Lapsella ihan hirveä uhmakausi. Miten saada uhma vähenemään?
On paljon yhteistä aikaa ja kivaa yhdessä tekemistä. Saa paljon huomiota ja kehuja. Ja saa tehdä itsenpäätöksiäkin monesta asiasta. Mutta uhma on todella kova ja uhmaa suunnilleen joka pikkuasiassakin. Jos ei saa uhmaamalla huomiota tai tahtoaan läpi niin menee vaikka sylkemään sohvaan tai ulkona heittelemään kiviä kukkaistutuksiin. Ikää kuusi. Millä tätä uhmaamisen tarvetta saisi jo vähemmäksi? Mitä teen väärin kun lapsi uhmaa aivan koko ajan?
Kommentit (274)
Ei sillä ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa vaikka olisit kasvatustieteiden maisteri.
Eräs tuttu on ja huonokäytöksiset lapset on ilman mitään rajoja.
Kylässä ollaan puhelimella huppu päässä koko ajan, puhelimia ei laiteta pois pyynnöstä huolimatta. Ruualle nyrpistellään ruokapöydässä, vähän sorkitaan jotain lautaselta ja valitetaan kun ei ole lempiruokaa.
Sitten mm. joululahjoista kysytään jakamisen jälkeen: siis oikeesti oliks nää kaikki tässä!! Missä se pleikka 5 on?
Ja näiden penskojen äiti on kasvatustieteiden maisteri. Ei voinut kuin ihmetellä ja edelleen ihmettelen kun lapsille ei koskaan sanota mitään eikä käsketä tekemään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on vahva temperamentti . Anna uhmata turvallisissa rajoissa kyllä se kouluun menon alkuun helpottaa . Kummipojallani oli vastaavanlainen uhma, mukava kunnollinen nuorimies hänestä kasvoi jolla on elämässä päämääriä .
Oikeastiko neuvot, että anna vaan sylkeä sohvalle ja heitellä kiviä? Jos lapsi on menossa kouluun jo tänä syksynä, asia tuskin tässä vajaassa kuukaudessa lakkaa olemsta. Päinvastoin
Menee kouluun vasta reilun vuoden päästä. Mutta ei me kyllä anneta sylkeä sohvalle eikä heitellä kiviä, en usko että kukaan sellaista nyt neuvoisikaan.
ApMitä tapahtuu ennen kuin sylkeminen/heitteleminen alkaa? Mitä sinä ja/tai miehesi teette ja mitä lapsi tekee? Joku konkreettinen esimerkki.
Lapsi haluaisi vaikkapa sulattaa suklaata nojatuoliin. Se kielletään. Lopettaa kyllä mutta menee uhmaamaan tilannetta sohvalle sylkemällä sohvatyynyihin. Tai olen ripustamassa pyykkiä enkä ehdi auttamaan pukemaan barbeja, alkaa uhmaamaan tilannetta jollain tuollaisella sohvalle sylkemisen tapaisella (ei halunnut niissä pyykeissäkään auttaa). Tai kielletään juokseminen kirkossa (jossa ei siis olla ennen käyty vaan ekat juhlat nyt siellä kyseessä) ja yrittää koko ajan lähteä siellä juoksemaan. Ei siksi, että haluaisi juosta. Vaan siksi että se kiellettiin.
ApMeillä lähipiirissä tälläinen lapsi. Tosi sama dynamiikka kuin teillä, lisäksi lapsi on kaksikielinen ja puhuu äidin kieltä noin kolme kertaa paremmin kuin isän ja meidän muiden kieltä. Vuosia vierestä katsottuani, ikävä kyllä pakko antaa diagnoosiksi että syy äidin sallivuudessa. Äiti ei halua tuottaa yhtäkään pettymystä lapselle, vaan antaa kaikessa periksi. Lapsi saa huutaa vaikka äidin ystävälle tai kesken puhelinkeskustelun, että muut aikuiset menevät pois. Lapsi ei kuulemma anna äidin harrastaa. Ei anna tehdä kotitöitä. Ruokailu on yhtä showta. Mikään ei kelpaa. Aina tarjotaan eri ruokia ja kun eivät miellytä, pussillinen karkkia. Lapsi on täysin pysäyttämätön ollut, siis äidin mukaan. Lapsi komentelee ja kiukuttelee, kunnes saa tahtonsa läpi. Missään aikuisten kanssa yhdessä, esim museossa tai kahvilassa ei voida olla, koska lapsi ei siellä halua olla.
Nyt ala-aste alkaa olla ohi, niin helpottaa. Varmaan siirtynyt äiti-symbioosista pompottamaan kavereitaan kun on tekniikka hallussa. Ikävä että lapsen isä vetäytyy taka-alalle. Perheen ystävät ja suku myös aikansa välttelivät koko lasta.
Aika ikävää lukea näitä äitiä kaikesta syyttäviä kommentteja. Tuossakin perheessä on luultavasti oikeasti tilanne se, että taka-alalla vetäytyvä isä on jättänyt äidin yksin vastaamaan kaikesta jääräpäisen lapsen suhteen. Ja äiti on uupunut, lopulta uupunut pahasti kun vastaa yksin kaikesta. Ja uupumuksen vuosi ei vain jaksa puuttua kaikkeen lapsen per seilyyn vaan väsyneenä katsoo osaa asioita sormien läpi, koska ei uupumukselta enää muuhun pysty. Todellisuudessa syy on isän, joka ei kantanut vastuutaan.
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa vaikka olisit kasvatustieteiden maisteri.
Eräs tuttu on ja huonokäytöksiset lapset on ilman mitään rajoja.
Kylässä ollaan puhelimella huppu päässä koko ajan, puhelimia ei laiteta pois pyynnöstä huolimatta. Ruualle nyrpistellään ruokapöydässä, vähän sorkitaan jotain lautaselta ja valitetaan kun ei ole lempiruokaa.
Sitten mm. joululahjoista kysytään jakamisen jälkeen: siis oikeesti oliks nää kaikki tässä!! Missä se pleikka 5 on?
Ja näiden penskojen äiti on kasvatustieteiden maisteri. Ei voinut kuin ihmetellä ja edelleen ihmettelen kun lapsille ei koskaan sanota mitään eikä käsketä tekemään mitään.
Kasvatustieteiden maisteri on aika höpötutkinto. Pseudotiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä käytössä jäähypenkki?
Meillä tosi uhmakas 2v ja jäähy on auttanut kun tilanne eskaloituu eikä enää hallitse itseään. Alkaa siis lyödä ja töniä, silloin varoitetaan ja kun ei usko menee hetkeksi jäähylle eteiseen.Pääsee sitten hetken päästä pois. Tämä neuvottiin meille kun poika alkoi olla väkivaltainen.
Soo, soo, ei saa traumatisoida lasta jäähypenkillä. Siitä tulee hylkäämiskokemus ja mitähän muuta siellä kasvatustieteen oppaassa sanottiinkaan.
Jos oletetaan, että syynä tuohon käytökseen on kunnioituksen puute vanhempia kohtaan. Niin miten sen kunnioituksen saa sitten aikaiseksi, jos kuitenkin aina on jo ennestäänkin toimittu johdonmukaisesti ja on ollut säännöt ja seuraukset. Ja uhkaukset on toteutuneet, jos ei ole totellut.
T. Eräs samassa tilanteessa oleva
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kuinka pitkään lapsen huono käytös voidaan laittaa sen piikkiin, että on pieni?
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan, että syynä tuohon käytökseen on kunnioituksen puute vanhempia kohtaan. Niin miten sen kunnioituksen saa sitten aikaiseksi, jos kuitenkin aina on jo ennestäänkin toimittu johdonmukaisesti ja on ollut säännöt ja seuraukset. Ja uhkaukset on toteutuneet, jos ei ole totellut.
T. Eräs samassa tilanteessa oleva
Ei ole ennestään toimittu riittävän johdonmukaisesti ja säännöistä ei ole pidetty kiinni, jos vielä 6-vuotiaana ei ole oppinut sellaista perusasiaa kuin totteleminen. Muutaman supernänni-jakson katsominen antaa hyviä neuvoja tähän asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan, että syynä tuohon käytökseen on kunnioituksen puute vanhempia kohtaan. Niin miten sen kunnioituksen saa sitten aikaiseksi, jos kuitenkin aina on jo ennestäänkin toimittu johdonmukaisesti ja on ollut säännöt ja seuraukset. Ja uhkaukset on toteutuneet, jos ei ole totellut.
T. Eräs samassa tilanteessa olevaEi ole ennestään toimittu riittävän johdonmukaisesti ja säännöistä ei ole pidetty kiinni, jos vielä 6-vuotiaana ei ole oppinut sellaista perusasiaa kuin totteleminen. Muutaman supernänni-jakson katsominen antaa hyviä neuvoja tähän asiaan.
Olen katsonut monet jaksot. Ja usko tai älä, mutta on toimittu johdonmukaisesti ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä käytössä jäähypenkki?
Meillä tosi uhmakas 2v ja jäähy on auttanut kun tilanne eskaloituu eikä enää hallitse itseään. Alkaa siis lyödä ja töniä, silloin varoitetaan ja kun ei usko menee hetkeksi jäähylle eteiseen.Pääsee sitten hetken päästä pois. Tämä neuvottiin meille kun poika alkoi olla väkivaltainen.
Soo, soo, ei saa traumatisoida lasta jäähypenkillä. Siitä tulee hylkäämiskokemus ja mitähän muuta siellä kasvatustieteen oppaassa sanottiinkaan.
Minulle ei ole väliä sillä mitä muut sanoo. Jos tämä toimii meillä ja purkaa tilanteen jota ei tahdo lehmän hermoillakaan saada rauhoitettua niin näin tehdään. :) risuja ja piiskaa ei meillä käytetä mutta väkivaltaa emme hyväksy myöskään lapselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan, että syynä tuohon käytökseen on kunnioituksen puute vanhempia kohtaan. Niin miten sen kunnioituksen saa sitten aikaiseksi, jos kuitenkin aina on jo ennestäänkin toimittu johdonmukaisesti ja on ollut säännöt ja seuraukset. Ja uhkaukset on toteutuneet, jos ei ole totellut.
T. Eräs samassa tilanteessa olevaEi ole ennestään toimittu riittävän johdonmukaisesti ja säännöistä ei ole pidetty kiinni, jos vielä 6-vuotiaana ei ole oppinut sellaista perusasiaa kuin totteleminen. Muutaman supernänni-jakson katsominen antaa hyviä neuvoja tähän asiaan.
Olen katsonut monet jaksot. Ja usko tai älä, mutta on toimittu johdonmukaisesti ennenkin.
Teillä on toimittu johdonmukaisesti päin persettä, jos ette ole saaneet vielä 6-vuotiaanakaan lasta oppimaan käytöstapoja. Kunnioitus ei tule tyhjästä, vaan lapsi oppii sen, kun ihan pienestä saakka opetetaan, että lapsi ei ole pomo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä käytössä jäähypenkki?
Meillä tosi uhmakas 2v ja jäähy on auttanut kun tilanne eskaloituu eikä enää hallitse itseään. Alkaa siis lyödä ja töniä, silloin varoitetaan ja kun ei usko menee hetkeksi jäähylle eteiseen.Pääsee sitten hetken päästä pois. Tämä neuvottiin meille kun poika alkoi olla väkivaltainen.
Soo, soo, ei saa traumatisoida lasta jäähypenkillä. Siitä tulee hylkäämiskokemus ja mitähän muuta siellä kasvatustieteen oppaassa sanottiinkaan.
Minulle ei ole väliä sillä mitä muut sanoo. Jos tämä toimii meillä ja purkaa tilanteen jota ei tahdo lehmän hermoillakaan saada rauhoitettua niin näin tehdään. :) risuja ja piiskaa ei meillä käytetä mutta väkivaltaa emme hyväksy myöskään lapselta.
Pikkuvinkki: Sun kannattaa tutustua termiin sarkasmi. Ei nimittäin ollut ihan vakavissaan kirjoitettu tuo, mihin vastasit :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä käytössä jäähypenkki?
Meillä tosi uhmakas 2v ja jäähy on auttanut kun tilanne eskaloituu eikä enää hallitse itseään. Alkaa siis lyödä ja töniä, silloin varoitetaan ja kun ei usko menee hetkeksi jäähylle eteiseen.Pääsee sitten hetken päästä pois. Tämä neuvottiin meille kun poika alkoi olla väkivaltainen.
Soo, soo, ei saa traumatisoida lasta jäähypenkillä. Siitä tulee hylkäämiskokemus ja mitähän muuta siellä kasvatustieteen oppaassa sanottiinkaan.
Sun kannattaa opetella sarkasmin käyttöä. Pitää osata. Tuosta ei kukaan tajua, että on sarkasmia.
Minulle ei ole väliä sillä mitä muut sanoo. Jos tämä toimii meillä ja purkaa tilanteen jota ei tahdo lehmän hermoillakaan saada rauhoitettua niin näin tehdään. :) risuja ja piiskaa ei meillä käytetä mutta väkivaltaa emme hyväksy myöskään lapselta.
Pikkuvinkki: Sun kannattaa tutustua termiin sarkasmi. Ei nimittäin ollut ihan vakavissaan kirjoitettu tuo, mihin vastasit :)
Meillä on vähän samanlaista. Ja isä on lepsu ja etäinen. Minä nat simutsi, joka pitää jöötä. Mutta mikään jöö minin taholta ei riitä kun isä haluaa olla vain hyvässä suosiossa ja siksi lepsuilee kaikessa. Ja suuttuu minulle kun puhun asiasta hånelle. Miesten tapaan olla isä ei kuulemma naiset saa puuttua, koska miehen oikeus on olla sellainen kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Jos oletetaan, että syynä tuohon käytökseen on kunnioituksen puute vanhempia kohtaan. Niin miten sen kunnioituksen saa sitten aikaiseksi, jos kuitenkin aina on jo ennestäänkin toimittu johdonmukaisesti ja on ollut säännöt ja seuraukset. Ja uhkaukset on toteutuneet, jos ei ole totellut.
T. Eräs samassa tilanteessa oleva
Vaikea sanoa, kun et kerro mitä teillä tarkoittaa johdonmukaisuus, säännöt ja seuraukset. Niitä kun voi toteuttaa hyvin monella tavalla. Jopa niinkin, että johdonmukaisuus, säännöt ja seuraukset ruokkivat huonoa käytöstä. Johdonmukainen lipsuminen, sääntönä aikuisen hermostuminenja seurauksena lapsen tahtoon taipuminen niin siinä on turha huudella kunnioitukesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Todennäköisemmin hänestä tulee se Veeti, joka pääty koulukisaajasta huumemaailmaan tai väkivaltarikolliseksi, kun kotona ei opetettu, mitä saa tehdä ja mitä ei. Eikä kotona tuettu terveen itsetunnon kasvua rajojen muodossa, joten Veeti on vedätettävissä mihin tahansa hölmöilyyn mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.