Miten ihmeessä oppisin pitämään poikani tyttökaverista?

"Hän ei ole koskaan joutunut tekemään mitään kotitöitä kotonansa ja murjottaa aina jos POIKANI joutuu tekemään kotona jotain muuta kuin makoilemaan sohvassa kuhertelemassa."

Luetun ymmärtäminen hyvät ihmiset...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttöystävä ei asu teillä, vaan käy kylässä, niin en kyllä ymmärrä miksi sen pojan tyttöystävän pitäisi teillä siivota, tiskata ja laittaa ruokaa. Siksikö koska on nainen? Eiköhän hänellä ole kotitöitä kotonaankin. Onhan näitä anoppeja, appiukkoja ja lankoja, joiden mielestä miniä on kodinhoitaja ja palvelija. Minullekin lankomies on jatkuvasti nakittamassa kotinsa siivousta, enkä todellakaan aio siivota hyväkuntoisen nelikymppisen ukon asuntoa vain siksi, että olen nainen.

Jokaisen kuuluu tehdä osansa. Niin miehen kuin naisenkin. Miten tämä porukka on kasvatettu, joka joka paikasta odottaa saavansa kaiken valmiina itse osallistumatta mitenkään?

Se tyttö on siellä VIERAANA. Ap voi valittaa siitä että oma perhe ei tee tarpeeksi mutta vierailla ei todellakaan ole mitään OSAA joka pitää suorittaa.

Olen neljän lapsen äiti. Kun lapsilla on ollut vieraita, joille on tarjottu ruokaa, he ovat osallistuneet ruuan tekemiseen samoin kuin omat lapsetkin. Minä olen ollut piällysmiehenä, ja komentanut. Saman kohtelun ovat saaneet osakseen niin tytöt kuin pojat, tyttö- tai poikakaverit, eikä kukaan ole ymmärtänyt tai uskaltanut sanoa vastaan. Vielä nyt aikuisinakin vieraat osallistuvat automaattisesti ruuan valmistukseen tai saunan lämmitykseen. 

Minä olen kolmen lapsen äiti enkä ole koskaan talon vieraita komentanut laittamaan ruokaa tai tekemään kotitöitä.

Tai tarvinnut itsetuntoni kohottamiseksi jotain roolileikkejä.

Leikitähän sinä. Esität ehtoisaa emäntää, joka passaa omasta hyvinvoinnistaan välittämättä kaikkia muita. Pojan tyttöystävä ei ole vieras vaan tyrkyllä perheeseen.

Millä lailla?

Se seurustelee sen pojan kanssa. Ei pojan perheen.

Ja jos seurustelu jatkuu, he muodostaa perheen. Edelleenkään se tyttöystävä ei missään vaiheessa kuulu sinun perheeseesi. Heillä on oma.

Väärin. Lapset perheineen kuuluu perheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttöystävä ei asu teillä, vaan käy kylässä, niin en kyllä ymmärrä miksi sen pojan tyttöystävän pitäisi teillä siivota, tiskata ja laittaa ruokaa. Siksikö koska on nainen? Eiköhän hänellä ole kotitöitä kotonaankin. Onhan näitä anoppeja, appiukkoja ja lankoja, joiden mielestä miniä on kodinhoitaja ja palvelija. Minullekin lankomies on jatkuvasti nakittamassa kotinsa siivousta, enkä todellakaan aio siivota hyväkuntoisen nelikymppisen ukon asuntoa vain siksi, että olen nainen.

Jokaisen kuuluu tehdä osansa. Niin miehen kuin naisenkin. Miten tämä porukka on kasvatettu, joka joka paikasta odottaa saavansa kaiken valmiina itse osallistumatta mitenkään?

Se tyttö on siellä VIERAANA. Ap voi valittaa siitä että oma perhe ei tee tarpeeksi mutta vierailla ei todellakaan ole mitään OSAA joka pitää suorittaa.

Olen neljän lapsen äiti. Kun lapsilla on ollut vieraita, joille on tarjottu ruokaa, he ovat osallistuneet ruuan tekemiseen samoin kuin omat lapsetkin. Minä olen ollut piällysmiehenä, ja komentanut. Saman kohtelun ovat saaneet osakseen niin tytöt kuin pojat, tyttö- tai poikakaverit, eikä kukaan ole ymmärtänyt tai uskaltanut sanoa vastaan. Vielä nyt aikuisinakin vieraat osallistuvat automaattisesti ruuan valmistukseen tai saunan lämmitykseen. 

Minä olen kolmen lapsen äiti enkä ole koskaan talon vieraita komentanut laittamaan ruokaa tai tekemään kotitöitä.

Tai tarvinnut itsetuntoni kohottamiseksi jotain roolileikkejä.

Leikitähän sinä. Esität ehtoisaa emäntää, joka passaa omasta hyvinvoinnistaan välittämättä kaikkia muita. Pojan tyttöystävä ei ole vieras vaan tyrkyllä perheeseen.

Millä lailla?

Se seurustelee sen pojan kanssa. Ei pojan perheen.

Ja jos seurustelu jatkuu, he muodostaa perheen. Edelleenkään se tyttöystävä ei missään vaiheessa kuulu sinun perheeseesi. Heillä on oma.

Väärin. Lapset perheineen kuuluu perheeseen.

Eivät kuulu. Heillä on ihan omat perheet.

Se sun lapsen seurustelukumppani ei koskaan ole sinulle edes sukua.

17-vuotias, joka haluaa kiehnätä poikaystävän kanssa sen sijaan, että olisi töissä ja hoitaisi lapsia. Millaisia arvoja nuorille oikein opetetaan nykyään? Että nuoruudesta pitäisi nauttia? Että on aikaa saada asiat järjestykseen joskus parikymppisenä? Että elämän ei tarvitse olla 17-vuotiaana jatkuvaa suorittamista? Kamalaa. Varmaan täytyy joku interventio pitää ja hyvä jos saat paikallisen papin suorittamaan eksorkismin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varaudu ap ainakin siihen, että poika tulevaisuudessa joutuu elättämään tuon naisen

Jos hän ei tosiaan tee muuta kuin kynsiään laittaa, niin valitettavasti ei taida työssäkäyvää ihmistä hänestä tulla. Sitten vain teeskentelet mukavaa.

Höpöhöpö. Minä en tehnyt kotona asuessani yhtään mitään kotitöitä, mutta 45-vuotiaaksi olen selvinnyt olematta päivääkään työtön. Kynsiä laittelen edelleen, mutta olen myös intohimoinen keittiössä häärääjä. En tänäkään päivänä kyllä mielelläni tuppaa muiden keittiöihin, en edes lapsuudenkodissa.

Ei ole mitään tuppautumista jos kohteliaasti tarjoaa apuaan.

Avun tarjoaminen on itseasiassa täysin normaalia kohteliasta käytöstä. Miten tämä porukka on kasvatettu kun kuvitellaan ,että teitä kaikkialla passataan.

On tietenkin kohteliasta, mutta kohteliasta on myös, ettei vierailla teetetä kaikkia kotitöitä. Itsekin olen joutunut kuuntelemaan aikuisten ihmisten marinaa siitä, kuinka siivooja maksaa. Että miniän pitäisi sitten käydä siivoamassa ilmaiseksi, kun itse ei viitsitä. Joku raja! Ymmärrän, että miniä auttelee hyvien tapojen mukaan, mutta ei kenenkään tarvitse piiaksi ryhtyä, tehdä suursiivouksia, kannella talven puita jne.

Anopille sanoisin neuvoksi, että anoppi komentelee vain sitä omaa poikaansa töihin. Tyttö on pojan vieraana, joten poika hoitaa siivoukset ja tiskit oman vieraansa puolesta. Sillä tavalla säilytät hyvät välit poikaasi ja miniääsi. Siinä käy nimittäin niin, että välit katkeavat poikaasikin, jos et hyväksy hänen vaimoaan ja tulevien lasten äitiä. Kannattaa suhtautua tähän neitoon sillä vakavuudella.

Ajatteleeko joku oikeasti että se tyttöystävä pitää jotenkin hyväksyttää vanhemmilla????

Ikävä kuulla tilanteesta, mutta poikasi nyt on tällaisen tytön jostain syystä valinnut. Missään nimessä ei kannata alkaa viilentämään välejä tytön kanssa, välit poikaasi hankaloituvat melko varmasti tämän myötä. Ota tyttö mukaan kotitöihin, pohditte yhdessä vaikka moderneja ruokareseptejä, tai vaihtoehtoisesti osallista häntä johonkin mistä itsekin olet kiinnostunut. Jos ovat kovin nuoria kyllä he siitä aikuistuvat, muutkin asiat alkaa kiinnostaa kuin kynnet ja oma napa.

Enpä taitanut minäkään tuossa iässä (17) tehdä kotitöitä poikaystäväni kotona vaan mieluiten taisin kiehnata pojan kainalossa. En myöskään sitä aiemmin. Mutta toisaalta en odottanut että minua mitenkään palveltaisiin tai ruokaa tarjottaisiin. Mutta sanoisin että jos poikasi tyttöystävä 'asettuu taloksi' niin silloin sinun pitää myös sanoa mitkä on talon säännöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

17v on iha tyttöosastoa vielä. Lapsilisääkin äitinsä hänestä vielä saa. Kasvatus kesken! Teillä teidän säännöt. Hänhän on tyrkyllä perheeseen, ei siis ns.vieras.

Meillä tässä tilanteessa miniä ja poika alkoi valittaa että pitää kohdella kuin arvon vierasta vaikka ajattelin myös että tytön pitää lunastaa paikkansa meillä. Tyttö suuttui kun sitä ei palvella kuin kuningatarta. Ei tee koskaan mitään oma-aloitteisesti muuta kuin sitoo poikamme huomion itseensä eikä saa puhua meille ja sisarukselleen mitään. Tyttö naureskelee myös näkyvästi meille. Näinkin törkeä pölhö se voi olla. Missä pöpilässä se on kasvanut?

Lunastaa paikkansa? Mikä paikka lapsen tyttöystävällä on lunastettavana?

Paikkansa suvussa ja perheessä. Juuri näiden takia kannattaakin ajoissa sulkea testamentilla avio-oikeus lasten puolisoilta niin perinnöstä kuin sen tuotostakin.

Tyttöystävä ei ole tulossa osaksi sinun perhettä. Hänellä on jo perhe ja jonain päivänä hän voi perustaa oman perheen valitsemansa kumppanin kanssa.

Anoppikokelaan kannattaa pitää suunsa soukemmalla jos haluaa olla edes jonkinlainen osa omien aikuisten lastensa perhe-elämää.

Eikä kannata ihmetellä, miksi jonain päivänä omilla lastenlapsilla se läheisempi mummo on miniän äiti.

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko joku oikeasti että se tyttöystävä pitää jotenkin hyväksyttää vanhemmilla????

Ihan sama mitä ajattelevat, kun ei siihen parisuhteen väliin pysty vanhemmat tulemaan. Oma appiukkoni on tehnyt kaikkensa, että emme olisi mieheni kanssa yhdessä, mutta edelleen ollaan 20 vuoden jälkeenkin yhdessä ja on liuta lapsiakin. Sama homma omilla vanhemmillani. Mummoni oli yrittänyt saada eroa vanhempieni välille ja ovat vielä 50 vuoden jälkeenkin yhdessä. Että ei siihen seurusteluun sukulaisten lupia kysellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko joku oikeasti että se tyttöystävä pitää jotenkin hyväksyttää vanhemmilla????

Ihan sama mitä ajattelevat, kun ei siihen parisuhteen väliin pysty vanhemmat tulemaan. Oma appiukkoni on tehnyt kaikkensa, että emme olisi mieheni kanssa yhdessä, mutta edelleen ollaan 20 vuoden jälkeenkin yhdessä ja on liuta lapsiakin. Sama homma omilla vanhemmillani. Mummoni oli yrittänyt saada eroa vanhempieni välille ja ovat vielä 50 vuoden jälkeenkin yhdessä. Että ei siihen seurusteluun sukulaisten lupia kysellä.

Heittäytymällä hankaliksi vanhemmat kyllä saavat tehokkaasti karkotettua itsensä lastensa elämästä. Sitten aikanaan itketään, kun ei saa nähdä lastenlapsia eikä kukaan tule käymään.

Kuten tuolla aiemmin mainittiin niin tyttö on pojan vieraana niin poika voi sitten hoitaa hänenkin edestä ja pyytää itse tyttöä, jos haluaa apua.

Minä jouduin nuoruudessa viettämään aikaa poikaystävän vanhempien nurkissa ihan liikaa. Kotona tein kotitöitä, mutta poikaystävän kotona en, koska anoppi oli koko ajan arvostelemassa ja neuvomassa, miten ne tehdään. Halusi myös päättää kaiken ja kontrolloida. Sain lähes huudot, kun olin jonkun astian laittanut väärään paikkaan tiskikonetta tyhjentäessä. Lisäksi pyysi poikaa auttamaan jossain, kun meillä oli muuta tekemistä ja häiritsi koko ajan. Itse olin jo tottunut aika itsenäiseen menoon omien vanhempien kanssa ja kohtelivat mua kuin aikuista.

Kiva että kuitenkin mietit tätä. Joskus voi olla niin, että ei oikein tule juttuun, vaikka kuinka yrittäisi. Eikä se haittaa, itse sitten rajaisin yhteistä aikaa ja poikasikin on jo siinä iässä, että tekee päätöksensä itse ja on aika päästää irti ja antaa heille rauha. Voihan sitä myös ehdottaa, että viettävät aikaa muualla/omassa huoneessa, jos menee hermo.

Siis mitä kotitöitä se laitetaan tekemään? Pesemään teidän vessaa vai imuroimaan taloa? Eihän se tyttöystävä teillä asu, ellei se nyt päiväkausia teillä nuoku.

Siis miksi tytön pitäisi osallistua teillä kotitöihin? Omat vaatteensa varmaan pestään hänen kotonaan ja tiskikoneen voinee täyttää poikasi, eikä hänen vieraansa?! Laitatko pojan kaveritkin teillä ollessaan imuroimaan?

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kuulla tilanteesta, mutta poikasi nyt on tällaisen tytön jostain syystä valinnut. Missään nimessä ei kannata alkaa viilentämään välejä tytön kanssa, välit poikaasi hankaloituvat melko varmasti tämän myötä. Ota tyttö mukaan kotitöihin, pohditte yhdessä vaikka moderneja ruokareseptejä, tai vaihtoehtoisesti osallista häntä johonkin mistä itsekin olet kiinnostunut. Jos ovat kovin nuoria kyllä he siitä aikuistuvat, muutkin asiat alkaa kiinnostaa kuin kynnet ja oma napa.

Miksi ihmeessä sen vieraan pitäisi siwllä poikaystävänsä luona kokkailla ja siivoilla?

Ja miksei ap:tä kiinnosta kuin oma napa eikä se ole sulle ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko poika siis 50? Aika hyvä tuuri ollut jos on saanut 17-vuotiaan.

Opettele lukemaan. Tekstissä ei missään kohtaa lue, että poika on 50. Huolestuttavaa on luetun ymmärtäminen..

Yritti raukka olla vitsikäs.

Nykyaikana pitäisi olla itsestäänselvää, että lapsen kumppaninvalinnassa ei vanhemmalla ole sanansijaa.

Pistä kuorimaan perunoita, tiskaamaan ja siivoamaan , oppii olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varaudu ap ainakin siihen, että poika tulevaisuudessa joutuu elättämään tuon naisen

Jos hän ei tosiaan tee muuta kuin kynsiään laittaa, niin valitettavasti ei taida työssäkäyvää ihmistä hänestä tulla. Sitten vain teeskentelet mukavaa.

Höpöhöpö. Minä en tehnyt kotona asuessani yhtään mitään kotitöitä, mutta 45-vuotiaaksi olen selvinnyt olematta päivääkään työtön. Kynsiä laittelen edelleen, mutta olen myös intohimoinen keittiössä häärääjä. En tänäkään päivänä kyllä mielelläni tuppaa muiden keittiöihin, en edes lapsuudenkodissa.

Ei ole mitään tuppautumista jos kohteliaasti tarjoaa apuaan.

Avun tarjoaminen on itseasiassa täysin normaalia kohteliasta käytöstä. Miten tämä porukka on kasvatettu kun kuvitellaan ,että teitä kaikkialla passataan.

On tietenkin kohteliasta, mutta kohteliasta on myös, ettei vierailla teetetä kaikkia kotitöitä. Itsekin olen joutunut kuuntelemaan aikuisten ihmisten marinaa siitä, kuinka siivooja maksaa. Että miniän pitäisi sitten käydä siivoamassa ilmaiseksi, kun itse ei viitsitä. Joku raja! Ymmärrän, että miniä auttelee hyvien tapojen mukaan, mutta ei kenenkään tarvitse piiaksi ryhtyä, tehdä suursiivouksia, kannella talven puita jne.

Anopille sanoisin neuvoksi, että anoppi komentelee vain sitä omaa poikaansa töihin. Tyttö on pojan vieraana, joten poika hoitaa siivoukset ja tiskit oman vieraansa puolesta. Sillä tavalla säilytät hyvät välit poikaasi ja miniääsi. Siinä käy nimittäin niin, että välit katkeavat poikaasikin, jos et hyväksy hänen vaimoaan ja tulevien lasten äitiä. Kannattaa suhtautua tähän neitoon sillä vakavuudella.

Tässä on kaksi alaikäistä kyseessä ja tämä tyttö on roikkunut jo pari vuotta apn kotona hapanta naamaa näyttämässä enemmän tai vähemmän päivittäin. Silloin ei enää olla vieraita, vaan kyllä kuuluu osallistua normaaleihin askareihin ja tehdä osansa kun kerran ilmaiset ateriatkin saa.

Vierailija kirjoitti:

…

Se sun lapsen seurustelukumppani ei koskaan ole sinulle edes sukua.

Tämä on täysin määrittelykysymys. Verisukulaista ei tietenkään tule, mutta kyllä perinteisesti on ajateltu että naidaan sukuun, siis osaksi sukua. Niin suvut ovat yhdistyneet läpi vuosituhansien.