Lue keskustelun säännöt.
Naapurissa menossa kuolinpesän tyhjennys
17.07.2023 |
Jo neljä päivää ovat kantaneet tavaraa ulos sieltä. Jätesäkkejä ja valtavasti roskan näköistä irtaimistoa roskalavalle.
Tulee mieleen kolme asiaa, kun sitä katsoo.
A Pitää alkaa karsia omia tavaroita, kaapit ovat täynnä ihan turhaa roinaa.
B Ei pidä ostaa mitään lisää kaupasta.
C Tavaraa ei täältä mukaansa saa.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä elän tämä elämäni juuri niin kuin haluan enkä ajattele, että perikunnalle on tästäkin vaivaa. Jos on tavaraa, niin onpa siitä ollut iloakin. En aio konmarittaa. Jos ei asunnon tyhjennys kiinnosta, niin maksamalla 10 000 e saa jonkun sen tekemään.
Kyllä minua kiinnostaa tietää, että mihin te hamstraajat tarvitsette mm kulahtaneita toppatakkeja joita on viimeksi käytetty ehkä ysärin alussa? Tai vaikka likaisia ja rikkinäisiä räsymattoja?
Just marraskuussa myin SImon vaatehuoneesta ostetut toppatakit (3 kpl) vintagena a' 60 e. Enemmänkin olisin saanut rahaa, jos olisin kehdannut pyytää. Siistit, toki kulahtaneet oltuaan aioinaan käytössä, mutta yhtä käyttökelpoiset ja ehjät. Aidolla turkisreunusteisella hupulla!
Nyt tuli mieleen. Olisikohan jollakin tallella 80-luvun lopussa tai 90-luvun alkupuolella ostettua vähän käytettyä tai käyttämätöntä tyynyä? Niitä tehtiin Suomessa ja niissä oli erilainen täyte kuin nykyisissä. Uudenaikaiset tyynyt aiheuttavat niskakipua. Tiedän, että uusien täytettä voi vähentää, mutta silti ne tuntuvat pahalta pään alla. Pesun jälkeen niitä ei saa pöyhittyä entiseen malliin. Pidin niistä vanhoista ja ne kestivät pesua hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokohan nyt kolmen vuoden jälkeen on kämppä tyhjennetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tyhjentänyt surren monta kuolinpesää ja sanoisin, että:
Mukaan et saa mitään, mutta ihan viimeiseen elinpäivään asti jokaisella on oikeus nauttia siitä, mitä hänellä on. Tavaroista, muistoesineistä, varastojen antamasta turvallisuuden tunteesta ja uusien hankintojen antamasta tulevaisuuden toivosta. Kenenkään velvollisuus ei ole jotain perikuntaa säästääkseen luopua elämästään ennenaikojaan.
Omille vanhoille sukulaisilleni sanon, että nauttikaa rauhassa, kyllä minä hoidan sotkun sit kun sen aika tulee.
Olet ehkä tyhjentänyt ns. normaaleja kuolinpesiä. Kunnon hamstraajan asunto on elinaikanaan jo paloturvallisuusriski - myös naapureille. Toki siihen on haastavaa puuttua, kun eivät luopuisi käytetyistä viilipurkeistakaan. Hamstraus on mielenterveysongelma.
Se on nimenomaan psyykkistä. Vain harvoin on kysymys siitä, että henkilö olisi kokenut puutetta. Joku adoptioäiti kyllä kertoi kirjassaan, että adoptiolapsi oli alussa kerännyt ruokaa sänkyyn tyynyn alle. Se oli perua lapsuudessa koetusta pulasta, jopa ruoan puutteesta.
Tavaroita ei saa mukaan, mutta nautin niistä elinaikanani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hel#### moni köyhä maksaa suuremmasta asunnosta vain siksi, että ei osaa luopua keräämästään romusta! Elinaika menee romuja järjestellessä, eikä sitä riitä laadukkaaseen, sujuvaan ja nautinnolliseen arkeen.
Pitävät aarteinaan lastulevyhuonekaluja, jotka on täynnä vanhoja lasten vaatteita, leluja, kirjoja, piirustuksia, vanhoja joskus itselle mahtuneita vaatteita, osa ehjiä ja osa lumppuja, pestyjä viilipurkkeja on vinopino, enon vanha tuhkakuppi on säilytetty muistona, kun oli ketjupolttaja ja kuoli keuhkosyöpään, rumia kolhiintuneita kuppeja yms.
Jos olisit elänyt sota-ajan ymmärtäisit miksi sen ajan läpikäyneet säilyttävät jopa viilipurkit. Itse en ole sitä aikaa elänyt, mutta en tuomitse heitä, joille kaiken säilyttäminen on syöpynyt syvälle. Jokaisella on oikeus elää omalla tavallaan eikä kenelläkään ole syytä arvostella toisten tapoja. Ei ole yhtä ainoaa tapaa millä jokaisen tulisi tätä elämää elää.
Jostain kumman syystä he eivät säilytä niitä viilipurkjeja ennen kuin ovat olleet eläkkeellä jo muutaman vuoden. Yhtäkkiä alkaa romun kerryttäminen, jota ei ennen harrastanut.
Niin, eläkkeet eivät ole suuria kuten tällä palstalla kuvitellaan. Ehkäpä heillä alkaa tulla sota-ajan puute mieleen
Muutaman vuoden eläkkeellä olleet eivät ole kokeneet sota-ajan puutetta.
Mutta ovat sota-ajan eläneiden jälkeläisiä, syntyneet kun Suomi oli vielä köyhä maa
Monet vanhukset kuulivat lapsena vanhemman polven kertomuksia sota-ajasta. Oma äitini kertoi paperikengistä, jotka eivät kestäneet käyttöä. Lapsuudessani, kun ostettiin kengät, myyjä antoi mukaan kenkälaatikon, jonka ympärille kiinnitti narua. "Se on paperinarua", sanoi äitini usein. Lapsena oli mielikuva, että se oli huonompaa kuin muu naru, mutta se oli silloin käyttökelpoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun pakastimet yleistyivät, nimenomaan käytettiin tyhjennettyjä tuotepakkauksia kuten jogurttipurkkeja ym pakasterasioina ja siksi monet niitä säästivät, ehkä käyttävät vieläkin.
Nythän on todettu, että ei ole turvallisia laittaa esim. niitä jättijäätelöpakkauksia pakastimeen, koska ne on kertakäyttöisiksi tehty.
Tai niin meille sanotaan, koska kierrätysteollisuus tarvitsee muovia.
Onko taustalla se, että saataisiin myytyä enemmän muovirasioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun pakastimet yleistyivät, nimenomaan käytettiin tyhjennettyjä tuotepakkauksia kuten jogurttipurkkeja ym pakasterasioina ja siksi monet niitä säästivät, ehkä käyttävät vieläkin.
Nythän on todettu, että ei ole turvallisia laittaa esim. niitä jättijäätelöpakkauksia pakastimeen, koska ne on kertakäyttöisiksi tehty.
Tai niin meille sanotaan, koska kierrätysteollisuus tarvitsee muovia.
Onko taustalla se, että saataisiin myytyä enemmän muovirasioita?
Esim. tuolla maan sisuksissa olevia vesi- ja jätevesiputkia yms tuosta kierrätysmuovista tehdään. Ei se kierrätysmuovi oikein hyvin enää uutta kotitalouskäyttöä kestä.
Anopin huushollin tyhjennys oli niin rankka homma että piti soittaa kaupalliselle kuolinpesän tyhjentäjälle. Kaikki sitten menikin naulakkoa myöten. Mutta tulipahan siistiä jälkeä. Puuliiteristä löytyi homeisia pölkkyjä edelliseltä asukkaalta. Ne olivat siis olleet siellä n.40 vuotta. Vielä piti hommata ammattilaissiivooja pesemään ikkunat ja lattiat. Talo meni myyntiin uusille tyytyväisille omistajille. Sellaiselle remonttitaitoiselle miehelle perheineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin käyttäisin palvelua "Asunnon tyhjennys": He osaavat sitten lajitella ja hoitavat kuljetuksen.
Itse hakisin vain minulle tärkeimmät asiat sieltä kuolinpesän asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aloittanut kuolinsiivoamaan jo nyt vaikka olen vasta 40 vuotias. Olen esim kaikki omat valokuvani, myös lapsuuteni valokuvat, käynyt läpi ja poistanut tuplat, kuvat, joista minulla ei ole mitään tietoa henkilöistä tai paikoista tai kuvat, joita en halua katsoa. Kolme valokuvakirjaa lapsuudestani ikävuosilta 0-8 menivät yhteen kirjaan. Samalla kuvat tuli siirrettyä huonosti liimatuista kirjoista parempiin valokuvataskuihin ja jokaisen kuvan viereen tuli kirjoitettua keitä kuvissa on ja mikä tapahtuma kuvassa oli.
Äitini oli esim. kirjoittanut kuviin: 1 vuotissynttäreillä naapureiden kanssa. Minä kirjoitin: A.A:n 1 v synttäreillä osoitteessa Aatie 1 a 1 naapurit Aino, Aimo ja Anni Mäkinen (Anni lapsena paras leikkikaverini). Samasta kahvipöydästä oli kolme kuvaa, laitoin kaksi huonointa pois ja säilytin yhden.
Mietin tässä siivouksessa itseäni vanhana ja huonomuistisena ja myös omaa jälkikasvuani. Mitä he tekevät nimettömillä kuvilla jos eivät edes erota onko 1 vuotias vauva kuvassa minä vai veljeni tai keitä muita ihmisiä kuvassa on?
Olen perinyt myös vanhempieni ja isovanhempieni valokuva-albumit. Hautajaisalbumeita oli 30 kpl! Jokaisista hautajaisista on kuvat arkusta, kirkosta, jokaisesta seppeleenlaskusta, jokaisesta papista, ja jokaisesta seppeleenlaskusta arkulle. Säästin jokaisista hautajaisista kaksi kuvaa: Kuvan perheestä arkun äärellä kirkossa ja sukulaisten yhteiskuva ja yhdistin kaikki nämä valokuvat yhteen albumiin. Mua ei kiinnosta mun setäni hautajaisista kuvat, joissa hänen työkaverinsa laskevat seppelettä tai naapurinsa tai kummilapsensa enkä usko että mun lapsiani kiiinnostaa nämä asiat tai että heillä olisi mahdollisuus säilyttää 30 hautajaiskuva-albumia, mutta uskon että kuratoitu versio A-, Y ja Z-sukujen hautajaisista voi olla heillekin säilyttämisen arvoinen.
Vau, hyvä sinä! Olet tehnyt todella ison työn, josta on iloa monelle. Itse en varmasti tuota koskaan saa tehtyä, mutta haaveena olisi. Tuollainen karsiminen nimenomaan lisää valokuvien arvoa ja todennäköisyyttä, että niitä katsotaan. Moni itkee, ettei vanhoja valokuvia koskaan saisi tuhota, mutta juuri noin ne pääsevät mielestäni oikeuksiinsa. Hatunnosto täältä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on kyllä ihme uhriutumista siitä, että ahneet perilliset haluavat ihmisten luopuvan koko irtaimistostansa ja asettuvan arkkuun odottamaan kuolemaa. Eiköhän suurin osa toivo parasta elämänlaatua vanhemmilleen, ja kannusta karsimaan vain sitä, mikä on täysin turhaa, eli ei käytössä olevia tavaroita tai rakkaita muistoja. Se helpottaa elämää ihan henkilölle itselleen, ja tavaroiden läpikäymisen yhteydessä on mahdollista myös löytää tärkeitä muistotavaroita ja ehkä kertoakin niistä läheisille. Niistä auton katsastusmuistutuksista vuosikymmenen takaa ja hapertuneesta muoviletkusta, jota ei heitetty pois kun hankittiin uusi ei kovin moni saa sitä elämänsisältöä, mutta niiden läpikäyminen asunnon tyhjentämisen yhteydessä on todella raskasta. Ja tämä koskee ihan kaiken ikäisiä, edellämainittujen poisto ei ole vain vanhusten velvollisuus.
Muistaisivat viedä ruumiitkin ettei tule hajuhaittaa. Lihatalot ottavat mielellään vainajia vastaan koska kesäaikoina grillimakkaran kysyntä paisuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistaisivat viedä ruumiitkin ettei tule hajuhaittaa. Lihatalot ottavat mielellään vainajia vastaan koska kesäaikoina grillimakkaran kysyntä paisuu.
Niin. Saahan ihmisen raadosta keskimääriin 11 kg luujauhoakin joka on kysyttyä kamaa kotitarveviljelijöillä.
Vierailija kirjoitti:
Älkää sitoko turvallisuudentunnettanne tavaraan, jota ette aktiivisesti käytä! Mielenterveysongelmia vähätellään. Tämä on oikea on ongelma, kun jätätte tätä jälkeenne.
Joku joutuu nämäkin siivoamaan, vaikka käyttäisi senkin ajan mieluummin oman elämänsä elämiseen!
Yksi työpäivä tyhjennykseen
Vierailija kirjoitti:
Minä elän tämä elämäni juuri niin kuin haluan enkä ajattele, että perikunnalle on tästäkin vaivaa. Jos on tavaraa, niin onpa siitä ollut iloakin. En aio konmarittaa. Jos ei asunnon tyhjennys kiinnosta, niin maksamalla 10 000 e saa jonkun sen tekemään.
Todellakin. Mitään jätettä ei ole nurkissa, mutta en koe mitään velvollisuutta konmarittaa tai heittää jokaista tavaraa tehokkaasti kiertoon tai roskiin. Sen kun vaan joku raivaussiivoja hoitaa, jos perillisiä ei kiinnosta.
Elän elämää enkä kuolemaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 65 nyt ja alkanut jo lahjoitella tavaroita kaikille niille joille kelpaa. Koruja ja kotimaista lasia ja astioita on mennyt sukulaisille ihan mukavasti. Tärkeitä tavaroita jotka haluan vielä säilyttää on sen verran vähän että mahtuvat vaikka pieneen yksiöön. Kuoltuani ne mahtuu kahteen roskapussiin. Huonekalut voi kantaa kaatopaikalle jos ei kukaan tarvitse.
Kaatopaikalle ei enää pääse. Ne viedään sorttiasemalle ja niistä menee maksu.
Meillä Sortti on kaatopaikan vieressä eli viedään kaatopaikalle puhekielessä.
Kaatopaikalle ei enää pääse. Ne viedään sorttiasemalle ja niistä menee maksu.