Lue keskustelun säännöt.
Kun terveydenhuollon työntekijä kirjaa Kantaan liian tarkasti
17.07.2023 |
Moni usein kauhistelee ja ihmettelee sitä miksi terveystietoihin on kirjattu asioita liian laajasti. Olen itse aiemmin työskennellyt mt-puolella. Ongelma on se, että työntekijä ei saa pitää omia muistiinpanoja vaan ne on tuhottava saman tien kun tiedot on kirjattu sähköiseen järjestelmään. Tämä johtaa siihen, että koska omia muistiinpanoja ei saa olla, on työntekijä niiden järjestelmään kirjattujen tietojen varassa. Jos on vaikkapa se 60 asiakasta on sula mahdottomuus muistaa tarkasti heidän asioitaan. Jos Kantaan kirjoittaa tyylillä "käsitelty perhesuhteita", ei todennäköisesti jatkossa muista enää juurikaan mitä tämä keskustelu on juuri tämän asiakkaan kanssa pitänyt sisällään ja mikä siinä oli olennaista. Tästä uskoakseni johtuu usein se miksi niistä käynneistä kirjoitetaan liian yksityiskohtaisesti. Koska muuten ei ole mitään mahdollisuutta muistaa riittävällä tarkkuudella asioita. Kirjaaminen on myös se epämieluisa osa työtä joka vie aikaa, joten suurin osa varmasti mieluummin pääsisi siinä vähemmällä.
Tämähän on ilman muuta asiakkaan kannalta huono asia ja ymmärrän täysin miksi se häiritsee. Minustakaan sinne ei pitäisi kirjoittaa sillä tarkkuudella millä moni kirjoittaa. Itsekin tämän asian kanssa työntekijänä paljon kipuilin ja pyrin aina kirjoittamaan mahdollisimman informatiivisesti, mutta kuitenkin ytimekkäästi. Ja olenhan myös itsekin terveydenhuollossa ollut asiakkaana joten tiedän kyllä siitäkin näkökulmasta miltä merkintöjen lukeminen tuntuu. Halusin vain nyt tuoda esiin tämän näkökulman, että minkä takia niitä asioita on saatettu sinne teksteihin avata joskus asiakkaan näkökulmasta liian tarkasti.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan ymmärrettävää. Minullekin on käynyt niin että minua hoitanut hoitaja kirjoitteli ihan omiaan. Kävin keskustelemassa YTHS:ällä opiskeluaikana pari vuotta sitten, eikä se keskusteluapu edennyt mihinkään juuri sen takia kun kyseinen hoitaja ei muistanut minua ikinä ollenkaan ja puolet ajasta meni aina siihen että selviteltiin niitä virheellisiä kirjauksia. Siis just niin että jos olin edellisellä kerralla vaikka puhunut siitä että miten huonoissa väleissä olen äitini kanssa mutta pitkä parisuhteeni voi todella hyvin, siellä luki että "hyvissä väleissä vanhempiensa kanssa, juuri eronnut sinkku".
Tuosta huomaa hyvin sen, että jatkuva kirjoittaminen vie huomioin pois siitä, mitä potilas puhuu. Ihminen pystyy vain rajallisessa määrin kuuntelmaan ja kirjoittamaan samanaikaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin huudetaan ja haistatellaan ja sitten pyydetään tai vaaditaan kirjauksien korjaamista jos se papereihin kirjataan. Tai sitten loukkaannutaan ihan mistä tahansa. Sitähän se on. Asiakas on nykyään aina oikeassa vaikka käyttäytyisi miten tahansa. Ei pidä ihmetellä ettei ole ko. työhön menijöitä enää. Omasta työpaikastani irtisanoutunut puolet kesän aikana. Perusterv.huolto.
Kaikki joilla on toive kirjausten oikaisuun eivät tuolla tavoin huuda ja haistattele, eikä ole edes kyse loukkaantumisesta. Kun joillakin on ollut itselläkin kiitettävät arvosanat sotealan opiskeluista niin silloin kyllä ymmärtää jonkun verran syvällisemmin asioita. Kuntoonhan nämä asiat on saatava, eikä se onnistu ilman kunnollista keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kukaan työntekijä rakastaa ylipäätään sinne kantaan kirjoittamista. Pakollinen paha joka on vaan tehtävä kun määräykset ovat sellaiset.
Miksi sitten ei tiivistetä ja kirjoiteta vain olennaista? Pääsisi työntekijäkin vähemmällä, kun ihan jokaista sanaa ei sinne Kantaan kopioi, mikä potilas suustaan päästää. Sillä ei liene potilaan hoidon kannalta merkitystä onko hän syönyt porkkanaa vai bataattia ellei kysessää ole allergiatutkimus.
Se mikä on missäkin tilanteessa olennaista riippuu aika monesta asiasta ja saattaa tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Asiakkaan mielestä joku yksityiskohta voi tuntua täysin epäolennaiselta, mutta työntekijä näkee sen niin tärkeänä seikkana, että haluaa sen myös jatkossa muistaa. Lisäksi kun sille asiakkaalle itselleen kaikki hänen omat asiansa ovat päivänselviä ja hän muistaa ne, niin saattaa olla hankalaa hahmottaa sitä miten vaikeaa satoja eri henkilöitä hoitavalle työntekijälle on pitää niitä sen ihmisen asioita järjestyksessä omassa mielessään. Todella huonohan tuo systeemi on monessa mielessä.
Miksi hoitajan pitäisi muistaa/tietää jokainen yksityiskohta? Eikö olennaisempaa olisi muodostaa kokonaiskuva ja täydentää sitä vain relevanteilla yksityiskohdilla. Nyt siellä lukee monilla niin paljon turhaa soopaa, että kukaan (edes hoitava taho) ei jaksa niitä käydä ajatuksen kanssa läpi. Ja sitten ihmetellään, kun ei olla selvillä, mikä potilaan tilanne on. Selkeät, ytimekkäät kirjaukset olisivat kaikkien etu.
Ei tietenkään jokaista yksityiskohtaa pidäkään muistaa. Mutta monesti ihmiset ihmettelevät miksi joidenkin aiheiden ja keskustelujen sisältöjä on avattu, miksi ei ole vain kirjattu että keskusteltu aiheesta x. Siihen asiaan vastaus on tässä keskustelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kukaan työntekijä rakastaa ylipäätään sinne kantaan kirjoittamista. Pakollinen paha joka on vaan tehtävä kun määräykset ovat sellaiset.
Miksi sitten ei tiivistetä ja kirjoiteta vain olennaista? Pääsisi työntekijäkin vähemmällä, kun ihan jokaista sanaa ei sinne Kantaan kopioi, mikä potilas suustaan päästää. Sillä ei liene potilaan hoidon kannalta merkitystä onko hän syönyt porkkanaa vai bataattia ellei kysessää ole allergiatutkimus.
Anoreksian kohdalla on myös olennaista ruoka-asiat ja sekin onko kerrottu yleisesti uuden työntekijän tietoon ravitsemusterapeutin ohjeistuksesta ravintojuomien käyttöön kaiken varalta tiukan paikan tullen (tällaisia asioita ei mainita edes tiedonsiirrossa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon). Vai onko kyseessä jo sen hetkinen tilanne, joka tarkoittaa 900kcal päivä, jolloin pitäisi jo pohtia mahdollisesti onko 3 kk:n välein annettavat seurantakäynnit ok ? Vai mennäänkö jo alle tuonkin
"Moni" siis huutaa, haistattelee, poistuu vartijoiden saattamana vastaanotoilta ja se on oleellista tietoa kirjata. Usein pyydetään poistamaan näitä tietoja. Onhan se aika oleellinen tieto seuraavalle työntekijälle, että käyttäytyy uhkaavasti, tunkeutuu potilashuoneeseen takaisin yms. Nämä ovat ehkä potilaan kannalta epäolennaista tietoa, jotka luonnollisesti hävettävät jälkikäteen. Mutta ikävä kyllä niistä jää merkinnät tekstiin. Näitä on yllättävän paljon varsinkin kun työvuosia on takana enemmän kuin se 5 tai 10 vuotta. Työterv.huollossa vähemmän, mutta tk: ssa useinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset valittavat nykyään hoidostaan niin paljon, että ihan oman oikeusturvankin takia työntekijän pitää kirjata kaikki informaatio. Kun tulee aika rapsutella vastine, niin pitää olla dataa mihin palata. Suuri osa esimiestyöstä on tätä valitusrumban läpikäyntiä. Se mitä ei ole kirjattu= sitä ei ole tapahtunut.
Pulma on se, että osasta kirjausmokista voi löytyä todisteet jopa oikeuden käyntien päätöksistä. Osaan löytyy totuus alkuperäisimmistä kirjauksista, jotka on matkan varrella muuttuneet siitä alkuperäisestä jostain syystä (lastenleireillä jo opetetaan rikkinäisestä puhelimesta eli toisen korvaan jotain kuiskatessa ja sitä pitkät jonot siirtäessä eteenpäin juttu muuttuu..). Joten järkikin voisi olla mukana, kun kirjauksiin halutaan oikaisuja.
Supportiivinen terapiaan on lähinnä arjen kannattelua eli sellaista tavallista rupattelua ihmisten kanssa. Sitähän on hoidot olleet jo vuosikymmenet. Eihän edes ole ollut muunlaista. Mitä ne ihmiset oikein odottavat työntekijöiltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset valittavat nykyään hoidostaan niin paljon, että ihan oman oikeusturvankin takia työntekijän pitää kirjata kaikki informaatio. Kun tulee aika rapsutella vastine, niin pitää olla dataa mihin palata. Suuri osa esimiestyöstä on tätä valitusrumban läpikäyntiä. Se mitä ei ole kirjattu= sitä ei ole tapahtunut.
Pulma on se, että osasta kirjausmokista voi löytyä todisteet jopa oikeuden käyntien päätöksistä. Osaan löytyy totuus alkuperäisimmistä kirjauksista, jotka on matkan varrella muuttuneet siitä alkuperäisestä jostain syystä (lastenleireillä jo opetetaan rikkinäisestä puhelimesta eli toisen korvaan jotain kuiskatessa ja sitä pitkät jonot siirtäessä eteenpäin juttu muuttuu..). Joten järkikin voisi olla mukana, kun kirjauksiin halutaan oikaisuja.
Supportiivinen terapiaan on lähinnä arjen kannattelua eli sellaista tavallista rupattelua ihmisten kanssa. Sitähän on hoidot olleet jo vuosikymmenet. Eihän edes ole ollut muunlaista. Mitä ne ihmiset oikein odottavat työntekijöiltä?
Psykoterapia on aika toisenlaista kuin tavallinen rupattelu. Ehkä sekoitetaan siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan ymmärrettävää. Minullekin on käynyt niin että minua hoitanut hoitaja kirjoitteli ihan omiaan. Kävin keskustelemassa YTHS:ällä opiskeluaikana pari vuotta sitten, eikä se keskusteluapu edennyt mihinkään juuri sen takia kun kyseinen hoitaja ei muistanut minua ikinä ollenkaan ja puolet ajasta meni aina siihen että selviteltiin niitä virheellisiä kirjauksia. Siis just niin että jos olin edellisellä kerralla vaikka puhunut siitä että miten huonoissa väleissä olen äitini kanssa mutta pitkä parisuhteeni voi todella hyvin, siellä luki että "hyvissä väleissä vanhempiensa kanssa, juuri eronnut sinkku".
Mahan kuralla olojakin kirjataan ummetukseksi toisinaan psykiatrin kirjaamaan. Pidempi aikaisena toisesta menee nopeammin huonon kuntoon, eikä aina ole kyse syömishäiriöistä pelkästään, vaan suolistosairaudestakin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus juuri siitä, mistä täällä viime päivinä on ollut pitkä ketju.
Olisi hyvä, että julkisella sektorilla esimies antaisi kirjausohjeita ja että asiasta keskusteltaisiin sitä varten varatuissa koulutuksissa.
Kaikki eivät ehkä aivan samalla herkkyydellä pohdi kirjaustyötään, vaan tekstiin saatetaan viedä vailla viisauden suomia suodattimia suunnilleen kaikki, mikä muistetaan ja kirjoittaa ehditään.
Yksi kaikkia velvoittava perusohje kuitenkin kirjaamista koskee: tavalliseen tekstiin ei saa viedä potilaan omaisen tai muun henkilön terveystietoja tai muita yksityisasioita.
Minun painoni luki mieheni kantatiedoissa. En tykännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus juuri siitä, mistä täällä viime päivinä on ollut pitkä ketju.
Olisi hyvä, että julkisella sektorilla esimies antaisi kirjausohjeita ja että asiasta keskusteltaisiin sitä varten varatuissa koulutuksissa.
Kaikki eivät ehkä aivan samalla herkkyydellä pohdi kirjaustyötään, vaan tekstiin saatetaan viedä vailla viisauden suomia suodattimia suunnilleen kaikki, mikä muistetaan ja kirjoittaa ehditään.
Yksi kaikkia velvoittava perusohje kuitenkin kirjaamista koskee: tavalliseen tekstiin ei saa viedä potilaan omaisen tai muun henkilön terveystietoja tai muita yksityisasioita.
Mun äidin teksteissä lukee, että tyttärellä on joku sairaus, mutta potilas ei suostu kertomaan, mikä.
Erittäin hävytöntä, että äidiltäni on mt-sairaanhoitajan taholta yritetty udella minusta tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
"Moni" siis huutaa, haistattelee, poistuu vartijoiden saattamana vastaanotoilta ja se on oleellista tietoa kirjata. Usein pyydetään poistamaan näitä tietoja. Onhan se aika oleellinen tieto seuraavalle työntekijälle, että käyttäytyy uhkaavasti, tunkeutuu potilashuoneeseen takaisin yms. Nämä ovat ehkä potilaan kannalta epäolennaista tietoa, jotka luonnollisesti hävettävät jälkikäteen. Mutta ikävä kyllä niistä jää merkinnät tekstiin. Näitä on yllättävän paljon varsinkin kun työvuosia on takana enemmän kuin se 5 tai 10 vuotta. Työterv.huollossa vähemmän, mutta tk: ssa useinkin.
Nuohan on tietenkin oleellisia asioita olla kirjauksissa. Ainakin jossain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset valittavat nykyään hoidostaan niin paljon, että ihan oman oikeusturvankin takia työntekijän pitää kirjata kaikki informaatio. Kun tulee aika rapsutella vastine, niin pitää olla dataa mihin palata. Suuri osa esimiestyöstä on tätä valitusrumban läpikäyntiä. Se mitä ei ole kirjattu= sitä ei ole tapahtunut.
Pulma on se, että osasta kirjausmokista voi löytyä todisteet jopa oikeuden käyntien päätöksistä. Osaan löytyy totuus alkuperäisimmistä kirjauksista, jotka on matkan varrella muuttuneet siitä alkuperäisestä jostain syystä (lastenleireillä jo opetetaan rikkinäisestä puhelimesta eli toisen korvaan jotain kuiskatessa ja sitä pitkät jonot siirtäessä eteenpäin juttu muuttuu..). Joten järkikin voisi olla mukana, kun kirjauksiin halutaan oikaisuja.
Supportiivinen terapiaan on lähinnä arjen kannattelua eli sellaista tavallista rupattelua ihmisten kanssa. Sitähän on hoidot olleet jo vuosikymmenet. Eihän edes ole ollut muunlaista. Mitä ne ihmiset oikein odottavat työntekijöiltä?
Psykoterapia on aika toisenlaista kuin tavallinen rupattelu. Ehkä sekoitetaan siihen.
Eli pitäisi selkeämmin tiedottaa millaista hoitoa on missäkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus juuri siitä, mistä täällä viime päivinä on ollut pitkä ketju.
Olisi hyvä, että julkisella sektorilla esimies antaisi kirjausohjeita ja että asiasta keskusteltaisiin sitä varten varatuissa koulutuksissa.
Kaikki eivät ehkä aivan samalla herkkyydellä pohdi kirjaustyötään, vaan tekstiin saatetaan viedä vailla viisauden suomia suodattimia suunnilleen kaikki, mikä muistetaan ja kirjoittaa ehditään.
Yksi kaikkia velvoittava perusohje kuitenkin kirjaamista koskee: tavalliseen tekstiin ei saa viedä potilaan omaisen tai muun henkilön terveystietoja tai muita yksityisasioita.Mun äidin teksteissä lukee, että tyttärellä on joku sairaus, mutta potilas ei suostu kertomaan, mikä.
Erittäin hävytöntä, että äidiltäni on mt-sairaanhoitajan taholta yritetty udella minusta tuollaista.
Periytyvyys asioiden tiimoiltakin on nähtävästi kertynyt erilaisia käsityksiä ihmisille, joista osa pitää paikkaansa ja osa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että moni jättää asioita kertomattakin siksi, ettei halua kaikkien seuraavien lääkäreidenkin näkevän, millainen isäsuhde on ollut tms.
Olen masennus- ja ahdistusoireiden takia käynyt joitakin kertoja työterveyshuollossa. Kynnys jo pelkästään hoitoon hakeutumiseen on ollut suuri. Haluaisin vain keskustella sen hoitoalan ihmisen kanssa ja helpottaa pahaa oloani.
Inhottaa käynnin jälkeen lukea miten kaikki sanomani vähäpätöisetkin asiat on kirjoitettu sinne ylös. Tulee vielä isompi ahdistus ja paha mieli siitä, että ne itselle arat asiat on kirjoitettu johonkin ja ne kummittelevat siellä järjestelmässä hamaan tulevaisuuteen. Piruako sinne joka asia pitää setviä?
En käy enää vastaanotolla.
Eräs kirurgi tekee niin lyhyet kirjaukset, eträ yksi rivi riittää. Esim tyttäreni syylästä tyyliin (en muista sanoja): kauhottu syylä jalkapohjasta ja laseroitu.
Miksi muilla saattaa olla a4 arkin verran tekstiä, vaikka olisi jokin helppo kertaluonteinen asia kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kukaan työntekijä rakastaa ylipäätään sinne kantaan kirjoittamista. Pakollinen paha joka on vaan tehtävä kun määräykset ovat sellaiset.
Miksi sitten ei tiivistetä ja kirjoiteta vain olennaista? Pääsisi työntekijäkin vähemmällä, kun ihan jokaista sanaa ei sinne Kantaan kopioi, mikä potilas suustaan päästää. Sillä ei liene potilaan hoidon kannalta merkitystä onko hän syönyt porkkanaa vai bataattia ellei kysessää ole allergiatutkimus.
Se mikä on missäkin tilanteessa olennaista riippuu aika monesta asiasta ja saattaa tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Asiakkaan mielestä joku yksityiskohta voi tuntua täysin epäolennaiselta, mutta työntekijä näkee sen niin tärkeänä seikkana, että haluaa sen myös jatkossa muistaa. Lisäksi kun sille asiakkaalle itselleen kaikki hänen omat asiansa ovat päivänselviä ja hän muistaa ne, niin saattaa olla hankalaa hahmottaa sitä miten vaikeaa satoja eri henkilöitä hoitavalle työntekijälle on pitää niitä sen ihmisen asioita järjestyksessä omassa mielessään. Todella huonohan tuo systeemi on monessa mielessä.
Miksi hoitajan pitäisi muistaa/tietää jokainen yksityiskohta? Eikö olennaisempaa olisi muodostaa kokonaiskuva ja täydentää sitä vain relevanteilla yksityiskohdilla. Nyt siellä lukee monilla niin paljon turhaa soopaa, että kukaan (edes hoitava taho) ei jaksa niitä käydä ajatuksen kanssa läpi. Ja sitten ihmetellään, kun ei olla selvillä, mikä potilaan tilanne on. Selkeät, ytimekkäät kirjaukset olisivat kaikkien etu.
Ei tietenkään jokaista yksityiskohtaa pidäkään muistaa. Mutta monesti ihmiset ihmettelevät miksi joidenkin aiheiden ja keskustelujen sisältöjä on avattu, miksi ei ole vain kirjattu että keskusteltu aiheesta x. Siihen asiaan vastaus on tässä keskustelussa.
En kyllä löytänyt täältä vastusta, miksi ruokavalio pitää kirjata kantaan yksityiskohtaisesti, jos ei ole allergioita tai syömishäiriötä.
Vierailija kirjoitti:
Eräs kirurgi tekee niin lyhyet kirjaukset, eträ yksi rivi riittää. Esim tyttäreni syylästä tyyliin (en muista sanoja): kauhottu syylä jalkapohjasta ja laseroitu.
Miksi muilla saattaa olla a4 arkin verran tekstiä, vaikka olisi jokin helppo kertaluonteinen asia kyseessä.
Sitäpä sietääkin ihmetellä. Varmaan samasta syystä kun jotkut osaavat tiivistää ja jotkut eivät, jotkut erottavat olennaisen ja jotkut eivät. Jos ei erota, voisi kysyä potilaalta itseltään, mikä hänen mielestään ongelmassaan tai puhumisissaan on olennaista, jos kyse on tuosta mtt:n keskusteluavusta. Sen sijaan että koko käynti on kuin joku ihmeellinen tietokoneella ammottavan tyhjän kentän täyttö haastatteluosuudella.
Vierailija kirjoitti:
Olen masennus- ja ahdistusoireiden takia käynyt joitakin kertoja työterveyshuollossa. Kynnys jo pelkästään hoitoon hakeutumiseen on ollut suuri. Haluaisin vain keskustella sen hoitoalan ihmisen kanssa ja helpottaa pahaa oloani.
Inhottaa käynnin jälkeen lukea miten kaikki sanomani vähäpätöisetkin asiat on kirjoitettu sinne ylös. Tulee vielä isompi ahdistus ja paha mieli siitä, että ne itselle arat asiat on kirjoitettu johonkin ja ne kummittelevat siellä järjestelmässä hamaan tulevaisuuteen. Piruako sinne joka asia pitää setviä?
En käy enää vastaanotolla.
Minulla ollut samat tuntemukset. Sain myös paljon rohkaisua käsitellä asioita joka taholla avoimesti ja nyt kyllä kaduttaa, että tein niin.
Onko ollut tarpeellista nostaa esille kirjausten merkityksellisyys asioihin .
Erikoissairaanhoidosta ei ole laitettu Kantaan luettavaksi sairaanhoitajien tekstejä (onko tähän sitten tullut muutosta syksyn 2021 jälkeen?). Psykologin ja psykiatrin kirjauksia on laitettu Kantaan asti. Perusterveydenhuollossa myös mielenterveyspuolen sairaanhoitajien kirjaukset on laitettu Kantaan jo vuosien ajan. Tämä tietty voi olla alueellinen asia, miten on toimittu.