Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan voi nauttia kaupungissa asumisesta?
parikymppinen nuori
21.07.2023 |
Olen asunut kaupungissa lähes viisi vuotta, olen kotoisin pienestä kylästä. Olen tehnyt päätöksen, että muutan takaisin kotikylääni jossa olen kasvanut. Hymyilen edelleen täällä lenkillä ihmisille ja tervehdin, siitä on vain tullut tapa mutta harva tervehtii takaisin, valtaosa katsoo kuin tärähtänyttä. En ymmärrä, miten kukaan pystyy elämään kaupungissa. Täällä on niin paljon meteliä ja ihmisiä, lisäksi kaikilla tuntuu olevan kiire ja kaikki ovat pahalla päällä. Olen asunut rauhallisella alueella kerrostalossa, mutta silti koen, että olen jatkuvasti ylikuormittunut. Liikenteen meteli on aivan liian kova, ihmisiä on joka paikassa ja luontoa ei ole tarpeeksi lähellä. Haluan asua ihan metsän vieressä, oikeasti hiljaisessa paikassa ja muutenkin pienissä kylissä on yhteisöllisyyttä, jota en ole kaupungissa kokenut ollenkaan. Naapureita moikataan välillä, mutta siihen se sitten jää. Täällä on rappujen ovet ja jopa roskiskatokset lukossa, uudessa talossa ei ole alaovi lukossa, pihalla on koristeita ja kukkasia ja pelkkä roskiskatos.
En ole koskaan nauttinut kahviloista, baareista tai muista paikoista mitä tässä on lähellä, joten en senkään puoleen koe hyötyä kaupungista. Olen asunut 30m2 yksiössä ja se on hintava, verrattuna kotikylääni jossa minua odottaa 60m2 parvekkeellinen kaksio, joka on halvempi kuin tämä yksiö. Tässä yksiössä ei ole edes kunnon keittiötä, vain yksi seinä jossa on ns. keittokomero. Rakastan ruoanlaittoa ja siihen ei todellakaan ole paljoa tilaa. Muutenkin minulla on paljon luovia harrastuksia, joille tarvitsen tilaa. (Palapelien rakennus, maalaaminen, neulominen yms)
Te, jotka nautitte kaupungissa asumisesta, mitkä ovat ne asiat joista pidätte eniten? Listaan tähän vielä plussat ja miinukset.
+ tuplasti isompi asunto
+ enemmän tilaa harrastuksille
+ enemmän säilytystilaa
+ rauhallinen ja hiljainen ympäristö
+ metsää, järviä ja peltoa ympärillä
+ läheiset lähempänä
+ vähemmän ihmisiä
+ yhteisöllisyys ja yhteishenki parempi
+ turvallisempi alue ja paikka muutenkin
- palveluihin on hieman pidempi matka, eli auto on hyvä olla, sillä julkisia menee aika harvakseltaan
Kommentit (190)
Kaupungissa on enemmän saasteita ja melua, siinä missä pienissä kylissä/taajamissa ja maaseudulla on rauhallista, vähemmän liikennettä ja ihmisiä, joten ilma ja ympäristö on terveellisempää. Maaseutu ja pienet kylät ovat turvallisempia, etenkin nyt kun katuväkivalta on lisääntynyt, miettisin tarkkaan monelta ja missä antaisin lapsieni liikkua jos asuisimme kaupungissa. On tutkittu että ei-kaupunkialueella on huomattavasti enemmän terveysvaikutuksia ja luonnossa liikkuminen pidentää elinikää, vähentää stressiä ja laskee verenpainetta. En ymmärrä ihmisiä jotka vihaavat luontoa, se on sama kuin vihaisi elämää. Vaikka ei olisi ns. puunhalaaja, luontoa pitää silti arvostaa.
Olen asunut sekä kaupungissa (suurkaupungissa myös ulkomailla) ja maalla, eikä ole vaikea valita kummassa kasvatan lapsiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On teillä maalaisilla kyllä hyvin yksipuolinen näkemys kaupunkiasumisesta.
Uskokaa tai älkää niin kaupungissakin voi asua omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalossa järven rannalla ja pitää vaikka venettä omassa laiturissa. Kasvimaata voi pitää vaikka kerrostalon pihalla ellei omaa ole.
On niitä itsemurhayksiöitä ja syrjäytyneitä jotka ei poistu edes kauppaan mutta tuskin ne siellä maallakaan alkavat yhtäkkiä mitään pihoja hoitamaan.
Minäkin olen poistunut tänään vain kauppaan ja muun ajan olen viettänyt omalla pihallani ulkona. Linnut täälläkin laulaa ja kukat kukkii teiden varsilla.
Moni kaupunki Suomessa on kasvanut vesistön äärelle ja ympärille ja Suomessa ei sellaista kaupunkia tai kylää edes ole joka on pelkkää asfalttia ja betonia edes keskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä asun Helsingin keskustassa. Meillä on varaa asua perheasunnossa, jossa on kivasti tilaa koko perheelle. Asunto ei ole koskaan liian kuuma eikä liian kylmä. Minulla on iso uudenkarhea viimeisen päälle oleva keittiö, jossa on erinomainen kokkailla. Tämä on rauhallisella paikalla, autoja ei kulje ikkunoiden alla eikä katupöly tänne asti nouse. Kotoani näen todella komeita näkymiä Stadin kauneutta. Talo on rauhallinen, ei ole järjestyshaittoja. Kertaakaan tässä kymmenen vuoden aikana ei ole meluttu öisin tai tarvittu poliisia. Tästä on kiva lähteä, kun kaikki on kävelymatkan päässä. Ruokakauppa, työpaikka, koulut ja yhteiskunnan palvelut. En ole lainkaan nikkarointi tai puutarhaihminen, joten ei haittaa, vaikka noita ei voi tehdä. Kotona minulla on tilaa pitää omaa kuntoiluvarustelua, vieressä on uimahalli ja lenkille pääsee. En näe mitään etua siihen, että asuisin jossain muualla. Mitä ihmettä muulla Suomella olisi minulla annettavaa?
Menetät paljon, mutta omapahan on elämäsi. Helsinki on Suomen surkein paikka asua, lisäksi sillä rahalla mitä käytät siellä asuntoon, saisit sillä valtavan omakotitalon isolla pihalla muualta.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään elää ja asua niin, ettei naapurit ja kylänmiehet kyttää elämääni. Inhoan tuppukyliä, missä tiedetään kaikkien asiat ja missä muut määrittävät yhteisen normiston.
Just tämä. Haluaisin asua maalla, mutta en kestäisi juoruilua ja kyttäämistä.
Mitä kahviloihin yms tulee, en niissä käy vaikka asun kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun Helsingin keskustassa. Meillä on varaa asua perheasunnossa, jossa on kivasti tilaa koko perheelle. Asunto ei ole koskaan liian kuuma eikä liian kylmä. Minulla on iso uudenkarhea viimeisen päälle oleva keittiö, jossa on erinomainen kokkailla. Tämä on rauhallisella paikalla, autoja ei kulje ikkunoiden alla eikä katupöly tänne asti nouse. Kotoani näen todella komeita näkymiä Stadin kauneutta. Talo on rauhallinen, ei ole järjestyshaittoja. Kertaakaan tässä kymmenen vuoden aikana ei ole meluttu öisin tai tarvittu poliisia. Tästä on kiva lähteä, kun kaikki on kävelymatkan päässä. Ruokakauppa, työpaikka, koulut ja yhteiskunnan palvelut. En ole lainkaan nikkarointi tai puutarhaihminen, joten ei haittaa, vaikka noita ei voi tehdä. Kotona minulla on tilaa pitää omaa kuntoiluvarustelua, vieressä on uimahalli ja lenkille pääsee. En näe mitään etua siihen, että asuisin jossain muualla. Mitä ihmettä muulla Suomella olisi minulla annettavaa?
Menetät paljon, mutta omapahan on elämäsi. Helsinki on Suomen surkein paikka asua, lisäksi sillä rahalla mitä käytät siellä asuntoon, saisit sillä valtavan omakotitalon isolla pihalla muualta.
Mitä minä sillä omakotitalolla. Kasvoin sellaisessa. Ei kiinnosta puutarhan hoito eikä nikkarointi, lumitöistä puhumattakaan. Kerrostalo on vaivaton asumismuoto ja minun kallis aikani menisi hukkaan omakotitalossa. Olen matkustellut Suomessa kyllä ja kyllä se aina ison hymyn naamalle nostaa kun kaarretaan Pasilassa kaupunkiin ja nähdään korkeita taloja ja tiivistä rakentamista. Muualla Suomessa vaan on hemmetin tylsää ja ankeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki voi, Ei kaikilla ole lantaa saappaissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin kaupungissa opiskeluaikaan pakosta.
Kaupunkiasumisessa en löytänyt yhtään pluspuolta
- liikenteen melu
- naapurien tappelut kuuluu seinien läpi
- kerrostalossa on kesällä kuuma kuin saunassa ja talvella jäätyy
- ihmiset ovat töykeitä
- lähikaupassa suurin osa ruuista ihan mätiä ja päiväykset koko ajan vanhentuneet
- känniset ja huumehörhät kaduilla
- jos pitää ikkunaa auki katupöly tunkee sisään
-keväällä katupölyä on niin paljon että keuhkoja ahdistaa ja silmiä kirvelee, jos kävelee pienen matkan kadulla
-idioottisukulaiset asuvat kaupungissa
-kuin vettä sataa kaikki tulvii aina yli
-varastokomeroissa ei ole ilmavaihtoa ja kaikki homehtuu mitä sinne vie
-naapurit eivät halua tutustua, eikä moikata rappukäytävässä
-ystävien saaminen on vaikeaa
-jos haluaa mennä lenkille luontoon joutuu ajamaan bussilla ulos kaupungista ellei halua lenkkeillä ostoskeskuksessa
-mitä hyvänsä harrastusta varten joutuu menemään jonnekin kauemmas, kaupungissa ei ole hevostalleja
-kahviloissa kaikki maksaa hirveästi
Mulla ei ole mitään noista ongelmista ja kaupungissa asun, Helsingin keskustaajamassa. Asumisongelmat ratkaisee se, että ostat oman.
Lähin ratsastustalli on kahden kilometrin päässä, lenkkipolulle pääsee pihasta ja rahat riittää elämiseen, myös kahvitteluun ja leivokseen. Just mietin, teenkö pottumuusia vai menenkö ravintolaan syömään, hmmmmm?
Ehkä sun kannattaa vain myöntää, ettei sun paikkasi ole kaupungissa ja painella hiivatin vikkelästi takaisin mammasi peräkamariin loisimaan loppuiäksi.
Omaan asuntoon ap oli muuttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ehkä sun kannattaa vain myöntää, ettei sun paikkasi ole kaupungissa ja painella hiivatin vikkelästi takaisin mammasi peräkamariin loisimaan loppuiäksi."
Tiedostan että en kuulu kaupunkiin, mutta ihan omaan asuntoon olen muuttamassa avopuolisoni kanssa :) Sä varmaan kasvatat tosi kivoja lapsia..
Minä viihdyn Helsingissä ja olisi ahdistavaa, masentavaa ja painajaista muuttaa jonnekin pienempään kaupunkiin tai maalle.
Koko sukuni asuu täällä ja juureni ovat täällä, tämä on kotiseutuni.
Täällä on luontoa ja rahallisia ulkoilupaikkoja, jos haluaa olla luonnonhelmassa yksikseen. Tykkään kuitenkin kävellä merenrannoilla ja keskustassa. Paikoissa, joissa on aina vessa lähellä.
Täällä on koirapuistoja, joten sosiaalinen koira saa juosta ja leikkiä muiden kanssa ja haistella aina päivän tapahtumat kadunvarrelta.
Tykkään istuskella kahviloissa ja ulkoterasseilla ja käydä syömässä ravintoloissa. Tykkään siitä, että kun lähden ulos, näen ihmisiä ja kaupungin vilinää. Kaupungissa on helppo elää sinkkunakin yksinään ilman, että tarvitsee tuntea itseään yksinäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun maaseudulla, kaupunkiin 20min matka. Olen yhdistänyt molempien parhaat puolet. Olen asunut koko ikäni kaupungissa vasta aikuisena muuttanut perheen kanssa maalle. Tämä on parasta. Miettinyt että tämä on kyllä hyvin varjeltu salaisuus, että maaseudulla asuminen on näin ihanaa;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun Helsingin keskustassa. Meillä on varaa asua perheasunnossa, jossa on kivasti tilaa koko perheelle. Asunto ei ole koskaan liian kuuma eikä liian kylmä. Minulla on iso uudenkarhea viimeisen päälle oleva keittiö, jossa on erinomainen kokkailla. Tämä on rauhallisella paikalla, autoja ei kulje ikkunoiden alla eikä katupöly tänne asti nouse. Kotoani näen todella komeita näkymiä Stadin kauneutta. Talo on rauhallinen, ei ole järjestyshaittoja. Kertaakaan tässä kymmenen vuoden aikana ei ole meluttu öisin tai tarvittu poliisia. Tästä on kiva lähteä, kun kaikki on kävelymatkan päässä. Ruokakauppa, työpaikka, koulut ja yhteiskunnan palvelut. En ole lainkaan nikkarointi tai puutarhaihminen, joten ei haittaa, vaikka noita ei voi tehdä. Kotona minulla on tilaa pitää omaa kuntoiluvarustelua, vieressä on uimahalli ja lenkille pääsee. En näe mitään etua siihen, että asuisin jossain muualla. Mitä ihmettä muulla Suomella olisi minulla annettavaa?
Menetät paljon, mutta omapahan on elämäsi. Helsinki on Suomen surkein paikka asua, lisäksi sillä rahalla mitä käytät siellä asuntoon, saisit sillä valtavan omakotitalon isolla pihalla muualta.
Olen asunut Helsingissä kolmekymmentä vuotta, eikä se lainkaan ollut surkea paikka. Työura saatiin nousuun ja hyväpalkkainen työ. Lapset laadukkaan päivähoidon ja koulutuksen. Liikenneyhteydet hyvät, siirtyä paikasta toiseen ja laajat harrastusmahdollisuudet, erityisesti lapsille. Kaupat ja palvelut kävelymatkan päässä.
Yhtähyvin olisimme voineet asua 150km Helsingistä pikkukylässä, maaseudun rauhassa suvusta perintötilalla, mutta sanoimme kiitos ei, vaan pidimme sen vapaa-ajan asuntona.
Nyt kun lapset muuttaneet kotoa ja olemme molemmat eläkkeellä, asumme suurimman osan maalla, mutta kovin kalliiksi täällä asuminen, jos työt ja käytetyt palvelut ostaa palveluna, toisin kuin Helsingissä, jonne muutamme marraskuussa ja olemme keskitalven. Ja järjestelmä sopii meille hyvin.
Jotenkin huvitta keskustelu ja kertoo vastakkainasettelusta, kaupunkilaiset maalaiset, kun jokainen ratkaisee parhaaksi katsomallaan tavalla ja siihen vaikuttavat perhe, elämäntilanne, työ, koulutus, harrastukset jne.
Tosiasia kuitenkin on, ettei pienet kylät ja kunnat pysty järjestämään maaseudulle hyviä ja laadukkaita palveluita, oli kysymys terv.hoidosta, lasten harrastuksista, koulutuksesta jne. toisin kuin isot kaupungit. Siinä missä siskot/veljet ajavat moottoritietä, maaseudulla joutuu autoilemaan pimeässä ja huonokuntoisissa teillä ja se lähin kauppa voi olla 5km ja lapsen koulu 15km päässä ja lapselle saattaa tulla 2h pitempi koulupäivä ja kouluun on lähdettä heti 6. jälkeen aamulla. Onko se hyvää lapsuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fatima kirjoitti:
Maaseudulla on vain vaimon hakkaamista ja insestiä.
Kukaan ei kuule karmivia tuskanhuutoja
Mä asun pikkukaupungissa (alle 100 000 asukasta). Ei ole melua tai ryysistä, mutta palvelut on lähellä. Mun vanhemmat asuu maalla ja koko ajan tuntuu, että jossain ajaa traktori, auto, mönkijä tai joku muu läheisellä tiellä, joten liikennemelua on ihan yhtä paljon kuin täälläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se riippuu, missä päin Suomea asuu. Pienehkössä kotikaupungissani itä-Suomessa on mukava asua, täällä on yhteisöllistä, ihmiset hymyileviä ja ystävällisiä. Kuvittelin aina, että maalaistyttönä minusta ei tulisi kaupunkiasujaa, mutta kyllä tällainen pieni kaupunki sopii minulle hyvin. Kun menee varttitunnin mihin tahansa suuntaan, löytää itsensä kuitenkin luonnon keskeltä. Helsinkiin tai vastaavaan isoon kaupunkiin en haluaisi.
Plussia:
+ Ei ole itikoita ja ötököitä kuten maalla
+ Yksin asuvalla naisella on turvallisempaa, kun ympärillä on muitakin ihmisiä
+ Käyttämäni palvelut ovat kävelyetäisyydellä, en tarvitse autoa
+ Ystävät ja läheiset pääsevät helposti kyläilemään, kun asun keskeisellä paikalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas joku joka luulee että yhteisöllisyys on joku itsestäänselvästi positiivinen asia. Minä ainakaan en halua tuntea naapureitani tai olla heidän kanssa missään tekemisissä.
Miksi et? Onko sinulla joku sosiaalifobia?
Ei ole mitään fobiaa, mutta on ihan painajaismainen ajatus että joku alkaisi maratonrupatella rappukäytävässä, kun haluan vain raskaan työpäivän jälkeen äkkiä kotiin ja kiristävät vaatteet pois päältä. Ja introvertti kun olen niin minun pitää välillä "latautua" yksin että taas jaksan.
Nyt on muotia olla introvertti, odota kunhan se menee muodista:) Ja naapureiden tunteminen ei tarkoita maratonrupattelua vaan tervehtimistä ja muutaman sanan vaihtoa rappukäytävässä.
Idio otti. Eivät persoonallisuuspiirteet ole mikään muotijuttu. Introverttius ei edelleenkään ole edes hyväksyttyä ainakaan työelämässä. Oletko lukenut työpaikkailmoituksia?
Vierailija kirjoitti:
Minä viihdyn Helsingissä ja olisi ahdistavaa, masentavaa ja painajaista muuttaa jonnekin pienempään kaupunkiin tai maalle.
Koko sukuni asuu täällä ja juureni ovat täällä, tämä on kotiseutuni.
Täällä on luontoa ja rahallisia ulkoilupaikkoja, jos haluaa olla luonnonhelmassa yksikseen. Tykkään kuitenkin kävellä merenrannoilla ja keskustassa. Paikoissa, joissa on aina vessa lähellä.
Täällä on koirapuistoja, joten sosiaalinen koira saa juosta ja leikkiä muiden kanssa ja haistella aina päivän tapahtumat kadunvarrelta.
Tykkään istuskella kahviloissa ja ulkoterasseilla ja käydä syömässä ravintoloissa. Tykkään siitä, että kun lähden ulos, näen ihmisiä ja kaupungin vilinää. Kaupungissa on helppo elää sinkkunakin yksinään ilman, että tarvitsee tuntea itseään yksinäiseksi.
Metsä toimii vessana täällä, jos tulee yllättäen hätä. Minä nimenomaan tunnen itseni yksinäiseksi ihmismassoissa, koska en tunne ketään eivätkä tuntemattomat kaupungissa välitä muista. Koirasi nauttisi paljon enemmän siitä että pääsisi metsään ja pelloille, se herättää monessa koirassa sisäisen suden :)
Tässä aloittajalle vastaus. Asun mielelläni kaupungissa, koska täällä minulla on hyvä toimeentulo. Maalla joutuisin Kelan luukulle ja se ei minulle käy. Harrastukset, kulttuuri ja ne muut ihmiset ovat tärkeitä. Asun rivitalossa tilavasti Vantaalla. Kaikki palvelut vieressä. Työttömänä yksin metsässä, Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään elää ja asua niin, ettei naapurit ja kylänmiehet kyttää elämääni. Inhoan tuppukyliä, missä tiedetään kaikkien asiat ja missä muut määrittävät yhteisen normiston.
Niin minäkin. Siksipä asun haja-asutusalueella ilman naapureita. Kaupungin keskustaan 7km.
Missä olette törmänneet metelijöitsijöihin? 58 vuotta kerrostaloasujana Helsingin keskustassa enkä koskaan ole kuullut meteliä. Ei tänne kuulu edes liikenteen melu vaikka Kampissa asunkin.
Joo, mutta miten se sulkee pois sen että nauttii kaupungissa asumisesta? On mustakin kiva olla mökillä mutta en mä siellä halua asua.