Laajan tutkimuksen mukaan transleikkauksen läpikäyneistä 81% tuntee kipua 5 vuotta myöhemmin, puolella sattuu seksi ja kolmannes on inkontin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Onko transnaisella ja naisella yhteistä siis säärien sheivaaminen, meikkaaminen ja mekot? Sekö on se naisen sukupuoli-identiteetti, joka naisia ja naisia larppaavia miehiä yhdistää?

Vastaa kysymkyseen, löytyvätkö nämä odotukset naiseudesta, siitä mitä nainen on, löytyvätkö ne biologiasta, vai ovatko ne subjektiivisia/sosiaalisia?

Luuletko sä, että naiseus on naisen esittämistä?

Vastaa ensin kysymykseen: löytyvätkö nämä odotukset naiseudesta, siitä mitä nainen on, löytyvätkö ne biologiasta, vai ovatko ne subjektiivisia/sosiaalisia?

Kysytkö sinä oikeasti, että pohjautuvatkö yhteisöjen kauneusihanteet biologiaan :D

Logiikallasi siis kuka tahansa vähäkarvainen/meikkaava/korkkareita käyttävä yksilö on nainen?

-eri

Vastaa kysymkseen niin kerron mitä mieltä olen "sukupuolen esittämisestä". Vastaa pliis: löytyvätkö nämä odotukset naiseudesta, siitä mitä nainen on, löytyvätkö ne biologiasta, vai ovatko ne subjektiivisia/sosiaalisia?

Kerro sinä ensin, että vaihtuuko sukupuoli pelkästään henkilökortin kirjainta vaihtamalla? Lakihan velvoittaa kohtaamaan juridisen sukupuolitiedon perusteella oli transdiagnoosia tai transhoitoja käytynä tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

"Naisena oleminen = naiseksi syntyminen. Naisena oleminen on siinä kehossa olemista, jolla on potentiaali tuottaa munasoluja, tulla raskaaksi, synnyttää ja imettää. Tää ei oo näin vaikeeta. 

Seuraavaksi sä tulet sanomaan: "mUtgKU eI kUkaAn sYnnY NaiseXXGSSS!!!!111""

Tuossa on heti yksi vastaus ihan tältä sivulta. Ihmisellä ei ole kokemusta *sukupuolesta*, on vain elämä siinä kehossa, johon on synnytty. Siihen kehoon kohdistuu odotuksia, jotka eivät tee sukupuolesta mitään kokemusta. Niihin odotuksiin voi joko mukautua tai ei riippuen omasta personaallisuudesta, mutta eivät ne kyllä mikään sukupuolikokemus ole. Vai onko sun mielestä tosiaan mekkoja pitävä, säärensä ajeleva, meikkaava mies nainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Sukupuoleen kohdistuu odotuksia - subjektiivisia ja sosiaalisia, löytyvät nämä odotukset biologiasta, löydänkö ne mikroskoopilla geeneistä?

Jos ei löydy, tarkoittaako se sitä, että mekkomies on nainen? Luuletko sä siis, että sukupuoli on pelkkää stereotypioiden esittämistä maailmalle?

Ei tarvi vastata. Tiedän jo, että juuri tismalleen niin ajattelet. Olet seksistinen, regressiivinen, naisvihamielinen, putkiaivoinen idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Muuttuuko sosiaalinen sukupuoli ilman uskottavaa fyysistä transitiota? Eivätkö transit tavoittele nimenomaan vastakkaisen sukupuolen ulkomuotoa, eli jäljittele toista biologista sukupuolta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

He kohtaavat minut sosiaalisessa todellisuudessa, ja heillä on subjektiivinen kokemus minusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Muuttuuko sosiaalinen sukupuoli ilman uskottavaa fyysistä transitiota? Eivätkö transit tavoittele nimenomaan vastakkaisen sukupuolen ulkomuotoa, eli jäljittele toista biologista sukupuolta?

Et osaa vastata

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

"Naisena oleminen = naiseksi syntyminen. Naisena oleminen on siinä kehossa olemista, jolla on potentiaali tuottaa munasoluja, tulla raskaaksi, synnyttää ja imettää. Tää ei oo näin vaikeeta. 

Seuraavaksi sä tulet sanomaan: "mUtgKU eI kUkaAn sYnnY NaiseXXGSSS!!!!111""

Tuossa on heti yksi vastaus ihan tältä sivulta. Ihmisellä ei ole kokemusta *sukupuolesta*, on vain elämä siinä kehossa, johon on synnytty. Siihen kehoon kohdistuu odotuksia, jotka eivät tee sukupuolesta mitään kokemusta. Niihin odotuksiin voi joko mukautua tai ei riippuen omasta personaallisuudesta, mutta eivät ne kyllä mikään sukupuolikokemus ole. Vai onko sun mielestä tosiaan mekkoja pitävä, säärensä ajeleva, meikkaava mies nainen?

Kohdistuu odotuksia joista henkilöllä ei ole kokemusta? Mitä horiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuoleen kohdistuu odotuksia - subjektiivisia ja sosiaalisia, löytyvät nämä odotukset biologiasta, löydänkö ne mikroskoopilla geeneistä?

Jos ei löydy, tarkoittaako se sitä, että mekkomies on nainen? Luuletko sä siis, että sukupuoli on pelkkää stereotypioiden esittämistä maailmalle?

Ei tarvi vastata. Tiedän jo, että juuri tismalleen niin ajattelet. Olet seksistinen, regressiivinen, naisvihamielinen, putkiaivoinen idiootti.

Sukupuoleen kohdistuu odotuksia - subjektiivisia ja sosiaalisia, löytyvät nämä odotukset biologiasta, löydänkö ne mikroskoopilla geeneistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

"Naisena oleminen = naiseksi syntyminen. Naisena oleminen on siinä kehossa olemista, jolla on potentiaali tuottaa munasoluja, tulla raskaaksi, synnyttää ja imettää. Tää ei oo näin vaikeeta. 

Seuraavaksi sä tulet sanomaan: "mUtgKU eI kUkaAn sYnnY NaiseXXGSSS!!!!111""

Tuossa on heti yksi vastaus ihan tältä sivulta. Ihmisellä ei ole kokemusta *sukupuolesta*, on vain elämä siinä kehossa, johon on synnytty. Siihen kehoon kohdistuu odotuksia, jotka eivät tee sukupuolesta mitään kokemusta. Niihin odotuksiin voi joko mukautua tai ei riippuen omasta personaallisuudesta, mutta eivät ne kyllä mikään sukupuolikokemus ole. Vai onko sun mielestä tosiaan mekkoja pitävä, säärensä ajeleva, meikkaava mies nainen?

Kohdistuu odotuksia joista henkilöllä ei ole kokemusta? Mitä horiset

Alkaa olla jo aika noloa tämä sun vastaamisen vältteleminen.

Voi ei, setabotilla paloi sulakkeet. Se ei enää osaa muuta kuin spämmätä tuota yhtä ja samaa kysymystä tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

"Naisena oleminen = naiseksi syntyminen. Naisena oleminen on siinä kehossa olemista, jolla on potentiaali tuottaa munasoluja, tulla raskaaksi, synnyttää ja imettää. Tää ei oo näin vaikeeta. 

Seuraavaksi sä tulet sanomaan: "mUtgKU eI kUkaAn sYnnY NaiseXXGSSS!!!!111""

Tuossa on heti yksi vastaus ihan tältä sivulta. Ihmisellä ei ole kokemusta *sukupuolesta*, on vain elämä siinä kehossa, johon on synnytty. Siihen kehoon kohdistuu odotuksia, jotka eivät tee sukupuolesta mitään kokemusta. Niihin odotuksiin voi joko mukautua tai ei riippuen omasta personaallisuudesta, mutta eivät ne kyllä mikään sukupuolikokemus ole. Vai onko sun mielestä tosiaan mekkoja pitävä, säärensä ajeleva, meikkaava mies nainen?

Kohdistuu odotuksia joista henkilöllä ei ole kokemusta? Mitä horiset

Alkaa olla jo aika noloa tämä sun vastaamisen vältteleminen.

VAstaisit kuitenkin... pliis. Otetaan alusta: (naisen karvoitus) Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta

Yksinkertainen kysymys, sitten voimme jatkaa kysymyksiin "sukupuolen esittämisestä" mys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

He kohtaavat minut sosiaalisessa todellisuudessa, ja heillä on subjektiivinen kokemus minusta

Miksi sinun subjektiivinen kokemuksesi on määrittävämpi kuin materiaalinen todellisuus? Ja itsemäärittelyn myötä myös juridisesti velvoittava ilman aiettakaan transhoitoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

He kohtaavat minut sosiaalisessa todellisuudessa, ja heillä on subjektiivinen kokemus minusta

Miksi sinun subjektiivinen kokemuksesi on määrittävämpi kuin materiaalinen todellisuus? Ja itsemäärittelyn myötä myös juridisesti velvoittava ilman aiettakaan transhoitoihin.

?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

He kohtaavat minut sosiaalisessa todellisuudessa, ja heillä on subjektiivinen kokemus minusta

Miksi sinun subjektiivinen kokemuksesi on määrittävämpi kuin materiaalinen todellisuus? Ja itsemäärittelyn myötä myös juridisesti velvoittava ilman aiettakaan transhoitoihin.

?

Olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Otetaan alusta: (naisen karvoitus) Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta

Ihan vain vastaus tähän, ei tarvitse lisäillä mitään. A: Biologia B: Subjektiivis/sosiaalinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

He kohtaavat minut sosiaalisessa todellisuudessa, ja heillä on subjektiivinen kokemus minusta

Miksi sinun subjektiivinen kokemuksesi on määrittävämpi kuin materiaalinen todellisuus? Ja itsemäärittelyn myötä myös juridisesti velvoittava ilman aiettakaan transhoitoihin.

?

Olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Mihin kokemus sukupuolesta mielestäsi perustuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

He kohtaavat minut sosiaalisessa todellisuudessa, ja heillä on subjektiivinen kokemus minusta

Miksi sinun subjektiivinen kokemuksesi on määrittävämpi kuin materiaalinen todellisuus? Ja itsemäärittelyn myötä myös juridisesti velvoittava ilman aiettakaan transhoitoihin.

?

Olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Mihin kokemus sukupuolesta mielestäsi perustuu?

Mielenkiintoinen kysymys, mutta yhdyt kuitenkin näkemykseen että se ei ole biologian sanelema?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terveeseen  kehoon ei pitäisi tehdä  mitään muutoksia. Pidätyskyvyn  menetys tekee ihmisestä   lopullisesti  jonkun asteen invalidin. Ja aikuisille pitä olla  aikamoiset  vaipat joka paikkaan mukana. Monella on myös iän mittaan vaikeita mielenterveysongemia. Ja ne vain pahenevat, kun jännittää joka paikassa .Tarvitsee  vahvasti  terapiaa kuten vaikka uskonnon uhrit. Osa   saa hylkimistä osakseen  perheeltään. Monet näyttävät  pelleltä tai joltin friikiltä  .Ikärajaa leikkelyyn  nostettava.

Onko keho "terve" jos se riitelee subjektiivisen sukupuoli-identiteetin kanssa? Reaktiot näihin tietenkin yksilöllisiä, mutta kuvittele jos sinulle naisena kasvaisi vaikkapa parta, tai miehenä rinnat.

Onko anorektikon keho edelleen laiha, jos se riitelee anorektikon subjektiivisen kehokokemuksen kanssa?

Kyllähän se silloin on läski ja muidenkin se pitää tunnustaa, eikö?

Naiselle voi kasvaa parta, mutta ei se silti yleistä ole. Ja ei se nainen silloin mieheksi muutu, vaikka partahaivenia olisikin runsaanlaisesti. Ja aika monilla miehillä on manboobsit. Tiesitkö, että joillakin miehillä voi olla jopa rintasyöpä, vaikka se on harvinaisempaa kuin naisilla? Tällöinkään mies ei muutu naiseksi.

Miksi puhut anorektikoista? Parta naisella ei muuta naista mieheksi, totta. Näetkö että se voisi kuitenkin riidellä naisen sukupuoli-identiteetin kanssa?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa? Ymmärrätkö, että terveillä ihmisillä ei ole mitään erillistä sukupuoli-identiteettiä? Me olemme naisia tai miehiä. Me emme identifioidu johonkin sukupuoleen. Tuo termi kuvaa sukupuolihäiriöisen ihmisen mielenmaisemaa. He kokevat, että heidän sielu/sukupuoli-identiteetti on toinen kuin mitä se itse fyysinen todellisuus on.

Jos naisella on parta, niin ei se hänen naiseuttaan kyseenalaista. Nainen on yhtä kuin naaraspuolinen ihminen eikä yhtä kuin karvaton ihminen. Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko. Pitääkö huolestua. Ja riippuen naisesta, hän sitten ajelee sitä pois tai antaa kasvaa. Onhan näitä karvavoimaantuneita naisia paljonkin nykyään.

Noniin, pääsit sisään transsukupuolisen kokemukseen: "Jos naiselle kasvaa tuuhea parta, niin varmaan hän menee lääkärille ja sitten tehdään tutkimuksia, että mistä mahtaa johtua tällainen epätavanomaisen runsas kasvokarvoitus naisella. Jokin hormoniepätasapainoko."

Ja sinäkö et yleisesti ilmaise sukupuoli-identiteettiä?

Jos mies menee lääkäriin selvittämään, miksi hän ei tule raskaaksi, luuletko, että sitä ryhdytään tutkimaan?

Transmieskö? Miksi cismies menisi selvittämään raskaaksi tuloaan?

Tässä keskustelussa voit olettaa, että kun puhutaan miehistä, niin puhutaan ihmislajin uroksesta. Tuollaiset cissuttelut voit säästää hurmosiltoihisi.

Eli miten on? Ryhtyykö lääkäri tutkimaan raskautumisen haastavuutta?

Minä en yksinkertaisesti tiedä mistä puhut, en hyvällä tahdollakaan saa kiinni ajatuksenjuoksustasi, liene sillä tavoin rajoittunut. Sinun skenaariossasi biologinen mies menee selvittämään sitä miksi hän ei tule raskaaksi? Kuvitteletko että transnaiset käyvät lääkäreillä kyselemässä raskauksistaan?

Sinun skenaariossasi transnainen eli mies menee lääkärille kauhuissaan parrankasvustaan ja pyytää selvittämään, mikä mahtaa olla vikana.

No ei yhtään mitään. Miehille kasvaa parta.

Jos sen sijaan nainen eli naaraspuolinen henkilö menee lääkärille parrankasvun takia, niin lääkäri selvittää onko kyseessä hormonihäiriö ja mitä asialle voisi tehdä.

Trans- eli feikkinaisen partakauhistelut ovat siis pyöreän huoneen kamaa, kun taas naisen partakauhistelut voivat kertoa ihan todellisesta fyysisestä vaivasta, johon pitää puuttua.

Minun skenaariossani cissukupuolinen nainen meni lääkäriin parrankasvun vuoksi. Yritin ohjata toista viestittäjää "ymmärtämään" sukupuolidysforiaa

Sukupuolidysforia on psyykkinen ongelma.

Jos taas naisella kasvaa parta, niin se on fyysinen ongelma.

Ei noita voi verrata.

? Naisen mahdollinen kokemus parran kasvusta (joka riitelee sukupuoli-identiteetin kanssa), jos tuo sukupuoli-identiteetti on sanana liikaa niin korvaa se vaikka sisäisellässukupuolimaahisella, helpottaisiko se?

Minkä sukupuoli-identiteetin kanssa?!!

Ja mikä kokemus parran kasvusta?

Kasvaako sille naiselle parta vai ei?

Jos kasvaa, niin hän menee lääkäriin, koska tietää, että naisille on epätyypillistä parrankasvu ja hänellä voi olla jokin hormonihäiriö, johon tarvitsee hoitoa.

Jos hänelle ei kasva partaa, hän vain kokee, että hänelle kasvaa partaa, niin sitten hän näkee harhoja. Hänen pitäisi olla laitoshoidossa, kunnes saa päänsä kuntoon.

toivotonta. Naisen sisäinen kokemus parrankasvusta, voitko kuvitella sen olevan naiselle dysforista?

Siis naisella on harhoja. Hän kokee, että hänelle kasvaa partaa, vaikka ei kasvakaan. Voiko tällainen harha aiheuttaa ahdistusta? Voihan se.

Mutta ei se sitä tarkoita, että kaikkien muiden pitää teeskennellä, että hänen harhansa parrankasvusta on totta. Se laitoshoito voisi oikeasti siis olla siinä vaiheessa hyvä paikka, kun ei erota enää fyysistä todellisuutta.

toivottomuus jatkuu - naiselle kasvaa parta, ihan oikeasti kasvaa. Voitko kuvitella sisäisen kokemuksen tästä parrankasvusta olevan naiselle dysforista, riitelee naisen sukupuolikokemuksen (identiteetin) kanssa?

Jos kasvaa OIKEASTI parta eikä näe harhoja? No varmasti sitä naista silloin pelottaa, että kertooko tämä jostain suuremmastakin fyysisestä vaivasta. Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja.

Mutta en siltikään ymmärrä miten tämä liittyy sukupuolihäiriöisen kokemukseen. Heissähän ei ole mitään fyysisesti vialla, eli se ei pelota. Jos mies menee parrankasvun aiheuttaman ahdistuksen takia lääkäriin, niin siitä tietää jo, ettei hänellä ole kaikki muumit laaksossa. Miehille kun se on ihan normaalia, että se parta kasvaa.

"Ehkä vähän hävettää, kun on tottunut siihen, että yleensä naisille ei kasva tuuheaa partaa. Korkeintaan vanhempana yksittäisiä leukakarvoja." Löytyykö tämä "häpeä" karvoitukseen naisen biologiasta? Vai olisiko tässä kyse naisen subjektiivisesta kokemuksesta koskien naiseuttaan? Sekä sosiaalisista odotuksista koskien naiseutta - joihin viittaatkin. (Sanotaan että naisella ei ole "suurempaa fyysistä vaivaa" (kuten kirjoitat)

Se liittyy stereotyyppisiin odotuksiin naiseudesta. Kehon muutokset ovat muutoinkin stressaavia tapahtumia, etenkin jos ne eivät ole sukupuolelle tyypillisiä.

Ovatko nämä stereotyyppiset odutukset löydettävissä biologiasta? Naisille kasvaa vaikkapa säärikarvoja (on tyypillistä) - odotus on että ne ajatetaan pois, onko tämä biologista, vai subjektiivista/sosiaalista.

Meinasin tulla sanomaan rumasti, mutta itse asiassa nyt ollaan aika lähellä pyörän keksimistä uudestaan.

Joo, naisen karvattomuus on yleinen kauneusihanne, eli yhteiskunta odottaa naiselta sitä. Monen stereotyyppinen ihannenainen on karvaton, hoikka mutta muodokas, elegantisti pukeutuva, jne. Onko naiseus siis mielestäsi kokoelma sisäistettyjä seksistisiä stereotypioita?

Eli naiseus ei ole biologian sanelema?

Naiseus, eli naisena oleminen, on biologian sanelemaa. Naisellisuus on yhteiskunnan stereotyyppinen käsitys siitä, millainen naisen pitäisi olla.

Sinun mielestäsi naiseus on kuitenkin noita stereotyyppisiä odotuksia, ilmeisesti. Onko sukupuoli-identiteetti siis kokoelma sisäistettyjä stereotypioita?

"naisena oleminen" on biologian sanelemaa? Miltä näyttää tämä biologian sanelema naiseus?

Miten sinä tunnistat naisen? Onko sinun useinkin hankala tunnistaa muiden ihmisten sukupuoli ilman pronominipinssiä?

Mistä sinä tunnistat naisen? kromosomeista? Vastaa kysymykseen: Onko naisena oleminen biologian sanelema asianlaita, vai onko se subjektiivinen kokemus omasta naiseudesta sekä sosiaaliset odotukset koskien naiseutta.

Sulle on vastattu tähän jo. Kerro sinä nyt vuorostasi, että luuletko, että naiseus on naiseuden stereotypioita? Onko sukupuoli-identiteetti stereotypioita ja niiden stereotypioiden toisintamista? 

Ei ole vastattu. Vai olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Kohtaavatko muut sinut kehosi sukupuolen vai subjektiisen kokemuksesi perusteella? Pitäisikö partapertti päästää naisten ja tyttöjen tiloihin subjektiivisen kokemuksensa perusteella?

He kohtaavat minut sosiaalisessa todellisuudessa, ja heillä on subjektiivinen kokemus minusta

Miksi sinun subjektiivinen kokemuksesi on määrittävämpi kuin materiaalinen todellisuus? Ja itsemäärittelyn myötä myös juridisesti velvoittava ilman aiettakaan transhoitoihin.

?

Olemmeko siis todenneet että odotukset/kokemus sukupuolesta eivät ole biologian sanelemia vaan subjektiivis/sosiaalisia?

Mihin kokemus sukupuolesta mielestäsi perustuu?

Sukupuoli-identiteettiin.