Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan voi nauttia kaupungissa asumisesta?
parikymppinen nuori
21.07.2023 |
Olen asunut kaupungissa lähes viisi vuotta, olen kotoisin pienestä kylästä. Olen tehnyt päätöksen, että muutan takaisin kotikylääni jossa olen kasvanut. Hymyilen edelleen täällä lenkillä ihmisille ja tervehdin, siitä on vain tullut tapa mutta harva tervehtii takaisin, valtaosa katsoo kuin tärähtänyttä. En ymmärrä, miten kukaan pystyy elämään kaupungissa. Täällä on niin paljon meteliä ja ihmisiä, lisäksi kaikilla tuntuu olevan kiire ja kaikki ovat pahalla päällä. Olen asunut rauhallisella alueella kerrostalossa, mutta silti koen, että olen jatkuvasti ylikuormittunut. Liikenteen meteli on aivan liian kova, ihmisiä on joka paikassa ja luontoa ei ole tarpeeksi lähellä. Haluan asua ihan metsän vieressä, oikeasti hiljaisessa paikassa ja muutenkin pienissä kylissä on yhteisöllisyyttä, jota en ole kaupungissa kokenut ollenkaan. Naapureita moikataan välillä, mutta siihen se sitten jää. Täällä on rappujen ovet ja jopa roskiskatokset lukossa, uudessa talossa ei ole alaovi lukossa, pihalla on koristeita ja kukkasia ja pelkkä roskiskatos.
En ole koskaan nauttinut kahviloista, baareista tai muista paikoista mitä tässä on lähellä, joten en senkään puoleen koe hyötyä kaupungista. Olen asunut 30m2 yksiössä ja se on hintava, verrattuna kotikylääni jossa minua odottaa 60m2 parvekkeellinen kaksio, joka on halvempi kuin tämä yksiö. Tässä yksiössä ei ole edes kunnon keittiötä, vain yksi seinä jossa on ns. keittokomero. Rakastan ruoanlaittoa ja siihen ei todellakaan ole paljoa tilaa. Muutenkin minulla on paljon luovia harrastuksia, joille tarvitsen tilaa. (Palapelien rakennus, maalaaminen, neulominen yms)
Te, jotka nautitte kaupungissa asumisesta, mitkä ovat ne asiat joista pidätte eniten? Listaan tähän vielä plussat ja miinukset.
+ tuplasti isompi asunto
+ enemmän tilaa harrastuksille
+ enemmän säilytystilaa
+ rauhallinen ja hiljainen ympäristö
+ metsää, järviä ja peltoa ympärillä
+ läheiset lähempänä
+ vähemmän ihmisiä
+ yhteisöllisyys ja yhteishenki parempi
+ turvallisempi alue ja paikka muutenkin
- palveluihin on hieman pidempi matka, eli auto on hyvä olla, sillä julkisia menee aika harvakseltaan
Kommentit (190)
"palveluihin on hieman pidempi matka, eli auto on hyvä olla, sillä julkisia menee aika harvakseltaan"
No tuo itse keksimäsi miinus on se suurin syy siihen etten voisi asua maaseudulla. Minulla on ajokortti, mutta inhoan autoilua niin paljon että siitä ei tulisi mitään. Joillekin auto tuo vapauden tunteen, minulle taas vapauden tunteen tuo se, että pääsen yleensä kaikkialle kävellen, tai tarvittaessa julkisilla suoraan kotiovelle, mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin lapsuuteni pienellä kirkonkylällä, ja se vasta kauheaa olikin. Monen aikuisen ihmisen elämän sisältö koostui juoruilusta ja kyräilystä, elämänasenne oli ylipäänsä täysin junttimainen ja negatiivinen, harrastusmahdollisuuksia ei juuri ollut ja elämänpiiri oli ahdas, ummehtunut ja sulkeutunut. Jos et sattunut sopimaan hyväksyttyyn muottiin, niin koulukiusaaminen oli varmaa. Olisinpa saanut elää lapsuuden jossain isommassa kaupungissa, jossa olisi ollut enemmän vaihtoehtoja.
Hah, joo. Maalla sitten pärisee mopot, mönkijät ja kelkat, siellä kun ei kukaan kävele metriäkään minnekään. Traktorit, puimurit, ym. Autoharrastajat joilla saatanallisen kovaääniset autot joilla kaahataan. Kesällä jetit ja veneet. Dronet lentelee.
Kannattaa se asuinpaikka valita niin ettei naapureita ole parin km säteellä eikä ainakaan maatilan läheisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun Helsingin keskustassa. Meillä on varaa asua perheasunnossa, jossa on kivasti tilaa koko perheelle. Asunto ei ole koskaan liian kuuma eikä liian kylmä. Minulla on iso uudenkarhea viimeisen päälle oleva keittiö, jossa on erinomainen kokkailla. Tämä on rauhallisella paikalla, autoja ei kulje ikkunoiden alla eikä katupöly tänne asti nouse. Kotoani näen todella komeita näkymiä Stadin kauneutta. Talo on rauhallinen, ei ole järjestyshaittoja. Kertaakaan tässä kymmenen vuoden aikana ei ole meluttu öisin tai tarvittu poliisia. Tästä on kiva lähteä, kun kaikki on kävelymatkan päässä. Ruokakauppa, työpaikka, koulut ja yhteiskunnan palvelut. En ole lainkaan nikkarointi tai puutarhaihminen, joten ei haittaa, vaikka noita ei voi tehdä. Kotona minulla on tilaa pitää omaa kuntoiluvarustelua, vieressä on uimahalli ja lenkille pääsee. En näe mitään etua siihen, että asuisin jossain muualla. Mitä ihmettä muulla Suomella olisi minulla annettavaa?
Menetät paljon, mutta omapahan on elämäsi. Helsinki on Suomen surkein paikka asua, lisäksi sillä rahalla mitä käytät siellä asuntoon, saisit sillä valtavan omakotitalon isolla pihalla muualta.
Mitä minä sillä omakotitalolla. Kasvoin sellaisessa. Ei kiinnosta puutarhan hoito eikä nikkarointi, lumitöistä puhumattakaan. Kerrostalo on vaivaton asumismuoto ja minun kallis aikani menisi hukkaan omakotitalossa. Olen matkustellut Suomessa kyllä ja kyllä se aina ison hymyn naamalle nostaa kun kaarretaan Pasilassa kaupunkiin ja nähdään korkeita taloja ja tiivistä rakentamista. Muualla Suomessa vaan on hemmetin tylsää ja ankeaa.
Onpa masentava ajatusmaailma. Ainoastaan ihmisten rakentama ympäristö on sinusta hyvä ympäristö. Ok.
Vierailija kirjoitti:
"palveluihin on hieman pidempi matka, eli auto on hyvä olla, sillä julkisia menee aika harvakseltaan"
No tuo itse keksimäsi miinus on se suurin syy siihen etten voisi asua maaseudulla. Minulla on ajokortti, mutta inhoan autoilua niin paljon että siitä ei tulisi mitään. Joillekin auto tuo vapauden tunteen, minulle taas vapauden tunteen tuo se, että pääsen yleensä kaikkialle kävellen, tai tarvittaessa julkisilla suoraan kotiovelle, mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.
Hah, tässä on 500m päässä ruokakauppa ja tankkauspiste, 4km päässä kirkonkylä jossa apteekki ja toinen ruokakauppa, muutama ravintola ja terveyskeskus, joten eipä täältä paljoa joudu minnekkään lähtemään. Todellisuudessa ajelua tulee vähemmän kuin kaupungissa asuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hah, joo. Maalla sitten pärisee mopot, mönkijät ja kelkat, siellä kun ei kukaan kävele metriäkään minnekään. Traktorit, puimurit, ym. Autoharrastajat joilla saatanallisen kovaääniset autot joilla kaahataan. Kesällä jetit ja veneet. Dronet lentelee.
Kannattaa se asuinpaikka valita niin ettei naapureita ole parin km säteellä eikä ainakaan maatilan läheisyyteen.
Kyllä täällä kaupungissa on meluisampaa kun menee niin paljon enemmän liikennettä, tööttäilyä, ihan yhtä lailla mopoja ja muita kovaa meteliä pitäviä ajoneuvoja. Ihan eri asia pienessä kylässä hiljaisuuden keskellä kuulla yksi mopo siellä täällä, kuin joutua kuuntelemaan liikennettä koko ajan.
No jos jään joskus sinkuksi muutan heti takaisin kaupunkiin. Ei täällä korvessa voi oikein harrastaa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuin lapsuuteni pienellä kirkonkylällä, ja se vasta kauheaa olikin. Monen aikuisen ihmisen elämän sisältö koostui juoruilusta ja kyräilystä, elämänasenne oli ylipäänsä täysin junttimainen ja negatiivinen, harrastusmahdollisuuksia ei juuri ollut ja elämänpiiri oli ahdas, ummehtunut ja sulkeutunut. Jos et sattunut sopimaan hyväksyttyyn muottiin, niin koulukiusaaminen oli varmaa. Olisinpa saanut elää lapsuuden jossain isommassa kaupungissa, jossa olisi ollut enemmän vaihtoehtoja.
Hyvin vanhanaikainen näkemys. Minun kokemukseni mukaan pienessä kylässämme on hyvä yhteishenki, ihmiset tervehtivät ja ovat iloisempia, ja hyvin harvassa ovat ne, joita OIKEASTI jaksaa kiinnostaa muiden kaikki tekemiset. Varmaan sitten vanhemman sukupolven ongelma, koska en näin parikymppisenä ole moisen kohteeksi joutunut saati koskaan kuullut kenenkään juoruilevan muista minulle tai perheelleni.
Ja oikeasti maalla on yleensä helvetin rumaa, pelkkää peltoa joka puolella eikä toisaalta oikein mitään hyviä puolia. Nykyinen asuinpaikka on sentään kahden järven välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos jään joskus sinkuksi muutan heti takaisin kaupunkiin. Ei täällä korvessa voi oikein harrastaa mitään.
mikä estää urheilun kaikissa muodoissa, maalaamisen, lintujen bongailun, suunnistamisen, kirjojen lukemisen, minkä tahansa keräilyn, leffojen katsomisen, geokätköilyn, valokuvaamisen yms yms..? Vai kelpaako harrastukseksi ainoastaan maksullinen, tunkkaisella salilla hikoilu, tottakai autolla ajetaan sinne ettei vaan tule kävelyä.
Vierailija kirjoitti:
Ja oikeasti maalla on yleensä helvetin rumaa, pelkkää peltoa joka puolella eikä toisaalta oikein mitään hyviä puolia. Nykyinen asuinpaikka on sentään kahden järven välissä.
Minun mielestäni metsä- ja peltomaisema on erittäin kotoisaa ja kaunista, sitä paitsi Suomessa ei sellaista paikkaa olekkaan missä ei järviä olisi lähellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos jään joskus sinkuksi muutan heti takaisin kaupunkiin. Ei täällä korvessa voi oikein harrastaa mitään.
mikä estää urheilun kaikissa muodoissa, maalaamisen, lintujen bongailun, suunnistamisen, kirjojen lukemisen, minkä tahansa keräilyn, leffojen katsomisen, geokätköilyn, valokuvaamisen yms yms..? Vai kelpaako harrastukseksi ainoastaan maksullinen, tunkkaisella salilla hikoilu, tottakai autolla ajetaan sinne ettei vaan tule kävelyä.
Harrastukseksi kelpaa ainoastaan tunkkaisella kamppailusalilla hikoilu ja hikisten miesten halailu hassut kylpytakit päällä. Kirjoja toki luen ja katson joskus leffoja, mutta en nyt sellaista laske harrastukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja oikeasti maalla on yleensä helvetin rumaa, pelkkää peltoa joka puolella eikä toisaalta oikein mitään hyviä puolia. Nykyinen asuinpaikka on sentään kahden järven välissä.
Minun mielestäni metsä- ja peltomaisema on erittäin kotoisaa ja kaunista, sitä paitsi Suomessa ei sellaista paikkaa olekkaan missä ei järviä olisi lähellä.
No jos lähimpään järveen on 10km matkaa, niin ei se silloin kovin lähellä ole. Lisäksi siellä peltojen keskellä on talvella helvetin pimeää eikä ihmisiä näy missään sitäkään vähää kuin kesällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos jään joskus sinkuksi muutan heti takaisin kaupunkiin. Ei täällä korvessa voi oikein harrastaa mitään.
mikä estää urheilun kaikissa muodoissa, maalaamisen, lintujen bongailun, suunnistamisen, kirjojen lukemisen, minkä tahansa keräilyn, leffojen katsomisen, geokätköilyn, valokuvaamisen yms yms..? Vai kelpaako harrastukseksi ainoastaan maksullinen, tunkkaisella salilla hikoilu, tottakai autolla ajetaan sinne ettei vaan tule kävelyä.
Harrastukseksi kelpaa ainoastaan tunkkaisella kamppailusalilla hikoilu ja hikisten miesten halailu hassut kylpytakit päällä. Kirjoja toki luen ja katson joskus leffoja, mutta en nyt sellaista laske harrastukseksi.
Älä vaan koskaan sano jonkun lukutoukan tai elokuvaharrastajan kuullen ettet laske sitä harrastukseksi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rade kirjoitti:
Pidän kaupunkilaisesta elämäntavasta, jossa kaiken keskipiste ei ole oma koti ja siellä oleminen. Tällöin asunnon koko tai säilytystilat eivät ole kovin oleellista.
Ympärillä asuu paljon ihmisiä - kavereita, harrastustuttuja ja sukulaisia.
Mahdollisuus tutustua vaikka päivittäin uuteen ihmiseen. Tapaa ihmisiä hyvin eri taustoista ja lähtökohdista ja siten oppii ymmärtämään ihmisiä ja elämää hyvinkin laajasti.
Paljon harrastuksia, kulttuuria, ravintoloita ja elämyksiä. Uutta ja mielenkiintoista tekemistä on enemmän kuin kalenteri antaa myöten.
Töihin on lyhyt matka ja lähistöllä useita potentiaalisia työpaikkoja. Töitä voi tehdä etänä kotona, toimistolla tai monessa muussa tilassa kaupungilla.
En pidä autoiluista vaikka auton omistankin. Kaupungissa pystyy olemaan melko riippumaton autoilusta.
Toki haittapuoliakin on, mutta tämä näin positiviisesti ajateltuna. Saattaisin toki viihtyä maallakin.
Sulla on varmaan mökki jossain luonnon keskellä minne pakenet kaupungin kiireitä?
.
Jos ihminen kertoo nauttivansa kaupungin "sykkeestä", miksi ihmeessä hänellä pitäisi olla mökki?
t. eri
No ehkä siksi että ihminen nauttii kaupungin "sykkeen" lisäksi myös mökkeilystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos jään joskus sinkuksi muutan heti takaisin kaupunkiin. Ei täällä korvessa voi oikein harrastaa mitään.
mikä estää urheilun kaikissa muodoissa, maalaamisen, lintujen bongailun, suunnistamisen, kirjojen lukemisen, minkä tahansa keräilyn, leffojen katsomisen, geokätköilyn, valokuvaamisen yms yms..? Vai kelpaako harrastukseksi ainoastaan maksullinen, tunkkaisella salilla hikoilu, tottakai autolla ajetaan sinne ettei vaan tule kävelyä.
Harrastukseksi kelpaa ainoastaan tunkkaisella kamppailusalilla hikoilu ja hikisten miesten halailu hassut kylpytakit päällä. Kirjoja toki luen ja katson joskus leffoja, mutta en nyt sellaista laske harrastukseksi.
Älä vaan koskaan sano jonkun lukutoukan tai elokuvaharrastajan kuullen ettet laske sitä harrastukseksi..
Miksi en sanoisi? Voihan se olla heille harrastus. Joillekin punttisalilla käyminenkin on harrastus, minulle se on vain rutiini.
Vierailija kirjoitti:
Rade kirjoitti:
Pidän kaupunkilaisesta elämäntavasta, jossa kaiken keskipiste ei ole oma koti ja siellä oleminen. Tällöin asunnon koko tai säilytystilat eivät ole kovin oleellista.
Ympärillä asuu paljon ihmisiä - kavereita, harrastustuttuja ja sukulaisia.
Mahdollisuus tutustua vaikka päivittäin uuteen ihmiseen. Tapaa ihmisiä hyvin eri taustoista ja lähtökohdista ja siten oppii ymmärtämään ihmisiä ja elämää hyvinkin laajasti.
Paljon harrastuksia, kulttuuria, ravintoloita ja elämyksiä. Uutta ja mielenkiintoista tekemistä on enemmän kuin kalenteri antaa myöten.
Töihin on lyhyt matka ja lähistöllä useita potentiaalisia työpaikkoja. Töitä voi tehdä etänä kotona, toimistolla tai monessa muussa tilassa kaupungilla.
En pidä autoiluista vaikka auton omistankin. Kaupungissa pystyy olemaan melko riippumaton autoilusta.
Toki haittapuoliakin on, mutta tämä näin positiviisesti ajateltuna. Saattaisin toki viihtyä maallakin.
Ei minunkaan elämäni keskipiste ole koti, vaan luonto. Lähden aamulla, pakkaan eväät ja tarvittavat tavarat ja palaan illalla. Tapaan perhettäni ja sukulaisiani päivittäin, lisäksi voin mennä tapahtumiin ja lähimpään kaupunkiin jos haluaisin tutustua uusiin ihmisiin, se tosin onnistuu netissäkin. Minulla tosin on niin tiivis lähipiiri, etten koe tarvetta etsiä uusia tuttavuuksia joka päivä. Minullakin on paljon harrastuksia, ne eivät vain ole riippuvaisia muiden tiloista, vaan voin tehdä kaikkia isossa asunnossani, ilman aikarajoituksia tai muiden häirintää. Täällä on työpaikkoja myös. Uutta ja mielenkiintoista tekemistä löytyy täältäkin, valtaosan ajastani metsän lisäksi vietän kirjastossa, ystävien luona tai kahviloissa. Mitä tarkoitat "kulttuurilla ja elämyksillä" ? Nimeä ihan konkreettisia asioita kiitos. Sulla on varmaan mökki jossain luonnon keskellä minne pakenet kaupungin kiireitä?
Tässäpä sulle elämys: Kuljet joenvartta kohti koskea, jossa näet useita vesilintuja; otat kiikarit esiin ja näet isokoskelon poikasia ja sorsia. Jatkat matkaa metsään, jossa löydät sekä ilveksen, että ketun jäljet. Syöt marjoja sekä ketunleipää, ja valokuvaat metsää. Tulet aukealle, jossa on peurojen ruokintapaikka. Näet metsän toisella laidalla kaksi peuraa jotka kuulivat sinut ja siirtyvät kauemmas. Ilta hämärtyy ja alat hahmottaa tähtiä ja nousevan Kuun, jonka valossa astelet kotiin - ei valosaastetta kuten kaupungissa. Ihanan hiljaisuuden rikkoo vain ketun huuto jossain kaukaa. Näitä kokemuksia ja tätä elämää ei mitkään kahvilat ja teatteri voita. En ole koskaan tuntenut olevani yhtä elossa kuin metsässä.
Ei vois vähempää kiinnostaa sun "elämykset".
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneet ja masentuneet asuvat yleensä kaupungeissa, juurikin näissä pienissä koirankopeissa. Riittää että kauppa on lähellä, se on ainut minne poistutaan kotoa. Jos asuisi maalla olisi oikeasti tehtävää ja uutta koettavaa joka päivä, eikä tarvitsisi asua itsariyksiössä ja maksaa siitä jäätävää hintaa, vaan saisi hoitaa omaa kotia ja pihaa.
Nyt puhut pötyä! Asuin hetken maalla ja juuri siellä oli näitä 20-60 v. peräkammarin poikia, jotka eivät eläissään ole tehneet töitä. Ei mitään käytöstapoja, ei koulutusta ja roikutaan äiteen passattavana kun kaikki naiset ovat lähteneet kaupunkiin. Ainoa harrastus on kirjasto, mutta sitäkään ei käytetä, vaan roikutaan Esson baarissa aamusta iltaan. Siis niin sisäänpäin lämpiävää, junttia sakkia, että eihän siellä kestänyt olla mitenkään.
Kaupungissa on kulttuuria, sivistyneitä ihmisiä ja monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Voi jopa harrastaa sitä luontokuvausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun Helsingin keskustassa. Meillä on varaa asua perheasunnossa, jossa on kivasti tilaa koko perheelle. Asunto ei ole koskaan liian kuuma eikä liian kylmä. Minulla on iso uudenkarhea viimeisen päälle oleva keittiö, jossa on erinomainen kokkailla. Tämä on rauhallisella paikalla, autoja ei kulje ikkunoiden alla eikä katupöly tänne asti nouse. Kotoani näen todella komeita näkymiä Stadin kauneutta. Talo on rauhallinen, ei ole järjestyshaittoja. Kertaakaan tässä kymmenen vuoden aikana ei ole meluttu öisin tai tarvittu poliisia. Tästä on kiva lähteä, kun kaikki on kävelymatkan päässä. Ruokakauppa, työpaikka, koulut ja yhteiskunnan palvelut. En ole lainkaan nikkarointi tai puutarhaihminen, joten ei haittaa, vaikka noita ei voi tehdä. Kotona minulla on tilaa pitää omaa kuntoiluvarustelua, vieressä on uimahalli ja lenkille pääsee. En näe mitään etua siihen, että asuisin jossain muualla. Mitä ihmettä muulla Suomella olisi minulla annettavaa?
Menetät paljon, mutta omapahan on elämäsi. Helsinki on Suomen surkein paikka asua, lisäksi sillä rahalla mitä käytät siellä asuntoon, saisit sillä valtavan omakotitalon isolla pihalla muualta.
Mitä minä sillä omakotitalolla. Kasvoin sellaisessa. Ei kiinnosta puutarhan hoito eikä nikkarointi, lumitöistä puhumattakaan. Kerrostalo on vaivaton asumismuoto ja minun kallis aikani menisi hukkaan omakotitalossa. Olen matkustellut Suomessa kyllä ja kyllä se aina ison hymyn naamalle nostaa kun kaarretaan Pasilassa kaupunkiin ja nähdään korkeita taloja ja tiivistä rakentamista. Muualla Suomessa vaan on hemmetin tylsää ja ankeaa.
Onpa masentava ajatusmaailma. Ainoastaan ihmisten rakentama ympäristö on sinusta hyvä ympäristö. Ok.
Minusta luonnolla on äärimmäisen suuri arvo ja parhaiten luonto pärjää, kun siellä ei pyöri ihmiset. Tiiviisti rakennettu urbaani rakentaminen on kaikkein suurin ekoteko.
Asun Lontoossa
Plussaa
Paremmat työmahdollisuudet ja korkeammat palkat
Paremmat koulutusmahdollisuudet
Enemmän vapaa-ajanvietto ja harrastus mahdollisuuksia
Kulttuuritarjonta
Ravintolatarjonta
Helpompi saada ystäviä ja löytää kumppani
Kukaan ei kyttää tekemisiäsi
Paremmat palvelut
Mahdollisuus itsensä kehittämiseen
Innovatiivinen ilmapiiri
Löytyy kivoja puistoja ja viheralueita
Lentokentät lähellä, on helpompi mennä viikonlopuksi esim. muualle Eurooppaan
Miinusta
Pitkät välimatkat
Kalleus
Saasteet
Metsään ja järvien luokse pitkä matka