitä eron tekoa ja tunteiden käsittelyä. Sitten oli helppoa usein jo eroa seuraavina päivinä ihastua uuteen. Nämä eivät siis olleet ennalta katsottuja, vaan yleensä aivan ensi silmäykseltä valikoituja.
Vierailija kirjoitti:
Kun vielä olin kaunis, niin äkkiähän se uusi kumppani löytyi, siitä vaan valitsi. Nyt ulkonäön rupsahtamisen myötä on itsetunto latistunut niin, etten kehtaa katsoa miehiä silmiin edes kaupassa, joten sinkkuna mennään. Toisin sanoen: jos on hyvä itsetunto, ulospäin suuntautunut olemus ja rohkeasti lähestyy ihmisiä, niin pariutuminen on rivakkaa.
Mistä porukasta siis valitsit, olivatko ilmoittautuneet kiinnostuneiksi vai millä lailla päädyit valitsemaan juuri heidän joukostaan? Ja löytyikö aina just sellaisia, joista tykkäät, eli ihan sun tyyppisiä, joiden kanssa kaikki natsasi täydellisesti? Kska jos joutui, niin jännä juttu! Jos minulle laitettaisiin joku kymmenen miehen porukka, niin todennäköisesti yksikään ei olisi kiinnostava. Sadasta ehkä voisi yksi olla, oikein hyvällä tuurilla kaksi. Oliko sulla siis aina sata tarjolla olevaa miestä odottamassa valintaasi ja päätöstäsi, vai miten se meni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset haluaa eron vasta kun seuraava mies on jo katottu.
Erosta 2 vuotta, tänä keväänä harrastin ensi kertaa kahdenvälistä seksiä sen jälkeen.
Tapailen ko. miestä harvakseltaan eikä ensi kerrasta ole vielä tietoa tuleeko sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kysyn aidosti ihmetellen että mistä te niitä uusia kumppaneita löydätte ja varsinkin niin nopeasti eron jälkeen?
Erosin kolme vuotta sitten 20 vuoden suhteesta, koska mies jätti toisen naisen vuoksi. Olen käsitellyt eron ja mielelläni olisin kunnollisessa ja uskollisessa parisuhteessa. Olen 46v, teen 100% etätyötä kotoa käsin. Harrastan yksilöurheilua, en käy baareissa koska en juopottele.
Olen yhdessä deittiapissa ja käynyt parilla treffeillä mutta ne miehet oli vain Ok enkä tuntenut mitään kemiaa tai perhosia vatsassa.
Olen tavannut nyt työn kautta kaksi miestä jotka kolahtivat ja luulen että tunne on molemminpuolinen. Nuo miehet hakeutuvat aina työympyröissä seuraani ja punastelevat kun ovat kanssani. Mutta. Nuo molemmat miehet on naimisissa joten en ole tehnyt mitään aloitetta . Vai pitäisikö tehdä aloite?
Siis miten te niitä miehiä löydätte? Missä te tutustutte? Ja onko siinä oikeasti sitä kemiaa vai alatteko seurustelemaan kunhan vaan on Ok mies?
Veikkaan että moni ottaa vain jonkun, joka on ok.
Vierailija kirjoitti:
Kysyn aidosti ihmetellen että mistä te niitä uusia kumppaneita löydätte ja varsinkin niin nopeasti eron jälkeen?
Erosin kolme vuotta sitten 20 vuoden suhteesta, koska mies jätti toisen naisen vuoksi. Olen käsitellyt eron ja mielelläni olisin kunnollisessa ja uskollisessa parisuhteessa. Olen 46v, teen 100% etätyötä kotoa käsin. Harrastan yksilöurheilua, en käy baareissa koska en juopottele.
Olen yhdessä deittiapissa ja käynyt parilla treffeillä mutta ne miehet oli vain Ok enkä tuntenut mitään kemiaa tai perhosia vatsassa.
Olen tavannut nyt työn kautta kaksi miestä jotka kolahtivat ja luulen että tunne on molemminpuolinen. Nuo miehet hakeutuvat aina työympyröissä seuraani ja punastelevat kun ovat kanssani. Mutta. Nuo molemmat miehet on naimisissa joten en ole tehnyt mitään aloitetta . Vai pitäisikö tehdä aloite?
Siis miten te niitä miehiä löydätte? Missä te tutustutte? Ja onko siinä oikeasti sitä kemiaa vai alatteko seurustelemaan kunhan vaan on Ok mies?
Mitähän on tämä kemia, jota metsästät? Perhoset vatsassa on nuoruuden juttuja. Näin aikuisena tavataan sitä mukavaa tyyppiä ja tunteet syvenee hiljalleen, jos kaikki menee hyvin. Näin minä sain elämäni rakkauden. Tuntui, ettei hänessä ollut mitään vikaa ja olo oli hyvä. Siitä jatkettiin.
Vierailija kirjoitti:
Olin 10 vuotta ex:n kanssa. Miehen muutettua pois tasan vuoden päästä nykyinen muutti meille. Olemme olleet nyt 17 vuotta yhdessä. Välissä oli muutama lyhyempi juttu.
Olin miettinyt eroa jo pitkään ja henkisesti eronnut ennen virallista eroa. En ollut katsonut ympärilleni suhteessa ollessani ja yllättäen potentiaalisia ehdokkaita oli muutamia. Olin kuitenkin nuori tuolloin, jos nyt 43-vuotiaana eroaisin niin tuskin olisi miehiä jonossa odottelemassa
Eli olet nyt 43v. Olet seurustellut exän kanssa 10v, yksi vuosi sinkkuna ja nykyisen miehen kanssa 17v. Aloitit seurustelun 43-10-1-17=15 vuotiaana ja seurustelit 10 vuotta saman miehen kanssa?
Kaikenlaisia elämäntarinoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vielä olin kaunis, niin äkkiähän se uusi kumppani löytyi, siitä vaan valitsi. Nyt ulkonäön rupsahtamisen myötä on itsetunto latistunut niin, etten kehtaa katsoa miehiä silmiin edes kaupassa, joten sinkkuna mennään. Toisin sanoen: jos on hyvä itsetunto, ulospäin suuntautunut olemus ja rohkeasti lähestyy ihmisiä, niin pariutuminen on rivakkaa.
Mistä porukasta siis valitsit, olivatko ilmoittautuneet kiinnostuneiksi vai millä lailla päädyit valitsemaan juuri heidän joukostaan? Ja löytyikö aina just sellaisia, joista tykkäät, eli ihan sun tyyppisiä, joiden kanssa kaikki natsasi täydellisesti? Kska jos joutui, niin jännä juttu! Jos minulle laitettaisiin joku kymmenen miehen porukka, niin todennäköisesti yksikään ei olisi kiinnostava. Sadasta ehkä voisi yksi olla, oikein hyvällä tuurilla kaksi. Oliko sulla siis aina sata tarjolla olevaa miestä odottamassa valintaasi ja päätöstäsi, vai miten se meni?
Mun lähipiirissä olisi montakin mukavaa, joista jokainen on osoittanut mielenkiintoa. Vanhoja koulukavereita, työkavereita, yhden serkun kaveri, toisen serkun kaveri... Sain vain napata haluamani. Ja en ole edes mikään missi vaan ihan perus hymyilevä iloinen nainen, rauhallinen ja lempeä huumorityyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyn aidosti ihmetellen että mistä te niitä uusia kumppaneita löydätte ja varsinkin niin nopeasti eron jälkeen?
Erosin kolme vuotta sitten 20 vuoden suhteesta, koska mies jätti toisen naisen vuoksi. Olen käsitellyt eron ja mielelläni olisin kunnollisessa ja uskollisessa parisuhteessa. Olen 46v, teen 100% etätyötä kotoa käsin. Harrastan yksilöurheilua, en käy baareissa koska en juopottele.
Olen yhdessä deittiapissa ja käynyt parilla treffeillä mutta ne miehet oli vain Ok enkä tuntenut mitään kemiaa tai perhosia vatsassa.
Olen tavannut nyt työn kautta kaksi miestä jotka kolahtivat ja luulen että tunne on molemminpuolinen. Nuo miehet hakeutuvat aina työympyröissä seuraani ja punastelevat kun ovat kanssani. Mutta. Nuo molemmat miehet on naimisissa joten en ole tehnyt mitään aloitetta . Vai pitäisikö tehdä aloite?
Siis miten te niitä miehiä löydätte? Missä te tutustutte? Ja onko siinä oikeasti sitä kemiaa vai alatteko seurustelemaan kunhan vaan on Ok mies?
Mitähän on tämä kemia, jota metsästät? Perhoset vatsassa on nuoruuden juttuja. Näin aikuisena tavataan sitä mukavaa tyyppiä ja tunteet syvenee hiljalleen, jos kaikki menee hyvin. Näin minä sain elämäni rakkauden. Tuntui, ettei hänessä ollut mitään vikaa ja olo oli hyvä. Siitä jatkettiin.
Kemialla tarkoitan, että kun näet miehen niin tuntuu että joku vetovoima vetää teitä puolenne , tuntuu että huumorintaju ja ajatuksenjuoksu on samanlainen, tuntuu että on seksuaalinen himo toista kohtaan, tekee mieli rutista, halata ja pussata koska toinen on niin ihana.
Jos tätä ei tunnu niin silloin mies on minulle vaan kaveri ja Ok. Mutta en voi kuvitella seksuaalista suhdetta sellaisen kanssa.
Useamalla ei ole kokemusta ja osallistuvat keskusteluun?