Laajan tutkimuksen mukaan transleikkauksen läpikäyneistä 81% tuntee kipua 5 vuotta myöhemmin, puolella sattuu seksi ja kolmannes on inkontin...

Lääketiede ei tosiaankaan ole niin kehittynyttä että leikkaisin hyvin toimivat värkkini pois ja asentelisin jotain tilalle. Minulla on yksi leikkausarpi jota kiristelee toisinaan ja ihan kiva on että alakerrassa ei sellaisia ole.

Autismin kirjolla olevilla esim.aspergereilla on useammin häiriöitä sukupuoli-identiteetin kanssa. Esim.henkilöt, joilla erityisiä mielenkiinnon kohteita tai erityislahjakkuutta.

Vierailija kirjoitti:

Ööö! 🤔 Miten ne pystyy harrastamaan seksiä?? Kun oikeat paikat on leikattu pois tai tehty joku tekopenis!

Kaikki transleikatut on seksuaalisesti ja lisääntymiskyvyltään menetettyjä.

Se nyt on selvä että jos menet leikkelemään täysin tervettä alapäätä isoja ongelmia tulee. Näille miehille tehdään leikkauksella ammottava aukko jonka ei anneta sulkeutua ollenkaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten moni saa verenmyrkytyksen tuosta "operaatioista"

Vierailija kirjoitti:

Genitaali-etuliite puhuttaessa kirurgiasta on kyllä sellainen, jota ei tulisi koskaan käyttää. Mutilointi on paljon kuvaavampi sana tälle käsitteelle. Se on pelkkä irvikuva, mikä ikinä siellä jalkovälissä operaation lopputuloksena möllöttää. Sairas ja toimimaton kudoskasa.

Pikkutyttöjä silpovat somalipuoskarit ovat hyödyntämätön voimavara näissä leikkauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede ei tosiaankaan ole niin kehittynyttä että leikkaisin hyvin toimivat värkkini pois ja asentelisin jotain tilalle. Minulla on yksi leikkausarpi jota kiristelee toisinaan ja ihan kiva on että alakerrassa ei sellaisia ole.

Haluaisin mennä kullinpidennysleikkaukseen mutta pelkään että menen väärästä ovesta jonka takana tehdään lyhennyksiä. Tai dimensiot ovat väärin. Kaavakkeessa oleva 30 on senttejä eikä millejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ahdistus mikä ihmiselle tulee, kun tajuaa että on tehnyt jotain noin peruuttamatonta.

En ikinä suostuisi ketään leikkaamaan tuolla tavalla, jos olisin lääkäri.

Entä se ahdistus, kun oma keho tuntuu vieraalta? Miten hoitaisit tätä?

Jos oikeasti kokee olevansa eri sukupuolta kuin biologinen sukupuoli, niin ihan hyvin voi elää kuitenkin sen koetun sukupuolen mukaista elämää. Esim hormonien syönti on huomattavasti pienempi paha kuin leikellä genitaaleja. Hyväksyy sen, ettei kropasta saa täydellistä kaikilta osin. Onhan ihmisillä monenlaisia vammojakin ja niiden kanssa vaan eletään. Koska todennäköisesti haitat tulee olemaan huomattavasti isommat kuin kuviteltu hyöty silloin jos alapäätä leikellään. Kannattaa tarkoin harkita ja ottaa selvää.

Eli nytkö sitten hyväksytään, että naisella voi olla penis? Että transhenkilö saa elää kokemansa sukupuolen elämää ilman kirurgiaa? Koska siitä oltiin kyllä kovin huolissaan, kun edellisen kerran lakia muutettiin, kuinka leikkauksia haluamattomat eivät ole oikeasti transsukupuolisia.

Eipä se sukupuolidysforia sitten kovin elämää rajoittavaa taida olla, jos voidaan elää ilman hormoneja ja kirurgiaa eikä silloin ole mitään perustetta saada vaihtaa juridista, jos ei ole minkäänlaista pyrkimystäkään "elää vastakkaisen sukupuolen roolissa", mikä on sekin muuten täysin älyvapaa konsepti. Ja ei, edelleenkään ei hyväksytä, että naisella voi olla penis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ahdistus mikä ihmiselle tulee, kun tajuaa että on tehnyt jotain noin peruuttamatonta.

En ikinä suostuisi ketään leikkaamaan tuolla tavalla, jos olisin lääkäri.

Entä se ahdistus, kun oma keho tuntuu vieraalta? Miten hoitaisit tätä?

Jos oikeasti kokee olevansa eri sukupuolta kuin biologinen sukupuoli, niin ihan hyvin voi elää kuitenkin sen koetun sukupuolen mukaista elämää. Esim hormonien syönti on huomattavasti pienempi paha kuin leikellä genitaaleja. Hyväksyy sen, ettei kropasta saa täydellistä kaikilta osin. Onhan ihmisillä monenlaisia vammojakin ja niiden kanssa vaan eletään. Koska todennäköisesti haitat tulee olemaan huomattavasti isommat kuin kuviteltu hyöty silloin jos alapäätä leikellään. Kannattaa tarkoin harkita ja ottaa selvää.

Eli nytkö sitten hyväksytään, että naisella voi olla penis? Että transhenkilö saa elää kokemansa sukupuolen elämää ilman kirurgiaa? Koska siitä oltiin kyllä kovin huolissaan, kun edellisen kerran lakia muutettiin, kuinka leikkauksia haluamattomat eivät ole oikeasti transsukupuolisia.

Eipä se sukupuolidysforia sitten kovin elämää rajoittavaa taida olla, jos voidaan elää ilman hormoneja ja kirurgiaa eikä silloin ole mitään perustetta saada vaihtaa juridista, jos ei ole minkäänlaista pyrkimystäkään "elää vastakkaisen sukupuolen roolissa", mikä on sekin muuten täysin älyvapaa konsepti. Ja ei, edelleenkään ei hyväksytä, että naisella voi olla penis.

Eli nyt taas vaaditaankin sitä kirurgiaa, että on riittävän trans. Koittakaa jo päättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ahdistus mikä ihmiselle tulee, kun tajuaa että on tehnyt jotain noin peruuttamatonta.

En ikinä suostuisi ketään leikkaamaan tuolla tavalla, jos olisin lääkäri.

Entä se ahdistus, kun oma keho tuntuu vieraalta? Miten hoitaisit tätä?

No samalla periaatteella tulee hoitaa kuin kaikkea muutakin: ensin pitää selvittää mitä tämä vieraus tarkalleen ottaen on. Dysforiaa, dysmorfiaa, disso-oire, maniavaihe, epävakaa persoona...? Mikä laukaissut, voidaanko pitää kroonisena vai ohimenevänä? Miten todennäköisesti hoito x hyödyttää potilasta, mitkä on haitat, onko sille esteitä tai parempia vaihtoehtoja? Tältä pohjalta transhoidot on murto-osalle ratkaisu sellaiseen oireeseen, että oma keho ahdistaa tai tuntuu vieraalta.

Kylmää ajatus, että informed consentia ollaan ajamassa tännekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ahdistus mikä ihmiselle tulee, kun tajuaa että on tehnyt jotain noin peruuttamatonta.

En ikinä suostuisi ketään leikkaamaan tuolla tavalla, jos olisin lääkäri.

Entä se ahdistus, kun oma keho tuntuu vieraalta? Miten hoitaisit tätä?

Jos oikeasti kokee olevansa eri sukupuolta kuin biologinen sukupuoli, niin ihan hyvin voi elää kuitenkin sen koetun sukupuolen mukaista elämää. Esim hormonien syönti on huomattavasti pienempi paha kuin leikellä genitaaleja. Hyväksyy sen, ettei kropasta saa täydellistä kaikilta osin. Onhan ihmisillä monenlaisia vammojakin ja niiden kanssa vaan eletään. Koska todennäköisesti haitat tulee olemaan huomattavasti isommat kuin kuviteltu hyöty silloin jos alapäätä leikellään. Kannattaa tarkoin harkita ja ottaa selvää.

Eli nytkö sitten hyväksytään, että naisella voi olla penis? Että transhenkilö saa elää kokemansa sukupuolen elämää ilman kirurgiaa? Koska siitä oltiin kyllä kovin huolissaan, kun edellisen kerran lakia muutettiin, kuinka leikkauksia haluamattomat eivät ole oikeasti transsukupuolisia.

Eipä se sukupuolidysforia sitten kovin elämää rajoittavaa taida olla, jos voidaan elää ilman hormoneja ja kirurgiaa eikä silloin ole mitään perustetta saada vaihtaa juridista, jos ei ole minkäänlaista pyrkimystäkään "elää vastakkaisen sukupuolen roolissa", mikä on sekin muuten täysin älyvapaa konsepti. Ja ei, edelleenkään ei hyväksytä, että naisella voi olla penis.

Eli nyt taas vaaditaankin sitä kirurgiaa, että on riittävän trans. Koittakaa jo päättää.

Sukupuolidysforia on mielenterveyshäiriö. Trans on ihminen, joka on hoitanut dysforiaansa kehomuokkauksin. Jos dysforiaa ei ole hoidettu kehonmuokkauksin, ihminen ei ole trans. Sininen tukka, lökäpöksyt tai nenälävistys ei tee ihmisestä transia.

Vierailija kirjoitti:

Palomies-mieheni ihailee lihaksikkaita transmiehiä, jotka ovat pukeutuneet naiseksi. Mitä teen?

Valvo palomiehen letkua.

Otsikko on väärin, kannattaisi lukea artikkeli, vaikka onkin dailymail

A huge majority - 81 percent - of those who had gender-affirming surgery in the past five years said they endured pain simply from moving around in the weeks and months after going under the knife.

81 prosenttia – viimeisen viiden vuoden aikana sukupuolen vahvistavan leikkauksen saaneista kertoi kokeneensa kipuja viikkojen ja kuukausien ajan leikkauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Palomies-mieheni ihailee lihaksikkaita transmiehiä, jotka ovat pukeutuneet naiseksi. Mitä teen?

Auttaako parisuhdeterapia pelastamaan suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannattaisi. Ei pidä kiirehtiä näin isoja päätöksiä. Mieli voi muuttua kun kasvaa.

Ja nyt on ollut vielä uusia tutkimuksia siitä, että aivot eivät ole "valmiit" vielä 25-vuotiaanakaan, vai mikä se ikä tarkalleen olikaan, josta on ennen sanottu että on kehittynyt "valmiiksi". Ikärajan pysyville muutoksille trans-asioissa pitäisi olla ennemminkin 30 vuotta.

Tai sitten pitäis vähitellen myöntää, että psyykkisesti sairaan ihmisen kehon silpominen on moraalitonta touhua ja sitä pitäisi pitää lääketieteellisenä kaltoinkohteluna aivan sama minkäikäisestä henkilöstä on kyse. Meidän ajan lobotomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ahdistus mikä ihmiselle tulee, kun tajuaa että on tehnyt jotain noin peruuttamatonta.

En ikinä suostuisi ketään leikkaamaan tuolla tavalla, jos olisin lääkäri.

Entä se ahdistus, kun oma keho tuntuu vieraalta? Miten hoitaisit tätä?

Jos oikeasti kokee olevansa eri sukupuolta kuin biologinen sukupuoli, niin ihan hyvin voi elää kuitenkin sen koetun sukupuolen mukaista elämää. Esim hormonien syönti on huomattavasti pienempi paha kuin leikellä genitaaleja. Hyväksyy sen, ettei kropasta saa täydellistä kaikilta osin. Onhan ihmisillä monenlaisia vammojakin ja niiden kanssa vaan eletään. Koska todennäköisesti haitat tulee olemaan huomattavasti isommat kuin kuviteltu hyöty silloin jos alapäätä leikellään. Kannattaa tarkoin harkita ja ottaa selvää.

Eli nytkö sitten hyväksytään, että naisella voi olla penis? Että transhenkilö saa elää kokemansa sukupuolen elämää ilman kirurgiaa? Koska siitä oltiin kyllä kovin huolissaan, kun edellisen kerran lakia muutettiin, kuinka leikkauksia haluamattomat eivät ole oikeasti transsukupuolisia.

Eipä se sukupuolidysforia sitten kovin elämää rajoittavaa taida olla, jos voidaan elää ilman hormoneja ja kirurgiaa eikä silloin ole mitään perustetta saada vaihtaa juridista, jos ei ole minkäänlaista pyrkimystäkään "elää vastakkaisen sukupuolen roolissa", mikä on sekin muuten täysin älyvapaa konsepti. Ja ei, edelleenkään ei hyväksytä, että naisella voi olla penis.

Eli nyt taas vaaditaankin sitä kirurgiaa, että on riittävän trans. Koittakaa jo päättää.

Sukupuolidysforia on mielenterveyshäiriö. Trans on ihminen, joka on hoitanut dysforiaansa kehomuokkauksin. Jos dysforiaa ei ole hoidettu kehonmuokkauksin, ihminen ei ole trans. Sininen tukka, lökäpöksyt tai nenälävistys ei tee ihmisestä transia.

Ja yleensä transseksuaalit ovat käyneet sen koko ruljanssin läpi ja kulkevat maailmassa siinä sukupuolessaan missä ovat ja käyttävät heille oikeita wc:eitä (ei siis parrakkaita naisia naisten vessoihin, ymmärtävät rajat ja kunnioituksen biologisia sukupuolia kohtaan), kun taas transsukupuoliset elävät ideologiaa, haluavat puhuteltavan tietyllä pronominillä ja värjätään hiukset ja itketään somessa kun käytetään deadnamea, yms..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän , että jos kokee itsensä naiseksi tai mieheksi niin haluaa vaihtaa, mutta kannattaisi odottaa kunnes geeniteknologia on parempi eikä vain silpoa elimiä

Eihän monet haluakaan sitä genitaalikirurgiaa juuri noiden ongelmien vuoksi. Mutta juuri kaikki anti-trans -tahothan sitä vaatii, että ei sais korjata juridistakaan sukupuolta ilman tuota genitaalikirurgiaa, ja valittaa peniksellisistä naisista ja siitä, että ei sais olla peniksellinen nainen, tai ei oo aito trans.

Sukupuolihäiriintyneiden pitäisi korjata sitä pääkoppaansa terapiassa eikä alkaa silpomaan itseään tai vaihtelemaan juridista merkintää sellaiseksi, mitä eivät ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ahdistus mikä ihmiselle tulee, kun tajuaa että on tehnyt jotain noin peruuttamatonta.

En ikinä suostuisi ketään leikkaamaan tuolla tavalla, jos olisin lääkäri.

Entä se ahdistus, kun oma keho tuntuu vieraalta? Miten hoitaisit tätä?

Jos oikeasti kokee olevansa eri sukupuolta kuin biologinen sukupuoli, niin ihan hyvin voi elää kuitenkin sen koetun sukupuolen mukaista elämää. Esim hormonien syönti on huomattavasti pienempi paha kuin leikellä genitaaleja. Hyväksyy sen, ettei kropasta saa täydellistä kaikilta osin. Onhan ihmisillä monenlaisia vammojakin ja niiden kanssa vaan eletään. Koska todennäköisesti haitat tulee olemaan huomattavasti isommat kuin kuviteltu hyöty silloin jos alapäätä leikellään. Kannattaa tarkoin harkita ja ottaa selvää.

Eli nytkö sitten hyväksytään, että naisella voi olla penis? Että transhenkilö saa elää kokemansa sukupuolen elämää ilman kirurgiaa? Koska siitä oltiin kyllä kovin huolissaan, kun edellisen kerran lakia muutettiin, kuinka leikkauksia haluamattomat eivät ole oikeasti transsukupuolisia.

Eipä se sukupuolidysforia sitten kovin elämää rajoittavaa taida olla, jos voidaan elää ilman hormoneja ja kirurgiaa eikä silloin ole mitään perustetta saada vaihtaa juridista, jos ei ole minkäänlaista pyrkimystäkään "elää vastakkaisen sukupuolen roolissa", mikä on sekin muuten täysin älyvapaa konsepti. Ja ei, edelleenkään ei hyväksytä, että naisella voi olla penis.

Eli nyt taas vaaditaankin sitä kirurgiaa, että on riittävän trans. Koittakaa jo päättää.

Tää on tää ikuinen paradoksi. Ja millä ehdottomuudella ja kaikkitietävyydellä nämä luulee tietävänsä aiheesta aidosti mitään on kyllä ennen kaikkea surullista.

Ei ole mikään paradoksi. Jos ei koe kehonmuokkauksia tarpeelliseksi, sp-dysforia ei ole niin paha, että pitäisi saada juridista vaihdettua. Juridisen sukupuolen vahvistaminen vastakkaiseen sukupuoleen oli nimenomaan niille henkilöille varattu käytäntö, jotka olivat transitionsa vieneet siihen pisteeseen asti, että juridinen sukupuolimerkintä aiheutti ongelmia.

Eli sukuelinkirurgia on suorastaan vaatimus transitiossa? Toiset täällä taas tahtovat kieltää sen, koska se on heidän mielestään tarpeetonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ahdistus mikä ihmiselle tulee, kun tajuaa että on tehnyt jotain noin peruuttamatonta.

En ikinä suostuisi ketään leikkaamaan tuolla tavalla, jos olisin lääkäri.

Entä se ahdistus, kun oma keho tuntuu vieraalta? Miten hoitaisit tätä?

Jos oikeasti kokee olevansa eri sukupuolta kuin biologinen sukupuoli, niin ihan hyvin voi elää kuitenkin sen koetun sukupuolen mukaista elämää. Esim hormonien syönti on huomattavasti pienempi paha kuin leikellä genitaaleja. Hyväksyy sen, ettei kropasta saa täydellistä kaikilta osin. Onhan ihmisillä monenlaisia vammojakin ja niiden kanssa vaan eletään. Koska todennäköisesti haitat tulee olemaan huomattavasti isommat kuin kuviteltu hyöty silloin jos alapäätä leikellään. Kannattaa tarkoin harkita ja ottaa selvää.

Eli nytkö sitten hyväksytään, että naisella voi olla penis? Että transhenkilö saa elää kokemansa sukupuolen elämää ilman kirurgiaa? Koska siitä oltiin kyllä kovin huolissaan, kun edellisen kerran lakia muutettiin, kuinka leikkauksia haluamattomat eivät ole oikeasti transsukupuolisia.

Transnaisella voi olla penis, koska hän on mies. Naisella ei ole edelleenkään penistä.

Aikuinen ihminen saa elää elämäänsä juuri niin kuin haluaa, jos ei vahingoita ketään.

En kyllä huomannut translakiuudistuksen aikaan yhtään tahoa, joka olisi vaatinut leikkauksia juridisen ehdoksi. Päinvastoin suurin osa kannatti lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistoa. Ilmoitusmenettelyksi muuttamista kritisoitiin kyllä, ja ihan aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös se ole vielä niinkin ettei keinotekoinen vagina pysy auki vaan sitä pitää venytellä? 

Näin on. Joko säännöllinen yhdyntä tai sitten sinne pitää itse tunkea jonkilainen pötkylä. Eipä kuulosta kovin toimivalta.

Nussii toisen avohaavaa. Hyi hitto.

Ruotsin tv esitti vähän aikaa sitten dokumentin, jossa sanottiin, että teini-ikäsenä saadut ajatukset sukupuoli-identiteetistä muuttuvat osalla kun aikuistutaan. Ruotsissakin on ohjelman mukaan paljon teinejä, jotka ovat aloittaneet hormonihoidot ja katuvat hoitojen aloitusta. Hormonihoidot kasvavassa iässä voivat tuhota jatkossa kyvyn saada lapsia.