Miten ihmeessä oppisin pitämään poikani tyttökaverista?
Huh huh. Kaksi vuotta on kulunut ja tyttö on kuvioissa mukana todella tiiviisti. Sinänsä kiva tyttö mutta hänellä ei ole minkäänlaista aloitekykyä tai reippautta tai tavoitteita. Kyhnäisi vaan pojan kainalossa ja laittaisi kynsiä ym. Hän ei ole koskaan joutunut tekemään mitään kotitöitä kotonansa ja murjottaa aina jos poikani joutuu tekemään kotona jotain muuta kuin makoilemaan sohvassa kuhertelemassa. On myös todella mustasukkainen poikani ajankäytöstä ja pojaltani onkin kadonnut lähes kaikki vanhat kaverit. Argh!
Tyttö kuitenkin näyttää tulleen perheeseemme pysyvmin, joten vinkit kehiin miten kehittää lähes 50-vuotiaan ja 17-vuotiaan naisen suhdetta siten, että kaikilla olisi kotoisampaa yhdessä kun meillä ei ole juuri mitään yhteistä?
Kommentit (219)
Asia ei kuulu sulle millään lailla!
Itselleen poika on kaverin ottanut, ei sulle.
Älä ala teeskentelemään!
Valitse taistelusi, sanotaan. Joko pidät kotisi säännöt entisellään tai hyväksyt tyttöystävän kyhnäämisen. Kahden vuoden tuntemisella uskaltaa jo sanoa, että osallistuu teidän kodin töihin, jos se on sun tahto. Itselläni täsmälleen sama tilanne ja olen alkanut kasvattamaan myös tätä tyttöystävää talon tavoille. Ja h6vin on mennyt, keskustellen ja pyytäen. Alkaa olla jo omatoimisuuttakin havaittavissa. Se on kasvattamista se.
Ei kenestäkään opi väkisin pitämään. Minä en osaa keskustella toisen miniäni kanssa, meillä ei ole yhteisiä kiinnostuksen kohteita, yhteisiä arvoja tai käytöstavatkaan ei kohtaa.
Poikasi tyttöystävä on nuori, ja jos he viettävät teillä paljon aikaa, yritä luoda toimiva yhteys.
Ei sinun tarvitse hänestä pitää. Riittää, että poikasi pitää. Itsellesi riittää, että hyväksyt.
Ota se linja, että teidän kotona on teidän säännöt. Puhu pojallesi.
Olet kiva äiti/anoppikokelas kun yrität! Minä kun aikanaan aloin viettää aikaa poikaystävän kotona, mm imuroin, laitoin riskejä, leikkasin nurmikkoa, leivoin ja tein ruokaa. Anopilta sain kiitokseksi haukut, ruoka ei ollut kuulemma heidän perheen makuun :0
Teillä syödään eläinperäisiä ruokia ja tyttö voi kotonaan pakkosyöttää pojalle soijaa ja kiinalaista tölkitettyä vehnägluteenia.
Onko poika siis 50? Aika hyvä tuuri ollut jos on saanut 17-vuotiaan.
Luulin ensin, että poika on 50 ja tyttö 17.
Vierailija kirjoitti:
Valitse taistelusi, sanotaan. Joko pidät kotisi säännöt entisellään tai hyväksyt tyttöystävän kyhnäämisen. Kahden vuoden tuntemisella uskaltaa jo sanoa, että osallistuu teidän kodin töihin, jos se on sun tahto. Itselläni täsmälleen sama tilanne ja olen alkanut kasvattamaan myös tätä tyttöystävää talon tavoille. Ja h6vin on mennyt, keskustellen ja pyytäen. Alkaa olla jo omatoimisuuttakin havaittavissa. Se on kasvattamista se.
Omituista jos pitää alkaa lasten seurustelukumppaneita kasvattamaan.
Tavallinen murkku. Voihan sitä suostutella kotitöihin jonkin kehumisen tai vaikka ruokaherkun avulla. Vasta ikä opettaa
tätönen 23
Sun pitäisi puhua sille pojallesi että teillä ei voi vain maata sohvalla tyttöystävän kanssa. Hänen vieraansahan se on, eli omaa poikaa tuossa pitäisi kasvattaa eikä vierasta ihmistä.
Varaudu ap ainakin siihen, että poika tulevaisuudessa joutuu elättämään tuon naisen
Jos hän ei tosiaan tee muuta kuin kynsiään laittaa, niin valitettavasti ei taida työssäkäyvää ihmistä hänestä tulla. Sitten vain teeskentelet mukavaa.
Tyypillistä murkkua. Jokainen meistä on ollut samanlaisia. Ikä opettaa ja taidat olla hieman mustasukkainen? Susta tulee semmoinen anoppi jota haukutaan täällä kun he saavat lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse taistelusi, sanotaan. Joko pidät kotisi säännöt entisellään tai hyväksyt tyttöystävän kyhnäämisen. Kahden vuoden tuntemisella uskaltaa jo sanoa, että osallistuu teidän kodin töihin, jos se on sun tahto. Itselläni täsmälleen sama tilanne ja olen alkanut kasvattamaan myös tätä tyttöystävää talon tavoille. Ja h6vin on mennyt, keskustellen ja pyytäen. Alkaa olla jo omatoimisuuttakin havaittavissa. Se on kasvattamista se.
Omituista jos pitää alkaa lasten seurustelukumppaneita kasvattamaan.
Oletko itse vanhempi, 17-vuotiaan vanhempi? Jos et, älä ota kantaa.
Tekeekö teillä muut vieraat kotitöitä?
Mikset lakkaa sekaantumasta poikasi asioihin?
Olet tyypillinen anoppi. Pojalla pitäisi olla aina äiti ykkösenä.
Riippuu siitä, kyläileekö tyttö teillä tyyliin muutamia tunteja kerrallaan, vai viettääkö kokonaisia viikonloppuja.
Lyhyissä kyläilyissä on todella outoa laittaa vierasta siivoamaan. Voit kuvitella miten itse reagoisit, jos menisit kahvittelemaan ystäväsi luokse ja heti tyrkättäisiin rättiä kouraan ja käskettäisiin pyyhkimään hyllyjä. Jos taas kyse on pidemmistä vierailuista joihin liittyy ruokahuoltoa jne, niin ymmärrän odotuksen että tyttö osallistuu.
Itse olin 18-vuotiaana ensimmäisen poikaystäväni kodissa todella ujo, hyvä kun uskalsin kävellä hänen huoneestaan talon läpi vessaan. Tuossa iässä kaikilla ei ole sosiaaliset taidot kovin hyvät ja olo voi olla hyvin epävarma. Tylyttäminen ja käskyttäminen johtaa vain siihen, että tyttö tuntee olonsa entistä epämukavammaksi ja vetäytyvämmäksi.
Miksi sen pitäisi tehdä kotitöitä teillä? Sehän on vieraana. Aika vanhanaikaista ajatella että kotityöt kuuluu kaikille naisille kaikissa olosuhteissa.
Pitäisin kotonani omat arvoni eli kaikki osallistuvat kotitöihin itsestään selvästi. Tunnelma positiivinen, jutustelu niitä miniäkokelaan mielenkiinnon kohteita.
Rajaisin kyllä aikaani hänen kanssaan.
Muuta et oikein voi tehdä- poikasi lienet kasvattanut niin,että kypsyttyään kykenee pääsemään eroon moisesta. Toivottavasti eivät tee lapsia.