Lue keskustelun säännöt.
Miten kukaan voi nauttia kaupungissa asumisesta?
parikymppinen nuori
21.07.2023 |
Olen asunut kaupungissa lähes viisi vuotta, olen kotoisin pienestä kylästä. Olen tehnyt päätöksen, että muutan takaisin kotikylääni jossa olen kasvanut. Hymyilen edelleen täällä lenkillä ihmisille ja tervehdin, siitä on vain tullut tapa mutta harva tervehtii takaisin, valtaosa katsoo kuin tärähtänyttä. En ymmärrä, miten kukaan pystyy elämään kaupungissa. Täällä on niin paljon meteliä ja ihmisiä, lisäksi kaikilla tuntuu olevan kiire ja kaikki ovat pahalla päällä. Olen asunut rauhallisella alueella kerrostalossa, mutta silti koen, että olen jatkuvasti ylikuormittunut. Liikenteen meteli on aivan liian kova, ihmisiä on joka paikassa ja luontoa ei ole tarpeeksi lähellä. Haluan asua ihan metsän vieressä, oikeasti hiljaisessa paikassa ja muutenkin pienissä kylissä on yhteisöllisyyttä, jota en ole kaupungissa kokenut ollenkaan. Naapureita moikataan välillä, mutta siihen se sitten jää. Täällä on rappujen ovet ja jopa roskiskatokset lukossa, uudessa talossa ei ole alaovi lukossa, pihalla on koristeita ja kukkasia ja pelkkä roskiskatos.
En ole koskaan nauttinut kahviloista, baareista tai muista paikoista mitä tässä on lähellä, joten en senkään puoleen koe hyötyä kaupungista. Olen asunut 30m2 yksiössä ja se on hintava, verrattuna kotikylääni jossa minua odottaa 60m2 parvekkeellinen kaksio, joka on halvempi kuin tämä yksiö. Tässä yksiössä ei ole edes kunnon keittiötä, vain yksi seinä jossa on ns. keittokomero. Rakastan ruoanlaittoa ja siihen ei todellakaan ole paljoa tilaa. Muutenkin minulla on paljon luovia harrastuksia, joille tarvitsen tilaa. (Palapelien rakennus, maalaaminen, neulominen yms)
Te, jotka nautitte kaupungissa asumisesta, mitkä ovat ne asiat joista pidätte eniten? Listaan tähän vielä plussat ja miinukset.
+ tuplasti isompi asunto
+ enemmän tilaa harrastuksille
+ enemmän säilytystilaa
+ rauhallinen ja hiljainen ympäristö
+ metsää, järviä ja peltoa ympärillä
+ läheiset lähempänä
+ vähemmän ihmisiä
+ yhteisöllisyys ja yhteishenki parempi
+ turvallisempi alue ja paikka muutenkin
- palveluihin on hieman pidempi matka, eli auto on hyvä olla, sillä julkisia menee aika harvakseltaan
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneet ja masentuneet asuvat yleensä kaupungeissa, juurikin näissä pienissä koirankopeissa. Riittää että kauppa on lähellä, se on ainut minne poistutaan kotoa. Jos asuisi maalla olisi oikeasti tehtävää ja uutta koettavaa joka päivä, eikä tarvitsisi asua itsariyksiössä ja maksaa siitä jäätävää hintaa, vaan saisi hoitaa omaa kotia ja pihaa.
"saisi hoitaa omaa kotia ja pihaa". Ihan että saisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuin kaupungissa opiskeluaikaan pakosta.
Kaupunkiasumisessa en löytänyt yhtään pluspuolta
- lähikaupassa suurin osa ruuista ihan mätiä ja päiväykset koko ajan vanhentuneet
Tätä en kaupunkilaisena oikein ymmärrä, onko maaseudulla lähikaupassa (jos sellainen on) tuoreempaa ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneet ja masentuneet asuvat yleensä kaupungeissa, juurikin näissä pienissä koirankopeissa. Riittää että kauppa on lähellä, se on ainut minne poistutaan kotoa. Jos asuisi maalla olisi oikeasti tehtävää ja uutta koettavaa joka päivä, eikä tarvitsisi asua itsariyksiössä ja maksaa siitä jäätävää hintaa, vaan saisi hoitaa omaa kotia ja pihaa.
"saisi hoitaa omaa kotia ja pihaa". Ihan että saisi?
Erikoinen oletus, että maalla voisi hoitaa pihaansa. Talo ja piha vaatii rahaa mitä näillä ihmisillä ei selkeästi ole. Se on ihan oma helvetin muotonsa asua kerrostalokuutiossa maalla. On vain se yksi kauppa, peltoa ja metsää. Ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin kaupungissa opiskeluaikaan pakosta.
Kaupunkiasumisessa en löytänyt yhtään pluspuolta
- lähikaupassa suurin osa ruuista ihan mätiä ja päiväykset koko ajan vanhentuneet
Tätä en kaupunkilaisena oikein ymmärrä, onko maaseudulla lähikaupassa (jos sellainen on) tuoreempaa ruokaa?
Meillä tuli ruuat omasta maasta ja liha todellakin oli tuoreempaa koska se haettiin suoraan teurastajalta muutaman kilometrin päästä. Sai tietää teurastetun elukan nimenkin jos halusi.
Kyllä minä ainakin. Parempi täällä on kuin omistamassani talossa , 5 km asfalttitietä, tuo 5 km yksityistietä, joka auraus ja hiekkakuorma omista kukkaroista. Viimeiset 1,4 km täysin yksin omalla kontolla.
Jos olisi lapsia, kunta tuskailisi koulukyytien kanssa. Tai vanhetessa voisi kotihoidon palvelujen ehtona muuttaa ihmisten ilmoilke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin. Parempi täällä on kuin omistamassani talossa , 5 km asfalttitietä, tuo 5 km yksityistietä, joka auraus ja hiekkakuorma omista kukkaroista. Viimeiset 1,4 km täysin yksin omalla kontolla.
Jos olisi lapsia, kunta tuskailisi koulukyytien kanssa. Tai vanhetessa voisi kotihoidon palvelujen ehtona muuttaa ihmisten ilmoilke.
Siis 5 km asfalttitielle. Paljonko veloittaisi cittari, matkaa 15 km, ostosten kotiintuomisesta?
Asukoon maalla kuka tahtoo ja omistaa toimivan tilan.
Kaupungissa on palvelut, ruoan kotiinkuljetukset, julkinen liikenne, ihmisiä. Maaseudulla pitäisi nähdä tuplaten vaivaa kaikkien asioiden eteen ja kulkeminen on hankalaa autottomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mökillä käynti riittää.
Maalle en muuten kaipaa!
Kunhan seuraava pandemia taas tulee ihmiset alkavat arvostaa pieniä kyliä ja maaseutua enemmän :)
Nautin Tampereella asumisesta, en silti nauti missä tahansa kaupungissa asumisesta. Olen asunut Helsingissä kolmeen otteeseen, syntynytkin siellä, mutta koskaan se ei ole tuntunut täysin kodilta, vaikka on tietysti myös viehättävä kaupunki.
Mistä sitten nautin? Rauhasta, hiljaisuudesta kaupunginosassani. Kauniista puistoista, kahviloista, kirjastoista, erityisesti Metsosta. Pitkistä kävelyistä kaupungilla, Kauppahallista, Arboretumista, vedenpuhdistuslaitoksesta, voimalaitoksesta, Näsijärven rannoista, kulmakuppilastani, aamiaispaikasta, patosillasta, kissakahvilasta, lehmuksista ja vaahteroista, Kalevankankaasta, ratikalla matkustamisesta, Finlaysonista, Hämeenpuistosta, Aleksanterin kirkosta, Kaupinojan saunasta, Niihaman lenkistä, Stockmannista, vaki-kivijalkaliikkeistä, aamukahveista Laukontorilla, siirtolapuutarhoista, omakotitaloalueista, Hakametsästä, Pyynikistä, Pispalasta, antikvariaateista, eritaustaisista ihmisistä venäläisistä kurdeihin, Hakasen leipomon kermakakuista, Erkinsillasta, Tuomiokirkosta ja sen puistikosta ja ja ja... Voisin kirjoittaa vaikka aamuun saakka kaikesta, mistä täällä nautin.