Lue keskustelun säännöt.
Kun terveydenhuollon työntekijä kirjaa Kantaan liian tarkasti
17.07.2023 |
Moni usein kauhistelee ja ihmettelee sitä miksi terveystietoihin on kirjattu asioita liian laajasti. Olen itse aiemmin työskennellyt mt-puolella. Ongelma on se, että työntekijä ei saa pitää omia muistiinpanoja vaan ne on tuhottava saman tien kun tiedot on kirjattu sähköiseen järjestelmään. Tämä johtaa siihen, että koska omia muistiinpanoja ei saa olla, on työntekijä niiden järjestelmään kirjattujen tietojen varassa. Jos on vaikkapa se 60 asiakasta on sula mahdottomuus muistaa tarkasti heidän asioitaan. Jos Kantaan kirjoittaa tyylillä "käsitelty perhesuhteita", ei todennäköisesti jatkossa muista enää juurikaan mitä tämä keskustelu on juuri tämän asiakkaan kanssa pitänyt sisällään ja mikä siinä oli olennaista. Tästä uskoakseni johtuu usein se miksi niistä käynneistä kirjoitetaan liian yksityiskohtaisesti. Koska muuten ei ole mitään mahdollisuutta muistaa riittävällä tarkkuudella asioita. Kirjaaminen on myös se epämieluisa osa työtä joka vie aikaa, joten suurin osa varmasti mieluummin pääsisi siinä vähemmällä.
Tämähän on ilman muuta asiakkaan kannalta huono asia ja ymmärrän täysin miksi se häiritsee. Minustakaan sinne ei pitäisi kirjoittaa sillä tarkkuudella millä moni kirjoittaa. Itsekin tämän asian kanssa työntekijänä paljon kipuilin ja pyrin aina kirjoittamaan mahdollisimman informatiivisesti, mutta kuitenkin ytimekkäästi. Ja olenhan myös itsekin terveydenhuollossa ollut asiakkaana joten tiedän kyllä siitäkin näkökulmasta miltä merkintöjen lukeminen tuntuu. Halusin vain nyt tuoda esiin tämän näkökulman, että minkä takia niitä asioita on saatettu sinne teksteihin avata joskus asiakkaan näkökulmasta liian tarkasti.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä 107. Vaikeaa minunkin on ymmärtää, jos työntekijä "ei mitään muista" tapaamastaan ihmisestä, vaikka potilaiden kokonaismäärä suuri onkin. Aika nopeasti minulla alkaa henkilön tapaamisessa hänen elämänkulkunsa elää mielessä pientenkin vinkinomaisten, itse tekemieni kirjausten avulla. On ehkä asennekysymys: kovalla kirjaamisella saa mielensä tyhjäksi, jos ei ole oppinut kantamaan informaatiota mielessään.
Eri asia ovat poikkeustilanteet kuten uhkaukset tai muu mahdollisesti juridisesti merkittävä tapahtuma vastaanotolla.
Itse pidän tapana puhua erityisesti uuden potilaan kanssa tästä kirjaamiasiasta, jolloin kukaan ei joudu kokemaan sitä selkänsä takana tapahtuvaksi vallankäytöksi.Asiat muistaa sitä helpommin mitä enemmän samaa ihmistä on mahdollista hoitosuhteessa tavata ja mitä tutummaksi tämä tulee. Jos vaihtuvuutta on hyvin paljon, asiakasmäärät suuria ja hoitosuhteet lyhyitä on tosi hankalaa muistaa ihmisten asioita sotkematta niitä toisiinsa. Valitettavasti myös kuten tiedämme uupumus on alalla yleistä, ja uupunut työntekijä pystyy vieläkin huonommin kantamaan mielessään sitä suurta informaation määrää.
Hoitajat myös kirjaavat, että jotkut puhuu vuolaasti ja sillähän niitä mahdollisia kirjausvirheitä kirjauksen alussa alustetaan.. Muuallahan sitä ne jotkut hoidossa kävijät kuunnellaan muita, eikä olla äänessä.
Joskus ennen on kelvannut kuntoutujan/hoidettavan kirjoittaminen. Silloin ei todennäköisesti tulisi niin paljoa kirjausvirheitä, eikä väärin ymmärryksiä. Pääasiathan voisi kirjoittaa etukäteen ja työntekijä lukisi ne sovitulla ajalla. Onnistuuko tuollainen nykyään missään?
Osa kuntoutujista pitää omia puolijaan ja vaatii tietyt odottamansa asiat. Osa taas on oppinut tekemään niin kuin hoitava tahomäärää. Yhteistyö ei kummallakaan tavalla toimi kunnolla.
Kun tietäisi edes ne tk:n hoitokäytännöt niin ei edes vahingossakaan kuluttaisi ajan varausaikoja. Omatoimista yksityisellä labroissa käyntiä tietty voi olla ilman lääkärin seurantaa sen aikaa, kun Kela on kuvioissa mukana jompana kumpana työkyvyttömyyseläkkeenä. Syömisistä saa säästettyä, osasta lääkkeistä ei. Kenenkään terveydenhuollossa ei tarvitse silloin olla vastuussa niistä labroista tms.
Päänmagneettikuvia varatessa yksityispuolelta kyllä lääkäri ohjattiin nappaamaan kiinni asioista, vaikka sitä ei ollut tarkoitus edes varata, kun olisi ollut turhan kallistaToitpa esiin hyvän pointin, Ehkä joskus tulevaisuudessa saadaan noihin teksteihin sellainenkin mahdollisuus kuin potilaan oma kirjaus. Kyllä asiantuntijan näkemys silti varmasti säilyy jatkossakin, mutta voisi siellä siis olla hyvinkin myös mukana se potilasnäkökulma omana tekstinään.
Nuorempia vartenhan näitä asioita kuntoon laitetaan, ettei heidän tarvitse samoja kompurointeja läpi käydä. Iäkkäämpiä ollaan jo priorisoitu pois liian toivottomina tapauksina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä 107. Vaikeaa minunkin on ymmärtää, jos työntekijä "ei mitään muista" tapaamastaan ihmisestä, vaikka potilaiden kokonaismäärä suuri onkin. Aika nopeasti minulla alkaa henkilön tapaamisessa hänen elämänkulkunsa elää mielessä pientenkin vinkinomaisten, itse tekemieni kirjausten avulla. On ehkä asennekysymys: kovalla kirjaamisella saa mielensä tyhjäksi, jos ei ole oppinut kantamaan informaatiota mielessään.
Eri asia ovat poikkeustilanteet kuten uhkaukset tai muu mahdollisesti juridisesti merkittävä tapahtuma vastaanotolla.
Itse pidän tapana puhua erityisesti uuden potilaan kanssa tästä kirjaamiasiasta, jolloin kukaan ei joudu kokemaan sitä selkänsä takana tapahtuvaksi vallankäytöksi.Asiat muistaa sitä helpommin mitä enemmän samaa ihmistä on mahdollista hoitosuhteessa tavata ja mitä tutummaksi tämä tulee. Jos vaihtuvuutta on hyvin paljon, asiakasmäärät suuria ja hoitosuhteet lyhyitä on tosi hankalaa muistaa ihmisten asioita sotkematta niitä toisiinsa. Valitettavasti myös kuten tiedämme uupumus on alalla yleistä, ja uupunut työntekijä pystyy vieläkin huonommin kantamaan mielessään sitä suurta informaation määrää.
Hoitajat myös kirjaavat, että jotkut puhuu vuolaasti ja sillähän niitä mahdollisia kirjausvirheitä kirjauksen alussa alustetaan.. Muuallahan sitä ne jotkut hoidossa kävijät kuunnellaan muita, eikä olla äänessä.
Joskus ennen on kelvannut kuntoutujan/hoidettavan kirjoittaminen. Silloin ei todennäköisesti tulisi niin paljoa kirjausvirheitä, eikä väärin ymmärryksiä. Pääasiathan voisi kirjoittaa etukäteen ja työntekijä lukisi ne sovitulla ajalla. Onnistuuko tuollainen nykyään missään?
Osa kuntoutujista pitää omia puolijaan ja vaatii tietyt odottamansa asiat. Osa taas on oppinut tekemään niin kuin hoitava tahomäärää. Yhteistyö ei kummallakaan tavalla toimi kunnolla.
Kun tietäisi edes ne tk:n hoitokäytännöt niin ei edes vahingossakaan kuluttaisi ajan varausaikoja. Omatoimista yksityisellä labroissa käyntiä tietty voi olla ilman lääkärin seurantaa sen aikaa, kun Kela on kuvioissa mukana jompana kumpana työkyvyttömyyseläkkeenä. Syömisistä saa säästettyä, osasta lääkkeistä ei. Kenenkään terveydenhuollossa ei tarvitse silloin olla vastuussa niistä labroista tms.
Päänmagneettikuvia varatessa yksityispuolelta kyllä lääkäri ohjattiin nappaamaan kiinni asioista, vaikka sitä ei ollut tarkoitus edes varata, kun olisi ollut turhan kallistaToitpa esiin hyvän pointin, Ehkä joskus tulevaisuudessa saadaan noihin teksteihin sellainenkin mahdollisuus kuin potilaan oma kirjaus. Kyllä asiantuntijan näkemys silti varmasti säilyy jatkossakin, mutta voisi siellä siis olla hyvinkin myös mukana se potilasnäkökulma omana tekstinään.
En kyllä tosiaankaan rupeisi itse kirjaamaan yhtään mitään.
-potilas
Minusta olisi kyllä vaan hyvä joku sellainen aihekenttä kuin vaikka potilaan lisähuomioita. Johon saisi oikaista omankin näkemyksensä näihin kismittäviin kirjauksiin, ja virheisiin. Ymmärrän kyllä hyvin monien turhautumisen tähän systeemiin. Itsellä ei kovin vakavia tähän mennessä, mutta sellainenkin särähti jo silmään että minut oli kirjattu joustavaksi kasvissyöjäksi, en ole lihaa syönyt 20 vuoteen mutta kahvimaito ja kananmunat on esim kyläillessä ok, tuo kuvaushan kuulostaa siltä kuin söisin vaikkapa kanaa mutta kutsuisin itseäni silti kasvissyöjäksi tms. Muutenkin oudon pikkutarkkaa ja varmasti resursseja syövää on tuo pikkutarkkuus, yllätyin kyllä kun nopea puhelunikin oli kannassa, oikein eriteltynä syy jotenkin että soitti kysyäkseen reseptin uusinnasta, ja kerran muun käynnin yhteydessä huikkasin lähtiessäni vielä ovelta yhdestä pienestä kosmeettisesta ongelmasta että olisikohan yhdestä toimenpiteestä apua tällaiseen, niin sekin oli kirjattu omana tapahtumaan, kysyi konsultaatiota plaa plaa asiaan! Siis ehtiikö ne potilastyöhön kohta ollenkaan jos jokainen potilaan pierun tuoksahduskin on noin tarkkaan raportoitava! :D ymmärrän että ahdistus on ihan eri levelillä kun kyse on vaikkapa juuri jostain mt-asiasta, itsekään en ole enää edes käynyt näitä sepusteita lukemassa, nousee verenpaine vaan joka kerta!
En kyllä tosiaankaan rupeisi itse kirjaamaan yhtään mitään.
-potilas[/quote]
Osalla meistä potilaista/kuntoutujista on itselläkin sotealan koulutusta niin ymmärtäähän silloin siltä taustalta asioita. Tästä näkökulmasta käsin jotkut kirjausvirheet harmittaa kyllä, vaikka anteeksihan ne aina tietty kirjoittajat saavat, kun resurssipulat jne. tiedetään.
Vierailija kirjoitti:
"Moni" siis huutaa, haistattelee, poistuu vartijoiden saattamana vastaanotoilta ja se on oleellista tietoa kirjata. Usein pyydetään poistamaan näitä tietoja. Onhan se aika oleellinen tieto seuraavalle työntekijälle, että käyttäytyy uhkaavasti, tunkeutuu potilashuoneeseen takaisin yms. Nämä ovat ehkä potilaan kannalta epäolennaista tietoa, jotka luonnollisesti hävettävät jälkikäteen. Mutta ikävä kyllä niistä jää merkinnät tekstiin. Näitä on yllättävän paljon varsinkin kun työvuosia on takana enemmän kuin se 5 tai 10 vuotta. Työterv.huollossa vähemmän, mutta tk: ssa useinkin.
Joillekin hoitajille varmasti hermostutaan enemmän kuin toisille, kun ammattitaito ei riitä tai potilas jää muuten kohtaamatta.
Itsekin olen aivan viime aikoina saanut kuunnella ongelmani mitätöintiä, ja siitä tulee kyllä todella avuton olo, enkä yhtään ihmettele, jos se saa jonkun korottamaan ääntään. Onhan se sitten epäreiluakin, että potilaalle tulee merkintä asiasta, jonka juurisyynä on hoitajan ammattitaidottomuus, jota hoitaja luonnollisestìkaan ei myönnä, kun se hävettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni" siis huutaa, haistattelee, poistuu vartijoiden saattamana vastaanotoilta ja se on oleellista tietoa kirjata. Usein pyydetään poistamaan näitä tietoja. Onhan se aika oleellinen tieto seuraavalle työntekijälle, että käyttäytyy uhkaavasti, tunkeutuu potilashuoneeseen takaisin yms. Nämä ovat ehkä potilaan kannalta epäolennaista tietoa, jotka luonnollisesti hävettävät jälkikäteen. Mutta ikävä kyllä niistä jää merkinnät tekstiin. Näitä on yllättävän paljon varsinkin kun työvuosia on takana enemmän kuin se 5 tai 10 vuotta. Työterv.huollossa vähemmän, mutta tk: ssa useinkin.
Joillekin hoitajille varmasti hermostutaan enemmän kuin toisille, kun ammattitaito ei riitä tai potilas jää muuten kohtaamatta.
Itsekin olen aivan viime aikoina saanut kuunnella ongelmani mitätöintiä, ja siitä tulee kyllä todella avuton olo, enkä yhtään ihmettele, jos se saa jonkun korottamaan ääntään. Onhan se sitten epäreiluakin, että potilaalle tulee merkintä asiasta, jonka juurisyynä on hoitajan ammattitaidottomuus, jota hoitaja luonnollisestìkaan ei myönnä, kun se hävettää.
Minä luulen, että ammattitaidottomuutta todennäköisemmin kysymys on uupumuksesta. Lopen väsynyt hoitohenkilöstö ei vain aina jaksa pysyä ymmärtäväisenä ja ystävällisenä niissä työolosuhteissa missä he henkisesti raskasta työtä tekevät. Oikeuttaako se ikävää käytöstä, ei tietenkään oikeuta. Onko se hoitoa hakevan ihmisen syy, ei tietenkään ole. Mutta tämä on realismia aloilla jolla työntekijöistä imetään kaikki mehut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni" siis huutaa, haistattelee, poistuu vartijoiden saattamana vastaanotoilta ja se on oleellista tietoa kirjata. Usein pyydetään poistamaan näitä tietoja. Onhan se aika oleellinen tieto seuraavalle työntekijälle, että käyttäytyy uhkaavasti, tunkeutuu potilashuoneeseen takaisin yms. Nämä ovat ehkä potilaan kannalta epäolennaista tietoa, jotka luonnollisesti hävettävät jälkikäteen. Mutta ikävä kyllä niistä jää merkinnät tekstiin. Näitä on yllättävän paljon varsinkin kun työvuosia on takana enemmän kuin se 5 tai 10 vuotta. Työterv.huollossa vähemmän, mutta tk: ssa useinkin.
Joillekin hoitajille varmasti hermostutaan enemmän kuin toisille, kun ammattitaito ei riitä tai potilas jää muuten kohtaamatta.
Itsekin olen aivan viime aikoina saanut kuunnella ongelmani mitätöintiä, ja siitä tulee kyllä todella avuton olo, enkä yhtään ihmettele, jos se saa jonkun korottamaan ääntään. Onhan se sitten epäreiluakin, että potilaalle tulee merkintä asiasta, jonka juurisyynä on hoitajan ammattitaidottomuus, jota hoitaja luonnollisestìkaan ei myönnä, kun se hävettää.
Minä luulen, että ammattitaidottomuutta todennäköisemmin kysymys on uupumuksesta. Lopen väsynyt hoitohenkilöstö ei vain aina jaksa pysyä ymmärtäväisenä ja ystävällisenä niissä työolosuhteissa missä he henkisesti raskasta työtä tekevät. Oikeuttaako se ikävää käytöstä, ei tietenkään oikeuta. Onko se hoitoa hakevan ihmisen syy, ei tietenkään ole. Mutta tämä on realismia aloilla jolla työntekijöistä imetään kaikki mehut.
Jos kyse ei ole ammattitaidon puutteesta, niin sitten tilanteeseen pitää osata hakea keskusteluapua/sairaslomaa/töitä sellaisista olosuhteista mitä kestää/tms. Jos ammattitaito on kohdillaan, omia oloja ei syljetä potilaan niskaan, kaikista vähiten mt-potilaan niskaan. Jos ei kykene asialliseen työhön, ei ole ammattitaitoinen sitä hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni" siis huutaa, haistattelee, poistuu vartijoiden saattamana vastaanotoilta ja se on oleellista tietoa kirjata. Usein pyydetään poistamaan näitä tietoja. Onhan se aika oleellinen tieto seuraavalle työntekijälle, että käyttäytyy uhkaavasti, tunkeutuu potilashuoneeseen takaisin yms. Nämä ovat ehkä potilaan kannalta epäolennaista tietoa, jotka luonnollisesti hävettävät jälkikäteen. Mutta ikävä kyllä niistä jää merkinnät tekstiin. Näitä on yllättävän paljon varsinkin kun työvuosia on takana enemmän kuin se 5 tai 10 vuotta. Työterv.huollossa vähemmän, mutta tk: ssa useinkin.
Joillekin hoitajille varmasti hermostutaan enemmän kuin toisille, kun ammattitaito ei riitä tai potilas jää muuten kohtaamatta.
Itsekin olen aivan viime aikoina saanut kuunnella ongelmani mitätöintiä, ja siitä tulee kyllä todella avuton olo, enkä yhtään ihmettele, jos se saa jonkun korottamaan ääntään. Onhan se sitten epäreiluakin, että potilaalle tulee merkintä asiasta, jonka juurisyynä on hoitajan ammattitaidottomuus, jota hoitaja luonnollisestìkaan ei myönnä, kun se hävettää.
Minä luulen, että ammattitaidottomuutta todennäköisemmin kysymys on uupumuksesta. Lopen väsynyt hoitohenkilöstö ei vain aina jaksa pysyä ymmärtäväisenä ja ystävällisenä niissä työolosuhteissa missä he henkisesti raskasta työtä tekevät. Oikeuttaako se ikävää käytöstä, ei tietenkään oikeuta. Onko se hoitoa hakevan ihmisen syy, ei tietenkään ole. Mutta tämä on realismia aloilla jolla työntekijöistä imetään kaikki mehut.
Jos kyse ei ole ammattitaidon puutteesta, niin sitten tilanteeseen pitää osata hakea keskusteluapua/sairaslomaa/töitä sellaisista olosuhteista mitä kestää/tms. Jos ammattitaito on kohdillaan, omia oloja ei syljetä potilaan niskaan, kaikista vähiten mt-potilaan niskaan. Jos ei kykene asialliseen työhön, ei ole ammattitaitoinen sitä hoitamaan.
Ei tietenkään kuulu sylkeä potilaan niskaan, sehän on selvä. Mutta koska olemme kaikki inhimillisiä ihmisiä emmekä robotteja, niin joskus niitä virheitä väkisin sattuu työntekijöillekin. En ole itse mt-puolella, mutta hoitoalalla muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni" siis huutaa, haistattelee, poistuu vartijoiden saattamana vastaanotoilta ja se on oleellista tietoa kirjata. Usein pyydetään poistamaan näitä tietoja. Onhan se aika oleellinen tieto seuraavalle työntekijälle, että käyttäytyy uhkaavasti, tunkeutuu potilashuoneeseen takaisin yms. Nämä ovat ehkä potilaan kannalta epäolennaista tietoa, jotka luonnollisesti hävettävät jälkikäteen. Mutta ikävä kyllä niistä jää merkinnät tekstiin. Näitä on yllättävän paljon varsinkin kun työvuosia on takana enemmän kuin se 5 tai 10 vuotta. Työterv.huollossa vähemmän, mutta tk: ssa useinkin.
Joillekin hoitajille varmasti hermostutaan enemmän kuin toisille, kun ammattitaito ei riitä tai potilas jää muuten kohtaamatta.
Itsekin olen aivan viime aikoina saanut kuunnella ongelmani mitätöintiä, ja siitä tulee kyllä todella avuton olo, enkä yhtään ihmettele, jos se saa jonkun korottamaan ääntään. Onhan se sitten epäreiluakin, että potilaalle tulee merkintä asiasta, jonka juurisyynä on hoitajan ammattitaidottomuus, jota hoitaja luonnollisestìkaan ei myönnä, kun se hävettää.
Minä luulen, että ammattitaidottomuutta todennäköisemmin kysymys on uupumuksesta. Lopen väsynyt hoitohenkilöstö ei vain aina jaksa pysyä ymmärtäväisenä ja ystävällisenä niissä työolosuhteissa missä he henkisesti raskasta työtä tekevät. Oikeuttaako se ikävää käytöstä, ei tietenkään oikeuta. Onko se hoitoa hakevan ihmisen syy, ei tietenkään ole. Mutta tämä on realismia aloilla jolla työntekijöistä imetään kaikki mehut.
Jos kyse ei ole ammattitaidon puutteesta, niin sitten tilanteeseen pitää osata hakea keskusteluapua/sairaslomaa/töitä sellaisista olosuhteista mitä kestää/tms. Jos ammattitaito on kohdillaan, omia oloja ei syljetä potilaan niskaan, kaikista vähiten mt-potilaan niskaan. Jos ei kykene asialliseen työhön, ei ole ammattitaitoinen sitä hoitamaan.
Kuule. Rautaisinkin ammattilainen voi uupua. Paraskin ja hienoin voi uupua. Ja uupumuksen oire on ärtymys, pinna kireällä, empatian vähentyminen jne. Mikään ammattitaito ei suojaa uupumukselta, jos työolot on liian raskaat.
Voin kokemuksesta sanoa, että sairauslomaa oli todella vaikea saada, sitä sai vain parin päivän pätkissä ja Kela päätti hylätä kirjoitetun sairausloman, vaikka työuupumus oli vain z-koodilla siinä ja oli lisäksi toinen f-dg. Keskusteluapua sain tasan kolme kertaa eikä se riittänyt mihinkään. Uutta työpaikkaa olen hakenut, mutta kaikissa paikoissa tuntui olevan yhtä huonot työolot.
Minä en tosin koskaan tiuskinut potilaille tai muutakaan sellaista. Mutta suosittelisin sinulle vähän empatiaa uupuneita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä 107. Vaikeaa minunkin on ymmärtää, jos työntekijä "ei mitään muista" tapaamastaan ihmisestä, vaikka potilaiden kokonaismäärä suuri onkin. Aika nopeasti minulla alkaa henkilön tapaamisessa hänen elämänkulkunsa elää mielessä pientenkin vinkinomaisten, itse tekemieni kirjausten avulla. On ehkä asennekysymys: kovalla kirjaamisella saa mielensä tyhjäksi, jos ei ole oppinut kantamaan informaatiota mielessään.
Eri asia ovat poikkeustilanteet kuten uhkaukset tai muu mahdollisesti juridisesti merkittävä tapahtuma vastaanotolla.
Itse pidän tapana puhua erityisesti uuden potilaan kanssa tästä kirjaamiasiasta, jolloin kukaan ei joudu kokemaan sitä selkänsä takana tapahtuvaksi vallankäytöksi.Asiat muistaa sitä helpommin mitä enemmän samaa ihmistä on mahdollista hoitosuhteessa tavata ja mitä tutummaksi tämä tulee. Jos vaihtuvuutta on hyvin paljon, asiakasmäärät suuria ja hoitosuhteet lyhyitä on tosi hankalaa muistaa ihmisten asioita sotkematta niitä toisiinsa. Valitettavasti myös kuten tiedämme uupumus on alalla yleistä, ja uupunut työntekijä pystyy vieläkin huonommin kantamaan mielessään sitä suurta informaation määrää.
Hoitajat myös kirjaavat, että jotkut puhuu vuolaasti ja sillähän niitä mahdollisia kirjausvirheitä kirjauksen alussa alustetaan.. Muuallahan sitä ne jotkut hoidossa kävijät kuunnellaan muita, eikä olla äänessä.
Joskus ennen on kelvannut kuntoutujan/hoidettavan kirjoittaminen. Silloin ei todennäköisesti tulisi niin paljoa kirjausvirheitä, eikä väärin ymmärryksiä. Pääasiathan voisi kirjoittaa etukäteen ja työntekijä lukisi ne sovitulla ajalla. Onnistuuko tuollainen nykyään missään?
Osa kuntoutujista pitää omia puolijaan ja vaatii tietyt odottamansa asiat. Osa taas on oppinut tekemään niin kuin hoitava tahomäärää. Yhteistyö ei kummallakaan tavalla toimi kunnolla.
Kun tietäisi edes ne tk:n hoitokäytännöt niin ei edes vahingossakaan kuluttaisi ajan varausaikoja. Omatoimista yksityisellä labroissa käyntiä tietty voi olla ilman lääkärin seurantaa sen aikaa, kun Kela on kuvioissa mukana jompana kumpana työkyvyttömyyseläkkeenä. Syömisistä saa säästettyä, osasta lääkkeistä ei. Kenenkään terveydenhuollossa ei tarvitse silloin olla vastuussa niistä labroista tms.
Päänmagneettikuvia varatessa yksityispuolelta kyllä lääkäri ohjattiin nappaamaan kiinni asioista, vaikka sitä ei ollut tarkoitus edes varata, kun olisi ollut turhan kallistaToitpa esiin hyvän pointin, Ehkä joskus tulevaisuudessa saadaan noihin teksteihin sellainenkin mahdollisuus kuin potilaan oma kirjaus. Kyllä asiantuntijan näkemys silti varmasti säilyy jatkossakin, mutta voisi siellä siis olla hyvinkin myös mukana se potilasnäkökulma omana tekstinään.
En kyllä tosiaankaan rupeisi itse kirjaamaan yhtään mitään.
-potilasMinusta olisi kyllä vaan hyvä joku sellainen aihekenttä kuin vaikka potilaan lisähuomioita. Johon saisi oikaista omankin näkemyksensä näihin kismittäviin kirjauksiin, ja virheisiin. Ymmärrän kyllä hyvin monien turhautumisen tähän systeemiin. Itsellä ei kovin vakavia tähän mennessä, mutta sellainenkin särähti jo silmään että minut oli kirjattu joustavaksi kasvissyöjäksi, en ole lihaa syönyt 20 vuoteen mutta kahvimaito ja kananmunat on esim kyläillessä ok, tuo kuvaushan kuulostaa siltä kuin söisin vaikkapa kanaa mutta kutsuisin itseäni silti kasvissyöjäksi tms. Muutenkin oudon pikkutarkkaa ja varmasti resursseja syövää on tuo pikkutarkkuus, yllätyin kyllä kun nopea puhelunikin oli kannassa, oikein eriteltynä syy jotenkin että soitti kysyäkseen reseptin uusinnasta, ja kerran muun käynnin yhteydessä huikkasin lähtiessäni vielä ovelta yhdestä pienestä kosmeettisesta ongelmasta että olisikohan yhdestä toimenpiteestä apua tällaiseen, niin sekin oli kirjattu omana tapahtumaan, kysyi konsultaatiota plaa plaa asiaan! Siis ehtiikö ne potilastyöhön kohta ollenkaan jos jokainen potilaan pierun tuoksahduskin on noin tarkkaan raportoitava! :D ymmärrän että ahdistus on ihan eri levelillä kun kyse on vaikkapa juuri jostain mt-asiasta, itsekään en ole enää edes käynyt näitä sepusteita lukemassa, nousee verenpaine vaan joka kerta!
Tämä olisi hyvä. Potilas saisi itse kirjata vastakirjauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni se on asiakkaan/potilaan ja hänen läheisten edun mukaista, että asiakaskertomuksiin ei kirjoiteta yksityiskohtaisia tapahtumia tai ihmissuhdetietoja. Henkilöt ovat kuitenkin helposti tunnistettavissa, eikä ole mielestäni mitenkään perusteltavaa, että varsinkaan jostain muusta henkilöstä kuin asiakkaasta/potilaasta kerrotaan yksityiskohtaisesti. Tai edes siitä asiakkasta. Asiakkaan kertomat asiat eivät edes välttämättä ole tosia, vaan hänen kokemuksensa asiasta. Ja se kokemuskin voi muuttua matkan varrella. Tiedot ovat Kannassa kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden luettavissa.
Se on tietysti terveydenhuollon henkilöstön ja hoidon jatkuvuuden kannalta haastavaa, mutta täytyy muistaa, että yksityisyyden suoja se on asiakkaallakin. Lisäksi on huomattava, että mikäli hirveän tarkkoja kuvauksia kirjataan, asiavirheiden ja omien tulkintojen mahdollisuus kasvaa.
T. Sh
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni se on asiakkaan/potilaan ja hänen läheisten edun mukaista, että asiakaskertomuksiin ei kirjoiteta yksityiskohtaisia tapahtumia tai ihmissuhdetietoja. Henkilöt ovat kuitenkin helposti tunnistettavissa, eikä ole mielestäni mitenkään perusteltavaa, että varsinkaan jostain muusta henkilöstä kuin asiakkaasta/potilaasta kerrotaan yksityiskohtaisesti. Tai edes siitä asiakkasta. Asiakkaan kertomat asiat eivät edes välttämättä ole tosia, vaan hänen kokemuksensa asiasta. Ja se kokemuskin voi muuttua matkan varrella. Tiedot ovat Kannassa kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden luettavissa.
Se on tietysti terveydenhuollon henkilöstön ja hoidon jatkuvuuden kannalta haastavaa, mutta täytyy muistaa, että yksityisyyden suoja se on asiakkaallakin. Lisäksi on huomattava, että mikäli hirveän tarkkoja kuvauksia kirjataan, asiavirheiden ja omien tulkintojen mahdollisuus kasvaa.
T. Sh
Ei tietenkään kenestäkään muusta henkilöstä kuulu kirjoittaa yksityiskohtaisesti, eikä mielellään ollenkaan jollei se ole täysin välttämätöntä ihmisen hoidon kannalta. Suurimmalle osalle työntekijöistä on myös varmasti kyllä selvää, että tulisi pitäytyä yleisluonteisissa kuvauksissa. Mutta valitettavasti tämänkin keskustelun perusteella monen on pakko avata sinne asioita ehkä enemmän kuin haluaisi, jotta työskentelystä tulee yhtään mitään. Toinen vaihtoehto on se, että ihminen joutuu kertomaan jo kertaalleen selittämänsä asiat uudestaan ja uudestaan, työntekijä toistaa itseään ja mikään ei etene. Tämä on siis ongelma eniten siellä missä on paljon hoidettavia ja lyhyitä hoitosuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei terveydenhuollon henkilöstö kirjaa yhtään mitään kantaan vaan sinne päätyy potilaan luettaviin vain pieni osa kyseisen henkilön potilastiedoista...
Vierailija kirjoitti:
Ei terveydenhuollon henkilöstö kirjaa yhtään mitään kantaan vaan sinne päätyy potilaan luettaviin vain pieni osa kyseisen henkilön potilastiedoista...
Mihinkäs ne muut tiedot sitten laitetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus juuri siitä, mistä täällä viime päivinä on ollut pitkä ketju.
Olisi hyvä, että julkisella sektorilla esimies antaisi kirjausohjeita ja että asiasta keskusteltaisiin sitä varten varatuissa koulutuksissa.
Kaikki eivät ehkä aivan samalla herkkyydellä pohdi kirjaustyötään, vaan tekstiin saatetaan viedä vailla viisauden suomia suodattimia suunnilleen kaikki, mikä muistetaan ja kirjoittaa ehditään.
Yksi kaikkia velvoittava perusohje kuitenkin kirjaamista koskee: tavalliseen tekstiin ei saa viedä potilaan omaisen tai muun henkilön terveystietoja tai muita yksityisasioita.
Olet aivan oikeassa. Tuon kyseisen ketjun "innoittamana" tämän aloituksen teinkin. Varmasti koulutusta ja opastusta kirjauksesta pitäisi saada lisää. Itse entisenä työntekijänä pidän yhtenä isoimmista ongelmista tuota ettei omia muistiinpanoja saa olla vaan henkilön kan
Olen ehdottoman samaa mieltä kanssasi! Olisipa jonkinlainen rinnakkaisjärjestelmä, mihin saisi vapaasti kirjata siten, että ne tekstit näkyisi vaan hoitotiimille. Sitten kun hoito päättyisi, tiedot tyhjennettäisi. Kantaan ainoastaan hyvin lyhyt käyntiteksti ilman sisällön avaamista. Yhteenevetotasoiseen tekstiin voisi sitten mahdollista jatkohoitoa ajatellem avata tarkemmin asioita niiden omien muistiinpanojen pohjalta. Jossainhan kuitenkin pitäisi olennaista ongelmia kuvaavaa tietoakin olla, jotta potilaan siirtyessä mahdollisesti toiseen yksikköön siellä ei tarvitsisi aloittaa alusta tiedon keräämistä. Tämänkin voisi rajata siten, että olisi mahdollista määritellä missä yksiköissä teksti näkyy.
Erikoissairaanhoidossa on annettu täytettäväksi kerran vuodessa paperi, jossa arjen sujumista kartoitetaan. Eihän edes siellä kysellä muulloin suihkussa käynneistä tai hampaista mitään. Hammaslääkärillä on varmaankin luotettavin käsitys siitä kenen hampaat on siinä kunnossa, että masennusta on ollut. Eihän siitä taas mene tietoa yhtään minnekään Kela:lle tai muulle hoitavalle taholle asti. Jos menisi ei syyttä epäiltäisi Kela:n tukien väärinkäytöstä. Kuka oikeasti edes haluaa pilata hampaansa tieten tahtoen.
Kuka edes kehtaa kertoa terveydenhuollossa, miten takussa hiukset välillä jne. Tietenkin on siisti olemus, kun terveydenhuollossa käy, vaikka muulloin ei jaksa välittää asioista enää juuri mitään.
Tk:ssa ei varmaan onneksi kysellä mitään tuollaisia edes kerran vuodessa.