Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelet että sielu tekee ekana päivänä kun kuolee?
17.07.2023 |
Minä oon aatellu että sillon sitä vasta tajuaa että on toisella puolella kun vastassa on aiemmin kuollu läheinen tai vaikka useampikin.
Tän pitemmälle en osaa kuvotella, että mihin siitä sitten yhdessä lähdetään. Ja entä ne jotka jäävät kummittelemaan, eikö niitä ole kukaan vastassa kun jäävät roikkumaan elämänsä paikkoihin tai ihmisiin.. Ja jäävätkö ne jo ekana päivänä kuoltuaan näihin paikkoihin, vai tulevatko niihin vasta jonkun Tuonelan esittelyreissun jälkeen takaisin.
Tämmöisiä pohdin tänään, kun eräs (ei niin läheinen) sukulainen kuoli eilen.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sielu sattuisikin kaiken järjen vastaisesti olemaan olemassa, toivon että tosiaan jää vaan lepoon. Ei olisi muuta kuin rauha ja jonkinlainen tiedottomuus kaikesta muusta.
Sielun olemassaolo ei ole missään tapauksessa järjenvastaista. Ihmiskehoa ei tunneta vielä kokonaan.
Se on nimenomaan täysin järjenvastaista. Ihmiskeho tunnetaan aivan viimeistä solua myöden.
Eihän kaikkea voi nähdä. Tuulikin on näkymätöntä, näkyy vain se reaktio kun se liikuttaa vettä tai puita.
Ilmassa kulkee kaikenlaisia säteitä ja energiaa, mitä ei nähdä.
Nuo mainitsemasi asiat ovat ihan mitattavissa olevia asioita. Sielusta ei ole mitään todisteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sielu kuole. Ilmeisesti ajattelit, että mitä kuolleen sielu tekee, mutta ilmaisit sen just väärin päin.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään. Ihminen ja sen tietoisuus loppuu eikä sielua ole.
Näin on. Kerran minulle on tehty sairaalassa leikkaus, jossa oli nukutettava minut syvästi. Kun heräsin, olin onnellinen kyllä siitä, että nukutuslääkäri kertoi poikieni perheineen odottavan heräämishuoneen jälkeen minua. Mutta mielessäni ajattelin (ja ajattelen edelleen) että jos voisi valita, juuri sellaisen narkoosikuoleman haluaisin: hitaasti haipuvat ajatukset - ja sen jälkeen ei mitään, pelkästään rauha ja ei mitään. Menisin pois, eläisin korkeintaan minusta välittäneiden ihmisten muistoissa (mutta se olisi heidän juttunsa) ja minulla ei olisi kipuja koska ei siis olisi mitään, ja siinä se!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni aikaa, sellaisena kuin me sen käsitämme, ei enää ole. Sielut eivät tarvitse unta. Ei ole kehoa, mikä väsyisi, joten ei tarvitse lepoa.
Mistä olet keksinyt nämä olemattoman entiteetin ominaisuudet? Miten sinulla voi olla käsitys sellaisesta, mitä ei ole olemassa?
Alue: Aihe vapaa
No, sielua ei ole olemassa.