Cindi ,20, ja Henkka, 53: Ikä on vain numero!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heidän suhde ei kuulu kuin heille itselleen ja tavallaan myös molempien vanhemmille (jos miehen vanhemmat ovat edes enää elossa).

Jos ovat yhdessä vielä kymmenen vuoden päästä niin vierellä ehkä oli se oikea.

Miksi 53-vuotiaan vanhemmat eivät voisi olla elossa? Eihän ne välttämättä ole vielä edes 80v. 

Ainakin minun vanhemmat on elossa ja olen 70 syntynyt

Ei ne ole kummatkaan vielä 80 v

Silloin lapset hankittiin alle 30 v

Ei mitenkään automaationa hankittu. Oli silloinkin iäkkäämpiä vanhempia. Mutta yleisempää oli olla alle 30v äiti tai isä kuin nykyisin. Nykyisinhän pidetään melkein lapsivanhempana, jos 25v tulee isäksi. 

Minulla on ystävä, jolla on aina ollut itseään vanhempia miehiä. Ei sentään 30 v ikäerolla, n 10-20.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella palstan incelinaisella on mahdollisuus ottaa parikymppinen mies.

Ainiin...

Ei näitä miesvihaajia kukaan huoli! :D Ja se ärsyttää! xD M28

Näitä suututtaa juuri tuo. Yhdessä ketjussa nämä samat naiset valitti yksinäisyyttä. Noh, kun lukee näitä miesvihakommentteja, niin naisten yksinäisyyteen on hyvä syy.

Ärsyttäähän se, kun nuoret naiset voittaa joka kerta ja nuoret miehet ei huoli.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ystävä, jolla on aina ollut itseään vanhempia miehiä. Ei sentään 30 v ikäerolla, n 10-20.

Jos ikää on enemmän kuin 20v, ei 10v ikäero edes oli kovin suuri. Esim. 40v ja 50v eivät välttämättä ole kovinkaan erilaisessa elämänvaiheessa. Toisin kuin esim. 18v ja 28v. 

Vierailija kirjoitti:

On se niin kummaa, että miten tämä aiemmin luonnolliseksi asetelmaksi (näin evoluution näkökulmasta) on muuttunut perverssiksi ja jopa pedofiliaan rinnastettavaksi. Sitten hehkutetaan jotain alaikäisiä poikia, hädin tuskin teinejä, sekstailemassa useita kertoja päivässä 45-vuotiaan naisopettajan kanssa. Sitten joku 52-vuotias mies ja 26-vuotias nainen on perverssiä ja pedofiliaa, vaikka tätähän on pystynyt perustelemaan nuoren naisen kauneudella ja hedelmällisyydellä. Vanhempi mies sitten kykenee antamaan turvaa niin taloudellisesti kuin fyysisesti jälkikasvulle. Sen sijaan en ole löytänyt evoluutiopsykologilta puoltavia lausuntoja teinipoikien ja naisopettajan seksiakteista. Ja outoa, kun noissa naisopettaja-caseissa häviää se vanhempien naisten ällöttävyys ja parasta ennen-puheet, vaikka sitten muistetaan oudoksua Macronin vanhempaa rouvaa tai Madonnan toyboy-seikkailuja.

Outo kirjoitus. Pystytäänhän 52-vuotiaan naisen ja 26-vuotiaan miehenkin suhdetta ihan samalla tavalla perustelemaan miehen komeudella ja viriliteetillä? Kyllä fyysinen haluttavuus on myös naisille tärkeää.

Vanhempi mies on ollut kenties turvallinen taloudellisesti jossain ajanjaksoissa ja joissain kulttuureissa, joissa naisen mahdollisuuksia tienata itse elantonsa on rajoitettu. Jos nainen voi tienata itse, ei vanhan miehen ja nuoren naisen suhde ole sen biologisesti perustellumpi kuin päinvastainenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ystävä, jolla on aina ollut itseään vanhempia miehiä. Ei sentään 30 v ikäerolla, n 10-20.

Jos ikää on enemmän kuin 20v, ei 10v ikäero edes oli kovin suuri. Esim. 40v ja 50v eivät välttämättä ole kovinkaan erilaisessa elämänvaiheessa. Toisin kuin esim. 18v ja 28v. 

Mulla on 8 vuotta vanhempi mies ja tässä 40-50 vuotiaina ollaan kyllä aika samanlaisessa elämänvaiheessa, mutta fyysisesti ikäero alkaa näkyä tosi paljon. Miehellä alkaa olla vaivoja, on harmaantunut ym. Ikäeron merkitys on ikäänkuin kasvanut koko suhteen ajan vaikka alkuun se tuntui melko pieneltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos Cindy olisikin 53v. ja Henkka 20v.

Olisiko silloin ikäerolla väliä?

Tottakai olisi. Miehellä ois luultavasti joku äititrauma ja naisella joku toisen sortin ongelma jos haluaa keskenkasvuisen kanssa olla.

Nuori nainen haluaa joskus vanhemman miehen koska samanikäiset ovat usein vielä niin kakaroita ettei niiden kanssa voi edes keskustella järkevästi. Vähemmän kiinnostaa auton viritys tai kalareissut.

Mun tuttavapiirissä kalareissut on 50+ miesten harrastus, ei suinkaan parikymppisten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ystävä, jolla on aina ollut itseään vanhempia miehiä. Ei sentään 30 v ikäerolla, n 10-20.

Jos ikää on enemmän kuin 20v, ei 10v ikäero edes oli kovin suuri. Esim. 40v ja 50v eivät välttämättä ole kovinkaan erilaisessa elämänvaiheessa. Toisin kuin esim. 18v ja 28v. 

Mulla on 8 vuotta vanhempi mies ja tässä 40-50 vuotiaina ollaan kyllä aika samanlaisessa elämänvaiheessa, mutta fyysisesti ikäero alkaa näkyä tosi paljon. Miehellä alkaa olla vaivoja, on harmaantunut ym. Ikäeron merkitys on ikäänkuin kasvanut koko suhteen ajan vaikka alkuun se tuntui melko pieneltä.

Täysin ohis: olen muutamaa kuukautta alle 40v ja minullakin on jo harmaita. Pointtina se, että harmaantuminen on enemmän geeneistä kiinni kuin siitä, että alkaa olla vanha. Vaikka en minäkään toki mikään tyttönen enää ole :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ystävä, jolla on aina ollut itseään vanhempia miehiä. Ei sentään 30 v ikäerolla, n 10-20.

Jos ikää on enemmän kuin 20v, ei 10v ikäero edes oli kovin suuri. Esim. 40v ja 50v eivät välttämättä ole kovinkaan erilaisessa elämänvaiheessa. Toisin kuin esim. 18v ja 28v. 

Mulla on 8 vuotta vanhempi mies ja tässä 40-50 vuotiaina ollaan kyllä aika samanlaisessa elämänvaiheessa, mutta fyysisesti ikäero alkaa näkyä tosi paljon. Miehellä alkaa olla vaivoja, on harmaantunut ym. Ikäeron merkitys on ikäänkuin kasvanut koko suhteen ajan vaikka alkuun se tuntui melko pieneltä.

Meillä taas ihan toisinpäin. Mies on minua 12v vanhempi, mutta hänellä ei ole yhtään harmaita. Minulla olisi puoli päätä harmaana, jos en värjäisi. Vaivojen suhteenkin minä olen "voitolla".

N42

No hyi.. Vastenmielisen näköinen mies. Olisi ottanut jonkun komeamman.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Onnea vaan nuorelle parille👍🙂

On joku kivakin linjalla

Jos kaks ihmistä toisistaan tykkää niin siinäpä tykätköön. Se on heidän etuoikeus, onni ja ilo.

Ei meillä muilla ole siihen mitään edellytyksiä puuttua tai arvostella, edellyttäen tietenkin että täysi-ikäisiä ja normaali järjellä varustettuna molemmat.

Oikeastihan on tosi harvinaista että ihminen löytää itselleen juuri sopivan puolison ja jos näin käy niin eihän ulkopuolinen voi muuta ku onnitella.

Cindille vinkkinä, ettei niitä lapsia kyllä kannata vanhan miehen kanssa ruveta tekemään. Vanha isä nostaa mm autismin riskiä. Ei mulla muuta.

Vierailija kirjoitti:

No hyi.. Vastenmielisen näköinen mies. Olisi ottanut jonkun komeamman.

Mitä suotta, jos Henkalla on lompakko kunnossa. Eipä sitä Hjalliskaan naisia ulkomuodollaan ole saanut. 

Vierailija kirjoitti:

Cindille vinkkinä, ettei niitä lapsia kyllä kannata vanhan miehen kanssa ruveta tekemään. Vanha isä nostaa mm autismin riskiä. Ei mulla muuta.

Cindi ei sinun vinkeilläsi tee mitään. Noin muutenkaan aika harvalla 20-vuotiaana on lapsenteko mielessä. 

.

"Ikä on vain numero"

... ja aika kuluu, ikä karttuu.

Muistelen, että aika monta haastattelua on ollut Päivi Lipposelta miten on raskasta nykyisessä elämänvaiheessa, kun Paavo on kahdeksankymppinen ja Päivi viisikymppinen.

Minusta outoa tuossa on myös se että pitää itseään tyrkyttää mediaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli parikymppisenä suhde isolla ikäerolla. Se oli ainoa suhde elämässäni jota kadun todella syvästi. Suhde oli todella epätasapainoinen ja se johtui ikäerosta (ja toki niistä miehen luonteenpiirteistä, jotka saivat hänet aloittamaan suhteen niin paljon nuoremman ihmisen kanssa, eli vallanhalu, pinnallisuus, auktoriteettiaseman hakeminen ym.) Tuo suhde vaikutti elämääni pitkään sen jälkeen hyvin negatiivisella tavalla. Minun oli pitkään vaikea ymmärtää millainen on normaali, tasapuolinen parisuhde.

 

Jokainen tekee omat virheensä, eikä se minulle kuulu. Tämä on vain yksi näkökulma "Ikä on vain numero" -hehkutukseen. Se on numero, jolla on paljon merkitystä ihmisen elämässä ja keskinäisissä suhteissa. Aikaa ei voi huijata.

Sama täällä. Olin niin nuori ja kokematon, että kun mies valehteli ikänsä reilusti alaspäin, se meni minuun täydestä.

En meinannut päästä tyypistä mitenkään eroon. Kun viimein pääsin muutaman vuoden kuluttua, unohdin hänet kymmeniksi vuosiksi. Nyt kuvio on palannut mieleeni vahvasti, ja olen tajunnut, miten vallankäyttösuhde vaurioitti minua. Kadun tapahtunutta todella syvästi. Kunpa en olisi tapaamisiltana mennyt kirjastoon, josta hän minut stalkkasi.

tässä keississä taisi olla kummallakin iät ja muut speksit tiedossa. Valehtelevat k-päät on oma laumansa ja siinä ei iällä ole merkitystä, onhan näitä 13v havittelevia 30v"äijiäkin" nähty.  En lähtisi tämän perusteella vetämään johtopäätöstä kaikista ikäerosuhteista. Antakaa ihmisten elää ja olla. Itsekään en tämä ikäeron suhteeseen lähtisi( ikää jo itselläni sen verran ettei kannata :) ) mutta en nyt jaksa kaikkea juosta tuomitsemaan kunhan tosiaankin molemmat ovat täysi-ikäisiä ja omasta tahdosta mukana. Nykyään harvempi liitto on mikään loppuelämän keissi, niin jos heillä on vaikka hyvä 10v suhde niin mikä on ongelma? 

Vierailija kirjoitti:

Pidän n. 20v vanhemmista kuin olen (miehistä sekä naisista), mutta realiteettien puolesta harkitsisin vakavaa parisuhdetta tarkaan. Tulee se aika, kun olen neli-viisikymppinen ja puoliso alkaa kärsiä vanhuuden krempoista. Toki itsekin voin sairastua ja jopa kuolla ensin ja kaikkea voi tapahtua, mutta todennäköisyys sille on pieni.

Tuppaan ihastumaan arkielämässä kohtaamiini ihmisiin, ja pidän suhteista, joissa ihastuminen kehittyy hitaasti ystävän kanssa. Kerran jatkoin entisen opettajani kanssa yhteydenpitoa täysi-ikäisenä, ja päädyimme suhteeseen (tosin seksittömään hänen pyynnöstään, mutta kaikkea muuta läheisyyttä oli kyllä). Toisen kerran aloin pyytää pomoani lounaille ja kävelyille aluksi ystävämielessä, koska pidin hänen seurastaan, mutta tajusin pian pitäväni hänestä muutoinkin kuin ystävänä. Yliopistossa minulla oli itseäni 40 vuotta vanhempi professori, jonka kanssa jaoimme mielenkiinnon filosofista kirjallisuutta kohtaan ja istuimme välillä kahvilassa juttelemassa aiheesta. Puhtaasti platoninen suhde enkä olisi tehnyt aloitetta muuhun, koska hän oli jo minullekin liian vanha, mutta mielestäni meillä oli paljon enemmän juteltavaa kuin minulla oli yhdenkään kurssikaveriystäväni kanssa. Voi tosin johtua siitä, etten opiskellut filosofiaa.

Pidän ihmisitä, joiden nuoruuden toilailut on jo toilailtu ja jotka tietävät, mitä elämältä haluavat, koska olen itsekin määrätietoinen ja rauhallinen ihminen. Ei kai tässä mitään väärää ole, jos kumpikin osapuoli kokee suhteen tyydyttävänä? Jos toinen kokee nuoren ulkonäköni siinä isona plussana, ei se minua haittaa.

Huvittavaa on, että ihmiset kuvittelevat minun olevan rahan ja statuksen perässä, jos tapailen vanhempaa miestä. Minulla on vanhemmilta lahjaksi saatua sekä itse ansaittua sijoitusvarallisuutta riittävästi, jotta minun ei tarvitsisi tehdä töitä enää ikinä, ja 3000 euron nettopalkka. Pikemminkin salailen noita tutuilta, jotta he eivät ala hyväksikäyttää minua! Olen maanläheinen eikä minulla ole mitään kaipuuta tai houkutusta materiaan, koska olen kasvanut sen keskellä. Esimerkiksi kahdenkympin kukkakimppu on mielestäni paljon kivempi lahja kumppanilta kuin kahdensadan timanttikorvakorut, koska jälkimmäisiä minulla on jo enkä käytä niitäkään. Kukkakimppuja kumminkin tarvitaan aina uusia ja ne piristävät kotia hetkellisesti tuottamatta krääsää.

N24

Oletko varma, että tunnistat sen hyväksikäytetäänkö sinua emotionaalisesti. Ehkäpä haet hyväksyntää mitä et saanut kasvaessasi, materiaa oli mutta oliko muuta. Kirjoitat vähätellen ikäisistäsi. Miksi? Mikä erottaa sinut ikäisistäsi? Miten olet erilainen?

Vierailija kirjoitti:

Minusta outoa tuossa on myös se että pitää itseään tyrkyttää mediaan. 

no mieluummin mä tätä luen, kun pettämistä ihannoivan ja perhettään halveksivan perheenäidin tarinaa :)