Lue keskustelun säännöt.
Naapurissa menossa kuolinpesän tyhjennys
17.07.2023 |
Jo neljä päivää ovat kantaneet tavaraa ulos sieltä. Jätesäkkejä ja valtavasti roskan näköistä irtaimistoa roskalavalle.
Tulee mieleen kolme asiaa, kun sitä katsoo.
A Pitää alkaa karsia omia tavaroita, kaapit ovat täynnä ihan turhaa roinaa.
B Ei pidä ostaa mitään lisää kaupasta.
C Tavaraa ei täältä mukaansa saa.
Kommentit (36)
Niinpä. Mummoni jäämistöstä valtaosa meni kaatopaikalle. Vuosikymmeniä säilytti suoranaista roskaa nurkissaan, mitään ei saanut eläessään viedä pois eikä antanut edes käyttökelpoista tavaraa jos joku joskus pyysi vaikka itse ei sitä tarvinnut. Eräskin kirjahylly oli osina liiterissä varmaan 25v, sitä joskus joku kysyi josko saisi sen oli valmis maksamaankin, mutta hän ei halunnut siitä luopua. Kaatsille sekin lopulta meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä. Anoppi ja appiukko tajusivat onneksi nuo asiat anopin vanhempien asuntoa tyhjentäessään. Isäni ei tajua. Kamaa ihan kamalasti ja koko ajan vielä hamstrataan lisää.
Itse yritän pitää tavaramäärän järkevänä ja ainakin roskat heitän pois.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mummoni jäämistöstä valtaosa meni kaatopaikalle. Vuosikymmeniä säilytti suoranaista roskaa nurkissaan, mitään ei saanut eläessään viedä pois eikä antanut edes käyttökelpoista tavaraa jos joku joskus pyysi vaikka itse ei sitä tarvinnut. Eräskin kirjahylly oli osina liiterissä varmaan 25v, sitä joskus joku kysyi josko saisi sen oli valmis maksamaankin, mutta hän ei halunnut siitä luopua. Kaatsille sekin lopulta meni.
Hänen tavaroitaan ne olivat. Olisit antanut perinnön mennä kunnalle, niin ei olisi tarvinnut vaivata päätään toisten asioilla.
Hel#### moni köyhä maksaa suuremmasta asunnosta vain siksi, että ei osaa luopua keräämästään romusta! Elinaika menee romuja järjestellessä, eikä sitä riitä laadukkaaseen, sujuvaan ja nautinnolliseen arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mummoni jäämistöstä valtaosa meni kaatopaikalle. Vuosikymmeniä säilytti suoranaista roskaa nurkissaan, mitään ei saanut eläessään viedä pois eikä antanut edes käyttökelpoista tavaraa jos joku joskus pyysi vaikka itse ei sitä tarvinnut. Eräskin kirjahylly oli osina liiterissä varmaan 25v, sitä joskus joku kysyi josko saisi sen oli valmis maksamaankin, mutta hän ei halunnut siitä luopua. Kaatsille sekin lopulta meni.
Hänen tavaroitaan ne olivat. Olisit antanut perinnön mennä kunnalle, niin ei olisi tarvinnut vaivata päätään toisten asioilla.
Älä sinä vaivaa päätäsi mihin meidän mummon perintö meni😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mummoni jäämistöstä valtaosa meni kaatopaikalle. Vuosikymmeniä säilytti suoranaista roskaa nurkissaan, mitään ei saanut eläessään viedä pois eikä antanut edes käyttökelpoista tavaraa jos joku joskus pyysi vaikka itse ei sitä tarvinnut. Eräskin kirjahylly oli osina liiterissä varmaan 25v, sitä joskus joku kysyi josko saisi sen oli valmis maksamaankin, mutta hän ei halunnut siitä luopua. Kaatsille sekin lopulta meni.
Hänen tavaroitaan ne olivat. Olisit antanut perinnön mennä kunnalle, niin ei olisi tarvinnut vaivata päätään toisten asioilla.
Älä sinä vaivaa päätäsi mihin meidän mummon perintö meni😁
Sinähän täällä siitä kitiset. Jokainen saa kerätä juuri niin ison romuläjän kuin haluaa, eikä sitä kenenkään tarvitse kuoleman jälkeen siivota jos ei kiinnosta.
Minä elän tämä elämäni juuri niin kuin haluan enkä ajattele, että perikunnalle on tästäkin vaivaa. Jos on tavaraa, niin onpa siitä ollut iloakin. En aio konmarittaa. Jos ei asunnon tyhjennys kiinnosta, niin maksamalla 10 000 e saa jonkun sen tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ihmisten pitäisi tajuta tehdä kuolinsiivouksensa itse eläessään.
Olen tyhjentänyt surren monta kuolinpesää ja sanoisin, että:
Mukaan et saa mitään, mutta ihan viimeiseen elinpäivään asti jokaisella on oikeus nauttia siitä, mitä hänellä on. Tavaroista, muistoesineistä, varastojen antamasta turvallisuuden tunteesta ja uusien hankintojen antamasta tulevaisuuden toivosta. Kenenkään velvollisuus ei ole jotain perikuntaa säästääkseen luopua elämästään ennenaikojaan.
Omille vanhoille sukulaisilleni sanon, että nauttikaa rauhassa, kyllä minä hoidan sotkun sit kun sen aika tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä elän tämä elämäni juuri niin kuin haluan enkä ajattele, että perikunnalle on tästäkin vaivaa. Jos on tavaraa, niin onpa siitä ollut iloakin. En aio konmarittaa. Jos ei asunnon tyhjennys kiinnosta, niin maksamalla 10 000 e saa jonkun sen tekemään.
Mitä iloa on komerossa, vintillä ties missä vuosikymmeniä seisovasta romusta.
Vierailija kirjoitti:
Hel#### moni köyhä maksaa suuremmasta asunnosta vain siksi, että ei osaa luopua keräämästään romusta! Elinaika menee romuja järjestellessä, eikä sitä riitä laadukkaaseen, sujuvaan ja nautinnolliseen arkeen.
Pitävät aarteinaan lastulevyhuonekaluja, jotka on täynnä vanhoja lasten vaatteita, leluja, kirjoja, piirustuksia, vanhoja joskus itselle mahtuneita vaatteita, osa ehjiä ja osa lumppuja, pestyjä viilipurkkeja on vinopino, enon vanha tuhkakuppi on säilytetty muistona, kun oli ketjupolttaja ja kuoli keuhkosyöpään, rumia kolhiintuneita kuppeja yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep.
Erään sukulaisparin muuttoa seurasin viime keväänä.
Kyllä oli tuskan takana luopua mistään. Lopulta monen mutkan jälkeen suurin osa meni kaatopaikalle ja iso osa lahjoituksena kun kelleen ei kelpaa ostettuna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mummoni jäämistöstä valtaosa meni kaatopaikalle. Vuosikymmeniä säilytti suoranaista roskaa nurkissaan, mitään ei saanut eläessään viedä pois eikä antanut edes käyttökelpoista tavaraa jos joku joskus pyysi vaikka itse ei sitä tarvinnut. Eräskin kirjahylly oli osina liiterissä varmaan 25v, sitä joskus joku kysyi josko saisi sen oli valmis maksamaankin, mutta hän ei halunnut siitä luopua. Kaatsille sekin lopulta meni.
Hänen tavaroitaan ne olivat. Olisit antanut perinnön mennä kunnalle, niin ei olisi tarvinnut vaivata päätään toisten asioilla.
Älä sinä vaivaa päätäsi mihin meidän mummon perintö meni😁
Sinähän täällä siitä kitiset. Jokainen saa kerätä juuri niin ison romuläjän kuin haluaa, eikä sitä kenenkään tarvitse kuoleman jälkeen siivota jos ei kiinnosta.
Kyllä ne joku joutuu kuitenkin siivoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää sitoko turvallisuudentunnettanne tavaraan, jota ette aktiivisesti käytä! Mielenterveysongelmia vähätellään. Tämä on oikea on ongelma, kun jätätte tätä jälkeenne.
Joku joutuu nämäkin siivoamaan, vaikka käyttäisi senkin ajan mieluummin oman elämänsä elämiseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mummoni jäämistöstä valtaosa meni kaatopaikalle. Vuosikymmeniä säilytti suoranaista roskaa nurkissaan, mitään ei saanut eläessään viedä pois eikä antanut edes käyttökelpoista tavaraa jos joku joskus pyysi vaikka itse ei sitä tarvinnut. Eräskin kirjahylly oli osina liiterissä varmaan 25v, sitä joskus joku kysyi josko saisi sen oli valmis maksamaankin, mutta hän ei halunnut siitä luopua. Kaatsille sekin lopulta meni.
Hänen tavaroitaan ne olivat. Olisit antanut perinnön mennä kunnalle, niin ei olisi tarvinnut vaivata päätään toisten asioilla.
Älä sinä vaivaa päätäsi mihin meidän mummon perintö meni😁
Sinähän täällä siitä kitiset. Jokainen saa kerätä juuri niin ison romuläjän kuin haluaa, eikä sitä kenenkään tarvitse kuoleman jälkeen siivota jos ei kiinnosta.
Ja sinä jaksat vinkua ventovieraiden ihmisten romujen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä elän tämä elämäni juuri niin kuin haluan enkä ajattele, että perikunnalle on tästäkin vaivaa. Jos on tavaraa, niin onpa siitä ollut iloakin. En aio konmarittaa. Jos ei asunnon tyhjennys kiinnosta, niin maksamalla 10 000 e saa jonkun sen tekemään.
Mitä iloa on komerossa, vintillä ties missä vuosikymmeniä seisovasta romusta.
Meillä siitä oli iloa vuosikymmeniksi: mummon ja vaarin rakkauskirjeet 1900-luvun alussa, mummon vihkipuku, kutsukortteja häihin ja hautajaisiin, kihlajaislahjaksi saatu sokerikko ja kermakko, sodassa kuolleen pojan lapsuudenaikaisia leluja --- paljon romua sinun silmissäsi, meille aarteita. Se romu on pääosin ihan käyttökelpoista tavaraa, mutta nykyiselle kertakäyttösukupolvelle yli vuodenikäisen kattilan käyttäminen on epähygienista, vaikka kattila pestään aina käytön jälkeen.
Olen työkseni tyhjentänyt vinttikomeroita ja varastoja, parhaat ja arvokkaimmat tavarat löytyvät ns. ikäneitojen jäljiltä. Hyvinkin arvokkaita astioita ja esimerkiksi naistenlehtiä 1800-luvulta. Niitä ei muuten enää valmisteta.
Äidiltä ei mielestäni jäänyt romua vaan hyvää tavaraa. Mutta ei siinä ollut mitään antiikkiakaan eikä kallisarvoisia aarteita. Kuolinpesän tyhjentäjä kaatoi kaiken jätesäkkeihin, ehjät astiat, koriste-esineet, kirjat ym.
Oli aika opettavaista mutta myös surullista. Mutsi oli sisustanut kämppänsä huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Mummoni jäämistöstä valtaosa meni kaatopaikalle. Vuosikymmeniä säilytti suoranaista roskaa nurkissaan, mitään ei saanut eläessään viedä pois eikä antanut edes käyttökelpoista tavaraa jos joku joskus pyysi vaikka itse ei sitä tarvinnut. Eräskin kirjahylly oli osina liiterissä varmaan 25v, sitä joskus joku kysyi josko saisi sen oli valmis maksamaankin, mutta hän ei halunnut siitä luopua. Kaatsille sekin lopulta meni.
Hänen tavaroitaan ne olivat. Olisit antanut perinnön mennä kunnalle, niin ei olisi tarvinnut vaivata päätään toisten asioilla.
Älä sinä vaivaa päätäsi mihin meidän mummon perintö meni😁
Sinähän täällä siitä kitiset. Jokainen saa kerätä juuri niin ison romuläjän kuin haluaa, eikä sitä kenenkään tarvitse kuoleman jälkeen siivota jos ei kiinnosta.
Ja sinä jaksat vinkua ventovieraiden ihmisten romujen puolesta.
Vänkä vänkä
Vierailija kirjoitti:
Äidiltä ei mielestäni jäänyt romua vaan hyvää tavaraa. Mutta ei siinä ollut mitään antiikkiakaan eikä kallisarvoisia aarteita. Kuolinpesän tyhjentäjä kaatoi kaiken jätesäkkeihin, ehjät astiat, koriste-esineet, kirjat ym.
Oli aika opettavaista mutta myös surullista. Mutsi oli sisustanut kämppänsä huolella.
No etkö sinä voinut pelastaa jotain edes?
Tulee mieleen yksi asia. Kaikki me täällä olemme nyt elossa. Terveisiä kaikille.