Lue keskustelun säännöt.
Lapsella ihan hirveä uhmakausi. Miten saada uhma vähenemään?
On paljon yhteistä aikaa ja kivaa yhdessä tekemistä. Saa paljon huomiota ja kehuja. Ja saa tehdä itsenpäätöksiäkin monesta asiasta. Mutta uhma on todella kova ja uhmaa suunnilleen joka pikkuasiassakin. Jos ei saa uhmaamalla huomiota tai tahtoaan läpi niin menee vaikka sylkemään sohvaan tai ulkona heittelemään kiviä kukkaistutuksiin. Ikää kuusi. Millä tätä uhmaamisen tarvetta saisi jo vähemmäksi? Mitä teen väärin kun lapsi uhmaa aivan koko ajan?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Kyllä on antanut. 6-vuotias ei sottaa suklaalla, jos hänen ei ole annettu tehdä mitä sattuu. 6-vuotias ei enää ole pikkuvauva, joka ei ymmärrä yhtään mitä saa tehdä ja mitä ei. Se ymmärrys vain edellyttää sitä, että pienestä saakka on opetetettu ja pidetty kuria. Kuri on eri asia kuin kurittaminen.
Olet ihan pihalla. Eihän tuossa ollut mistään suklaalla sottaamisesta kyse. Sottaamista sottaamisen ilosta tekee tosiaan kaksivuotiaat. Se on eri asia. Aloituksen lapsi tekee mitä vain kiellettyä, koska se on kiellettyä. Ärsyttääkseen ja uhmatakseen. Jos suklaalla sottaaminen olisi sallittua ei hän luultavasti sitä olisi kiinnostunut tekemään.
Aloituksessa ei ole lasta. On vain trollin mielikuvitustarina lapsesta, johon mikään mitä kaikkensa uhraava äiti tekee ei tehoa. Aika naiivi saa olla, jos näihin tosissaan lankeaa. Voisin melkein lyödä vetoa, että viimeistään torstaina meillä on täällä uusi "6-vuotias tekee...." aloitus, jossa taaskaan ei mikään neuvo kelpaa. Eilen oli jo se nukutustarina, jossa mikään ei saanut lasta unille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laita se hoivakotiin
Epäiletkö aloittajan kykyä hoitaa yksinkertaisia velvollisuuksia?
On tämä palsta kumma paikka. Joka ketjussa väitetään aloittajaa trolliksi. Oli aihe minä vain.
Tämän ketjun aloittajan tilanne kuulostaa kyllä ihan aidolta. Ei kaikki ole trollia mikä lukee netissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Kyllä on antanut. 6-vuotias ei sottaa suklaalla, jos hänen ei ole annettu tehdä mitä sattuu. 6-vuotias ei enää ole pikkuvauva, joka ei ymmärrä yhtään mitä saa tehdä ja mitä ei. Se ymmärrys vain edellyttää sitä, että pienestä saakka on opetetettu ja pidetty kuria. Kuri on eri asia kuin kurittaminen.
Olet ihan pihalla. Eihän tuossa ollut mistään suklaalla sottaamisesta kyse. Sottaamista sottaamisen ilosta tekee tosiaan kaksivuotiaat. Se on eri asia. Aloituksen lapsi tekee mitä vain kiellettyä, koska se on kiellettyä. Ärsyttääkseen ja uhmatakseen. Jos suklaalla sottaaminen olisi sallittua ei hän luultavasti sitä olisi kiinnostunut tekemään.
Aloituksessa ei ole lasta. On vain trollin mielikuvitustarina lapsesta, johon mikään mitä kaikkensa uhraava äiti tekee ei tehoa. Aika naiivi saa olla, jos näihin tosissaan lankeaa. Voisin melkein lyödä vetoa, että viimeistään torstaina meillä on täällä uusi "6-vuotias tekee...." aloitus, jossa taaskaan ei mikään neuvo kelpaa. Eilen oli jo se nukutustarina, jossa mikään ei saanut lasta unille.
NIMENOMAAN. 👍
Ottakaa kuvakaappauksia tästä ketjusta, ja vastaavista. Ei vielä tiedä, mihin niitä tarvii...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt se tekee uuden ketjun... No ehkä joutuu odottamaan huomiseen. Kuka menee lankaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Ap on saanut vaikka millä mitalla neuvoja. Mutta ap on käyttäytynyt kuin pikkulapsi ja vastannut kaikkeen "on jo tehty ei auttanut". Silloin on turva vinkua, jos neuvoja ei tule enempää. Ei kukaan viitsi seinälle puhua.
Mitä hänen oikein pitäisi vastata, jos neuvotaan tekemään x ja y ja hän tosiaan on jo pitkään tehnyt niitä x ja y. Ja huomannut ettei ne auta? Valehdella vai, että oi kiitos kiitos neuvoista minäpä kokeilen näitä?
Sama kuvio toistuu monessa ihan live-elämänkin keskustelussa. Jollain on ongelma, jota hän on jo yrittänyt ratkoa pitkään ainakin tavoilla a ja b ja c ja d ja e ja f ja g. Sitten hän kysee neuvoa muilta, että mikähän voisi auttaa tähän ongelmaan. Ja ne muut (kaverit vaikkapa) neuvoo itsestäänselvyyksiä eli tapoja a ja b ja c. Ja kun ongelman omistaja kertoo, että niitä olenkin jo pitkään kokeillut ilman hyötyä, niin itsestäänselvyyksien neuvojat suuttuu, että kiittämätön olet, pidä ongelmasi kun ei hyvät neuvot kelpaa.
Normaali ihminen ei jankkaa jokaiseen asiaan, että "tehty jo ei toiminut". Normaali ihminen jatkaa keskustelua kertomalla tarkemmin, miten heillä on tätä neuvoa x toteutettu ja mikä siinä on mennyt pieleen. Siitä sitten voidaan jatkaa keskustelua kehittelemään toimintatapaa toimivammaksi. Kukaan ei jaksa keksiä ideoita, jotka heti suoriltaan aina tyrmätään ilman minkään laista halua ottaa vastaan ideaa ja kehitellä sitä. Toimii niin tuotesuunnitelussa kuin av-palstallakin. Jos et ole halukas ottamaan vastaan neuvoja, älä tule niitä pyytämään.
Teini-paiskoo-ovia -trolli?
POIKALAPSIHULLU-trolli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trolli paljastui.
Aikoja sitten jo. En nyt rupea kaivelemaan koko ketjua läpi, mutta suhteellisen alkumetreiltä jo löytyy viesti, jossa kirjoittaja hokasasi, että kyseessä on porvoolainen lapsi, joka eilen ei suostunut nukkumaan millään konstilla 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Ap on saanut vaikka millä mitalla neuvoja. Mutta ap on käyttäytynyt kuin pikkulapsi ja vastannut kaikkeen "on jo tehty ei auttanut". Silloin on turva vinkua, jos neuvoja ei tule enempää. Ei kukaan viitsi seinälle puhua.
Mitä hänen oikein pitäisi vastata, jos neuvotaan tekemään x ja y ja hän tosiaan on jo pitkään tehnyt niitä x ja y. Ja huomannut ettei ne auta? Valehdella vai, että oi kiitos kiitos neuvoista minäpä kokeilen näitä?
Sama kuvio toistuu monessa ihan live-elämänkin keskustelussa. Jollain on ongelma, jota hän on jo yrittänyt ratkoa pitkään ainakin tavoilla a ja b ja c ja d ja e ja f ja g. Sitten hän kysee neuvoa muilta, että mikähän voisi auttaa tähän ongelmaan. Ja ne muut (kaverit vaikkapa) neuvoo itsestäänselvyyksiä eli tapoja a ja b ja c. Ja kun ongelman omistaja kertoo, että niitä olenkin jo pitkään kokeillut ilman hyötyä, niin itsestäänselvyyksien neuvojat suuttuu, että kiittämätön olet, pidä ongelmasi kun ei hyvät neuvot kelpaa.
Normaali ihminen ei jankkaa jokaiseen asiaan, että "tehty jo ei toiminut". Normaali ihminen jatkaa keskustelua kertomalla tarkemmin, miten heillä on tätä neuvoa x toteutettu ja mikä siinä on mennyt pieleen. Siitä sitten voidaan jatkaa keskustelua kehittelemään toimintatapaa toimivammaksi. Kukaan ei jaksa keksiä ideoita, jotka heti suoriltaan aina tyrmätään ilman minkään laista halua ottaa vastaan ideaa ja kehitellä sitä. Toimii niin tuotesuunnitelussa kuin av-palstallakin. Jos et ole halukas ottamaan vastaan neuvoja, älä tule niitä pyytämään.
Hyvin sanottu!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trolli paljastui.
Aikoja sitten jo. En nyt rupea kaivelemaan koko ketjua läpi, mutta suhteellisen alkumetreiltä jo löytyy viesti, jossa kirjoittaja hokasasi, että kyseessä on porvoolainen lapsi, joka eilen ei suostunut nukkumaan millään konstilla 🤣
🤣😂😅
Vierailija kirjoitti:
On tämä palsta kumma paikka. Joka ketjussa väitetään aloittajaa trolliksi. Oli aihe minä vain.
Tämän ketjun aloittajan tilanne kuulostaa kyllä ihan aidolta. Ei kaikki ole trollia mikä lukee netissä.
Ihan aidolta trollilta tosiaan kuulostaa. Tarpeeksi kauan kun täällä aikaa viettää, nämä oppii tunnistamaan helposti. Tietyt sanavalinnata ja erityisesti IHAN JOKAISEN neuvon kuittaaminen "on jo kokeiltu, ei toiminut" paljastaa helposti, että nyt trollataan. Niissä ketjuissa, joissa kysyjä on aidosti asialla, ei vastaavaa ilmiötä ole koskaan, vaan aloittaja jossain vaiheessa jopa kiittää neuvoista ja mahdollisesti kertoo, mitä aikoo kokeilla seuraavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"jatkaa siihen asti kunnes lapsi nöyrtyy ja tottelee." lapsi nöyrtyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Ap on saanut vaikka millä mitalla neuvoja. Mutta ap on käyttäytynyt kuin pikkulapsi ja vastannut kaikkeen "on jo tehty ei auttanut". Silloin on turva vinkua, jos neuvoja ei tule enempää. Ei kukaan viitsi seinälle puhua.
Mitä hänen oikein pitäisi vastata, jos neuvotaan tekemään x ja y ja hän tosiaan on jo pitkään tehnyt niitä x ja y. Ja huomannut ettei ne auta? Valehdella vai, että oi kiitos kiitos neuvoista minäpä kokeilen näitä?
Sama kuvio toistuu monessa ihan live-elämänkin keskustelussa. Jollain on ongelma, jota hän on jo yrittänyt ratkoa pitkään ainakin tavoilla a ja b ja c ja d ja e ja f ja g. Sitten hän kysee neuvoa muilta, että mikähän voisi auttaa tähän ongelmaan. Ja ne muut (kaverit vaikkapa) neuvoo itsestäänselvyyksiä eli tapoja a ja b ja c. Ja kun ongelman omistaja kertoo, että niitä olenkin jo pitkään kokeillut ilman hyötyä, niin itsestäänselvyyksien neuvojat suuttuu, että kiittämätön olet, pidä ongelmasi kun ei hyvät neuvot kelpaa.
Normaali ihminen ei jankkaa jokaiseen asiaan, että "tehty jo ei toiminut". Normaali ihminen jatkaa keskustelua kertomalla tarkemmin, miten heillä on tätä neuvoa x toteutettu ja mikä siinä on mennyt pieleen. Siitä sitten voidaan jatkaa keskustelua kehittelemään toimintatapaa toimivammaksi. Kukaan ei jaksa keksiä ideoita, jotka heti suoriltaan aina tyrmätään ilman minkään laista halua ottaa vastaan ideaa ja kehitellä sitä. Toimii niin tuotesuunnitelussa kuin av-palstallakin. Jos et ole halukas ottamaan vastaan neuvoja, älä tule niitä pyytämään.
Täh. Luin koko ketjun, ja ap on kirjoittanut tasan YHDEN kommentin, jossa lukee tuollaista, että kokeilin jo eikä toiminut. Yhden. Yksi kommentti ei kyllä millään ilveellä täytä jankkaamisen määritelmää.
Sen sijaan sanoisin, että normaali ihminen ei syytä toisia jankkaamisesta, jos ne toiset ei ole sanoneet asian kuin vain yhden kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Kyllä on antanut. 6-vuotias ei sottaa suklaalla, jos hänen ei ole annettu tehdä mitä sattuu. 6-vuotias ei enää ole pikkuvauva, joka ei ymmärrä yhtään mitä saa tehdä ja mitä ei. Se ymmärrys vain edellyttää sitä, että pienestä saakka on opetetettu ja pidetty kuria. Kuri on eri asia kuin kurittaminen.
Kyllähän se lapsi todennäköisesti tietää mitä saa tehdä ja mitä ei, mutta silti tekee tahallaan juuri sitä mitä ei saa.
Vain, jos kädettömät vanhemmat sen sallivat. Riitävän tiukat seuraukset niin ei taatusti enää sotke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Ap on saanut vaikka millä mitalla neuvoja. Mutta ap on käyttäytynyt kuin pikkulapsi ja vastannut kaikkeen "on jo tehty ei auttanut". Silloin on turva vinkua, jos neuvoja ei tule enempää. Ei kukaan viitsi seinälle puhua.
Mitä hänen oikein pitäisi vastata, jos neuvotaan tekemään x ja y ja hän tosiaan on jo pitkään tehnyt niitä x ja y. Ja huomannut ettei ne auta? Valehdella vai, että oi kiitos kiitos neuvoista minäpä kokeilen näitä?
Sama kuvio toistuu monessa ihan live-elämänkin keskustelussa. Jollain on ongelma, jota hän on jo yrittänyt ratkoa pitkään ainakin tavoilla a ja b ja c ja d ja e ja f ja g. Sitten hän kysee neuvoa muilta, että mikähän voisi auttaa tähän ongelmaan. Ja ne muut (kaverit vaikkapa) neuvoo itsestäänselvyyksiä eli tapoja a ja b ja c. Ja kun ongelman omistaja kertoo, että niitä olenkin jo pitkään kokeillut ilman hyötyä, niin itsestäänselvyyksien neuvojat suuttuu, että kiittämätön olet, pidä ongelmasi kun ei hyvät neuvot kelpaa.
Normaali ihminen ei jankkaa jokaiseen asiaan, että "tehty jo ei toiminut". Normaali ihminen jatkaa keskustelua kertomalla tarkemmin, miten heillä on tätä neuvoa x toteutettu ja mikä siinä on mennyt pieleen. Siitä sitten voidaan jatkaa keskustelua kehittelemään toimintatapaa toimivammaksi. Kukaan ei jaksa keksiä ideoita, jotka heti suoriltaan aina tyrmätään ilman minkään laista halua ottaa vastaan ideaa ja kehitellä sitä. Toimii niin tuotesuunnitelussa kuin av-palstallakin. Jos et ole halukas ottamaan vastaan neuvoja, älä tule niitä pyytämään.
Täh. Luin koko ketjun, ja ap on kirjoittanut tasan YHDEN kommentin, jossa lukee tuollaista, että kokeilin jo eikä toiminut. Yhden. Yksi kommentti ei kyllä millään ilveellä täytä jankkaamisen määritelmää.
Sen sijaan sanoisin, että normaali ihminen ei syytä toisia jankkaamisesta, jos ne toiset ei ole sanoneet asian kuin vain yhden kerran.
Sille emme toki voi mitään, jos olet sokea. Helposti löytyy ketjun alusta montakin viesti, joissa neuvo tyrmätään heti. Ei nyt kirjaimellisesti juuri noilla sanoilla, mutta idea on sama riippumatta sanavalinnasta. Sen sijaan ketjussa ei ole YHTÄÄN viestiä, jossa ap edes yrittäisi kertoa, miten neuvoa on toteutettu ja mitä siinä voisi kehittää jne. jne. Niin sanottu reflektointi puuttuu kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on vain vahva temperamentti, jota ei vielä osaa kanavoida oikein, pieni kun on vielä.
Kohta kouluikäinen. Ei se nyt niin pieni ole. Moni osaa nuorempanakin käyttäytyä kypsemmin.
Mutta voi olla, että juuri tästä lapsesta kasvaa se aikuinen, joka tekee suuria ja hienoja tekoja. Sen sijaan monet jo varhain nätisti käyttäytyneet ehkä elävät elämänsä toisten ihmisten vaatimuksia täyttäen tai masentuen.
Emme voi tietää.
-eri.
Eli annetaan lasten riekkua miten tahansa koska VOI OLLA että hän 40 vuoden päästä on tehnyt jotain suurta. Jos ei sitä ennen ole päätynyt nuorisovankilaan, kun riekkui vähän enemmän kuin sohvaa sotkemalla. Mahtavaa älyn riemukulkua sinulta!
Aloittaja ei ole antanut lapsen riekkua, päinvastoin hän on täällä kysellyt neuvoja ja saanut enimmäkseen lyttäystä.
Kuten sanottu, emme voi tietää, mitä tästä kyseisestä lapsesta tulee. Mutta eipä tule mieleen yhtään suurmiestä tai -naista, joka olisi ollut elämäkertansa perusteella lapsena erityisen kiltti tai mukautuvainen. Kyllä enemmänkin he ovat olleet vilkkaita, hitaasti lämpiäviä tai jopa uhmakkaita.
Kyllä on antanut. 6-vuotias ei sottaa suklaalla, jos hänen ei ole annettu tehdä mitä sattuu. 6-vuotias ei enää ole pikkuvauva, joka ei ymmärrä yhtään mitä saa tehdä ja mitä ei. Se ymmärrys vain edellyttää sitä, että pienestä saakka on opetetettu ja pidetty kuria. Kuri on eri asia kuin kurittaminen.
Kyllähän se lapsi todennäköisesti tietää mitä saa tehdä ja mitä ei, mutta silti tekee tahallaan juuri sitä mitä ei saa.
Vain, jos kädettömät vanhemmat sen sallivat. Riitävän tiukat seuraukset niin ei taatusti enää sotke.
Aika vaikea on laittaa riittävän tiukkoja seurauksia, jos telkkarikielto, pädikielto, lelut varastoon, suklaakielto ja jäähy ei toimi. Nykyään ei saa tehdä mitä vain rangaistuksia,
Vierailija kirjoitti:
"jatkaa siihen asti kunnes lapsi nöyrtyy ja tottelee." lapsi nöyrtyy?
Taitaa olla sinulle vierasta.
Kyllähän se lapsi todennäköisesti tietää mitä saa tehdä ja mitä ei, mutta silti tekee tahallaan juuri sitä mitä ei saa.