Olen DI ja KTM mutta en löydä työpaikkaa, missä se työvoimapula on?
Enkä asu missään syrjäkylässä, ihan keskikokoinen kaupunki missä paljon vientiteollisuutta. Ongelma on lähes aina että pitää olla 10v todistettava kokemus jostain hyvin tietystä alueesta.
Maan ongelma ei taida olla työvoimapula vaan se ettei yritykset halua käyttää yhtään aikaa jotta työntekijät voisi töissä oppia, vaikka löytyy korkeakoulututkinto alalta ei riitä mihkään. Pitää juuri kyseisestä tehtävästä aina olla vähintään 10v kokemus ettei yrityksen vaan tarvisi antaa yhtään aikaa oppia mitään töissä.
Kommentit (156)
Työvoimapulaa on monilla aloilla. Ota tähtäimeen vaikkapa lääkärin, psykologin tai lastentarhanopettajan tehtävä Helsingissä.
Jos valikoi mieleisensä alan, töitä ei välttämättä ole, varsinkaan kaikkialla. Silloin voi ryhtyä yrittäjäksi, jos osaamista on.
Ei ihme että lääkis on suositumpi kuin DI-alat. Lääkiksessä riittää että opiskelee (toki sisäänpääsy on vaikeaa) ja valmistuu niin pääsee hyvin palkattuun työhön. DI-aloilla joutuu vielä raskaiden opintojen ohella rakentamaan työuransa eivätkä pelkät opinnot pätevöitä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Osaavalle ja motivoituneelle on töitä. Opettele parhaaksi jossain kysytyssä taidossa. Jos se vaatii työkokemusta, opettele kokemattomista hakijoista parhaaksi ja näytä intohimosi rekrytoijalle. Olet jo suorittanut kaksi tutkintoa, joten huomattavasti pienemmällä vaivalla voit opetella työn saamiseen vaadittavan substanssin jostain yrityksille tärkeästä aiheesta. Opiskele ja opettele esittelemään asiasi kiteytetysti ja kiinnostavasti. Katso vaikka youtubessa miten startup-yrityttäjät pitävät myyntipuheita eli pitcheja.
Tästähän tämä on kiinni. Pitää osata jotain, josta työnantajat ovat halukkaita maksamaan. Tässä tapauksessa ongelma taitaakin olla, että on opiskeltuna kaksi hyödytöntä tutkintoa ja mikäli ikää on reippaasti yli 30 v ja yhtään alan työkokemusta ei löydy niin toki heikoilla on työpaikan saanti. Olet myös oikeassa siinä, että se oma osaaminen pitää osata myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika merkillistä. Omat muksut ovat kokoajan tehneet opiskelujen sivussa oman alansa töitä (toinen DI, toinen KTM) ja helposti työllistyivät valmistumisen jälkeen. Se työura ja verkostot luodaan jo opiskeluaikana niin ei tarvitse ihmetellä työttömyyttä valmistuttua.
Oman alan töiden saanti opintojen ohessa on ihan arpapeliä.
Ei todellakaan ole. Eka kesä leikkaat nurmikoita, toisena menet omaa alaa liippaaviin suorittaviin hommiin ja kolmantena oletkin jo kesälomatuuraajana alan hommissa. Sitten kun valmistut, osaat hommat ja sinulla on näyttöä siitä.
Oikeastihan sen nurtsinleikkuu, kaupankassa, siivojan homman voi tehdä viimeistään abi-vuoden kesällä. Silloin olet ekan opiskeluvuoden jälkeen paremmassa asemassa saamaan sen paskahomman omalta alalta. Parina kesänä tekee sitä perusduunia harjoittelijan palkalla niin seuraavina vuosina pääsee jo kohtuupalkalla parempiin hommiin. Tällöin myös alkaa aueta ovet osa-sikaiseen työhön omalta alalta koko vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että lääkis on suositumpi kuin DI-alat. Lääkiksessä riittää että opiskelee (toki sisäänpääsy on vaikeaa) ja valmistuu niin pääsee hyvin palkattuun työhön. DI-aloilla joutuu vielä raskaiden opintojen ohella rakentamaan työuransa eivätkä pelkät opinnot pätevöitä mihinkään.
Toisaalta sitten tämän sote-uudistuksrn kanssa se vastavalmistuneet lääkärin työ on yhtä paskaa. Jos haluat erikoistua ,pitää painaa hommia perseruvella. Siihen on pitkä matka että saa valita itse työaikansa ja kerätä rahat yksityiseltä puolelta .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähitulevaisuudessa varmasti yhä enemmän ihan korkeasti koulutettujakin aikuisia pakotetaan lähihoitajan koulutukseen. Tämä on oikeasti pelottavaa, mutta eräiden tahojen ratkaisu kaikkiin ongelmiin kun tuo nyt on harvoja työllistäviä aloja. Siinä ei sitten kysellä motivaatiota, kiinnostusta ja juuri soveltuvuuttakaan.
Opiskelin siistin sisätyön alalle juuri siksi, että terveys ei perussairauksien takia kestä näitä työllistäviä aloja. Ajattelin tekeväni oikein, mutta alkaa tuntua, että terveydelläni ei ole mitään arvoa vaan sekin pitäisi uhrata työlle, vaikka tietäisi lopputuloksena olevan työkyvyttömyys. Eläkeikään on vain sellaiset 40 vuotta ja tulee olemaan pitkät vuodet, jos tuhoan työ- ja toimintakykyni.
Ei tarvitse uhriutua. Kun pyrit työskentelemään tosi kilpaillulla alalla, niin sinun täytyy olla huippuammattilainen, jolloin kaikki haluavat sinut. Tietenkin se ammattilaisuus pitää jotenkin osoittaa.
Tai sitten haet niitä paikkoja, joihin ei ole satoja hakijoita. Pikkupaikkakunnilla, pätkätöitä, osa-aikaisia, sijaisuuksia, tuurauksia, jne. Näihin paikkoihin ei ole paljon hakijoita, etenkin johonkin peräkylän osa-aikaiseen sijaisuuteen ei varmasti ole yhtään tulijaa, joten noihin pääsee ja saa kerättyä niitä näyttöjä ammattitaidostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika merkillistä. Omat muksut ovat kokoajan tehneet opiskelujen sivussa oman alansa töitä (toinen DI, toinen KTM) ja helposti työllistyivät valmistumisen jälkeen. Se työura ja verkostot luodaan jo opiskeluaikana niin ei tarvitse ihmetellä työttömyyttä valmistuttua.
Oman alan töiden saanti opintojen ohessa on ihan arpapeliä.
Ei todellakaan ole. Eka kesä leikkaat nurmikoita, toisena menet omaa alaa liippaaviin suorittaviin hommiin ja kolmantena oletkin jo kesälomatuuraajana alan hommissa. Sitten kun valmistut, osaat hommat ja sinulla on näyttöä siitä.
Oikeastihan sen nurtsinleikkuu, kaupankassa, siivojan homman voi tehdä viimeistään abi-vuoden kesällä. Silloin olet ekan opiskeluvuoden jälkeen paremmassa asemassa saamaan sen paskahomman omalta alalta. Parina kesänä tekee sitä perusduunia harjoittelijan palkalla niin seuraavina vuosina pääsee jo kohtuupalkalla parempiin hommiin. Tällöin myös alkaa aueta ovet osa-sikaiseen työhön omalta alalta koko vuodeksi.
Tässä on muutama mutta. Ensinnäkin, kaikkien omalla alalla ei ole olemassa paskahommia. DI-opiskelija voi mennä alan tuotantohommiin ja lääkisaloittelija hoitoapulaiseksi, mutta mitä on vaikkapa biologin tai yhteiskuntatieteilijän suorittava työ? Tai opettajan - kouluavustajan hommia on olemassa, mutta ei kesäaikaan. Toisekseen, tämä kaava toimii lähinnä niille, jotka opiskelevat hyvän työllisyyden aikana. Jos on sattunut aloittamaan opinnot huonon työllisyyden aikaan, on kesätöitä ylipäätään missään hommissa ollut huomattavasti niukemmin tarjolla. Silloin alkuvaiheen opiskelijat eivät pysty ollenkaan kilpailemaan oman alan perustasonkaan duuneista, vaan saa olla onnellinen jos ylipäätään löytää jotain. Ja koko homma lähtee käyntiin paljon huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro koulutuksestasi. Kerro mieluummin mitä osaat.
Ja miten pystyt hyödyntämään yritystä osaamisellasi. Ota vaikka joku konkreettinen esimerkki.
Yritystä ei kiinnosta niinkään oppiarvosi vaan kykysi ja miten edesautat yrityksen liiketoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Koska pääsit joka asiassa läpi rimaa hipoen, etkä osaa ulkoa opittuja fraaseja soveltaa oikeisiin töihin.
kaltaisiasi on paljon. Ei teidänlaisillenne ole mitään käyttöä. Ehkä mäkkärin kassa olisi sopivin paikka.
Minä olen juuri tuollainen. Ei minulle olisi mitään työtä omalla alallani, en ollut valmistuttuani riittävän ammattitaitoinen. Niinpä hakeuduin omaa alaani sivuavalle alalle töihin pätkätyöhön, paikkaan, joka vaatii tietynlaista luonnetta eli ei sovi ihan kaikille. Seuraavaksi hankin lisäkoulutusta tälle alalle, ja sittemmin olen tehnyt sillä alalla lisää pätkiä. Pätkien ansiosta olen pystynyt sovittamaan työt hyvin erilaisiin elämäntilanteisiini, eli lasten ollessa pieniä tein vähemmän ja myöhemmin enemmän. Ihan hyvän elannon olen näinkin saanut, ja olen tykännyt tästä työstä ja saanut paljon hyvää palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa työnhakutaitojen puutteelta.
Jos ei täytä vaatimuksia niin miten selitellä asiaa työhaastattelussa? valehdellako pitäisi?
No sitten pitää nähdä vaivaa, että täyttää ne vaatimukset. Miksei esim. Työkokemusta ole kertynyt?
EI aloituksessa puhuta yleisesti työkokemuksesta vaan juuri tietynlaisen tehtävän työkokemuksesta. Esim paikka voi olla projektipäällikkö mutta vaatimuksena 10v kokemus IEC62180 standardin keskijänniteverkon suojareleistä.
Missä rinnakkaistodellisuudessa ihmiset oikein elää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika merkillistä. Omat muksut ovat kokoajan tehneet opiskelujen sivussa oman alansa töitä (toinen DI, toinen KTM) ja helposti työllistyivät valmistumisen jälkeen. Se työura ja verkostot luodaan jo opiskeluaikana niin ei tarvitse ihmetellä työttömyyttä valmistuttua.
Oman alan töiden saanti opintojen ohessa on ihan arpapeliä.
Ei todellakaan ole. Eka kesä leikkaat nurmikoita, toisena menet omaa alaa liippaaviin suorittaviin hommiin ja kolmantena oletkin jo kesälomatuuraajana alan hommissa. Sitten kun valmistut, osaat hommat ja sinulla on näyttöä siitä.
Oikeastihan sen nurtsinleikkuu, kaupankassa, siivojan homman voi tehdä viimeistään abi-vuoden kesällä. Silloin olet ekan opiskeluvuoden jälkeen paremmassa asemassa saamaan sen paskahomman omalta alalta. Parina kesänä tekee sitä perusduunia harjoittelijan palkalla niin seuraavina vuosina pääsee jo kohtuupalkalla parempiin hommiin. Tällöin myös alkaa aueta ovet osa-sikaiseen työhön omalta alalta koko vuodeksi.
Tässä on muutama mutta. Ensinnäkin, kaikkien omalla alalla ei ole olemassa paskahommia. DI-opiskelija voi mennä alan tuotantohommiin ja lääkisaloittelija hoitoapulaiseksi, mutta mitä on vaikkapa biologin tai yhteiskuntatieteilijän suorittava työ? Tai opettajan - kouluavustajan hommia on olemassa, mutta ei kesäaikaan. Toisekseen, tämä kaava toimii lähinnä niille, jotka opiskelevat hyvän työllisyyden aikana. Jos on sattunut aloittamaan opinnot huonon työllisyyden aikaan, on kesätöitä ylipäätään missään hommissa ollut huomattavasti niukemmin tarjolla. Silloin alkuvaiheen opiskelijat eivät pysty ollenkaan kilpailemaan oman alan perustasonkaan duuneista, vaan saa olla onnellinen jos ylipäätään löytää jotain. Ja koko homma lähtee käyntiin paljon huonommin.
Tämähän on tosiaan alanvalintakysymys. Niitä työllistymismahdollisuuksia pitääkin miettiä ennenkuin hakee alalle.
Hae hyvä ihminen töitä ulkomailta, työllistyt aivan varmasti, ulkomaille työllistyy yli viiskymppisetkin jotka eivät enää suomalaisille työnantajille kelpaa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Aika merkillistä. Omat muksut ovat kokoajan tehneet opiskelujen sivussa oman alansa töitä (toinen DI, toinen KTM) ja helposti työllistyivät valmistumisen jälkeen. Se työura ja verkostot luodaan jo opiskeluaikana niin ei tarvitse ihmetellä työttömyyttä valmistuttua.
Niinhän se on, ettei koulutus merkitse mitään, vaan suhteet. Esim. Pekka Haavisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KTM on Ruotsalainen moottoripyörä.
DI, Di tai di tarkoittaa seuraavia: 501, roomalaisin numeroin DI, lukusana. Dagens Industri, DI, ruotsalainen talouslehti. dba, IATA-koodi DI, lentoyhtiö
eli mitä yrität sanoa.
KTM on kylläkin itävaltalainen moottoripyörämerkki.
Älä olisi kertonut jotta tuokin viisastelija joutuisi "totuutena" pitämiään asioita joskus edes tarkistaa. Juuri sen vuoksi en kertonut mistä maasta se on kotoisin vaan totesin ainoastaan ettei se ole ruotsalainen moottoripyörä. Itsellä nimittäin on pari kotaria monttupyörinä.
Selitys löytyy ehkä ulkonäöstä 😵
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähitulevaisuudessa varmasti yhä enemmän ihan korkeasti koulutettujakin aikuisia pakotetaan lähihoitajan koulutukseen. Tämä on oikeasti pelottavaa, mutta eräiden tahojen ratkaisu kaikkiin ongelmiin kun tuo nyt on harvoja työllistäviä aloja. Siinä ei sitten kysellä motivaatiota, kiinnostusta ja juuri soveltuvuuttakaan.
En suostu.
Sitten seuraa karenssi. TE-toimistolla on tässä diktaattorin mielivalta, eikä siinä paljoa työttömän toiveita kysellä. Jos TE-toimisto päättää, että joku työtön hakee lähihoitajan koulutukseen niin pakkohan se on hakea tai se karenssi iskee. Onneksi itse pitkäaikaistyöttömänä olen lähihoitajan koulutuksen sentään välttänyt, eikä sitä ole edes tarjottu.
Älä höpötä. Sinne koulutukseen ei vain mennä vaan valitaan. Ei soveltumattomia oteta, esim burgerit ja selkävaivaiset.
Vierailija kirjoitti:
Lähitulevaisuudessa varmasti yhä enemmän ihan korkeasti koulutettujakin aikuisia pakotetaan lähihoitajan koulutukseen. Tämä on oikeasti pelottavaa, mutta eräiden tahojen ratkaisu kaikkiin ongelmiin kun tuo nyt on harvoja työllistäviä aloja. Siinä ei sitten kysellä motivaatiota, kiinnostusta ja juuri soveltuvuuttakaan.
Pako ulkomaille alkaa. Hoitajia lähtee myös muualle esim. Ruotsiin, saudeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika merkillistä. Omat muksut ovat kokoajan tehneet opiskelujen sivussa oman alansa töitä (toinen DI, toinen KTM) ja helposti työllistyivät valmistumisen jälkeen. Se työura ja verkostot luodaan jo opiskeluaikana niin ei tarvitse ihmetellä työttömyyttä valmistuttua.
Oman alan töiden saanti opintojen ohessa on ihan arpapeliä.
Ei todellakaan ole. Eka kesä leikkaat nurmikoita, toisena menet omaa alaa liippaaviin suorittaviin hommiin ja kolmantena oletkin jo kesälomatuuraajana alan hommissa. Sitten kun valmistut, osaat hommat ja sinulla on näyttöä siitä.
Oikeastihan sen nurtsinleikkuu, kaupankassa, siivojan homman voi tehdä viimeistään abi-vuoden kesällä. Silloin olet ekan opiskeluvuoden jälkeen paremmassa asemassa saamaan sen paskahomman omalta alalta. Parina kesänä tekee sitä perusduunia harjoittelijan palkalla niin seuraavina vuosina pääsee jo kohtuupalkalla parempiin hommiin. Tällöin myös alkaa aueta ovet osa-sikaiseen työhön omalta alalta koko vuodeksi.
Tässä on muutama mutta. Ensinnäkin, kaikkien omalla alalla ei ole olemassa paskahommia. DI-opiskelija voi mennä alan tuotantohommiin ja lääkisaloittelija hoitoapulaiseksi, mutta mitä on vaikkapa biologin tai yhteiskuntatieteilijän suorittava työ? Tai opettajan - kouluavustajan hommia on olemassa, mutta ei kesäaikaan. Toisekseen, tämä kaava toimii lähinnä niille, jotka opiskelevat hyvän työllisyyden aikana. Jos on sattunut aloittamaan opinnot huonon työllisyyden aikaan, on kesätöitä ylipäätään missään hommissa ollut huomattavasti niukemmin tarjolla. Silloin alkuvaiheen opiskelijat eivät pysty ollenkaan kilpailemaan oman alan perustasonkaan duuneista, vaan saa olla onnellinen jos ylipäätään löytää jotain. Ja koko homma lähtee käyntiin paljon huonommin.
Tämähän on tosiaan alanvalintakysymys. Niitä työllistymismahdollisuuksia pitääkin miettiä ennenkuin hakee alalle.
Hah. Silloin kun valitsin alani 90-luvulla, työtön fyysikko oli kuin lentävä lehmä.
Koska pääsit joka asiassa läpi rimaa hipoen, etkä osaa ulkoa opittuja fraaseja soveltaa oikeisiin töihin.
kaltaisiasi on paljon. Ei teidänlaisillenne ole mitään käyttöä. Ehkä mäkkärin kassa olisi sopivin paikka.