Kerro Väinö Linnan romaanin "Tuntematon sotilas" LUKEMISEN perusteella läheisin henkilöhahmosi.

Sus oon. Aina hiljaa ja taustalla. Ja Kannakselt tietysti. 

Koskela on koko tarinan tylsin hahmo. Sankarin arkkityyppi. Aika monta sankaria täällä tuntuu olevan, vaikka epäilemättä tällaisia Koskeloita on kuitenkin tosi elämässä aika harvassa. 

Vierailija kirjoitti:

Koskela on koko tarinan tylsin hahmo. Sankarin arkkityyppi. Aika monta sankaria täällä tuntuu olevan, vaikka epäilemättä tällaisia Koskeloita on kuitenkin tosi elämässä aika harvassa. 

Taitavat lusmuilijat ja vain välttämättömän tekijät enemmistönä. Toisaalta, mistäpä sen tietäisi, jos tulisi tosi paikka?

Vanhala. Saan suunnatonta huvitusta siitä, miten vakavasti jotkut ottavat elämän ja suoltavat kaikenlaista jargonia.

Vierailija kirjoitti:

tykkään siitä konekiväärimies tyypistä, joka on samalla sellanen vasta-ajattelija vasemmistolainen"on sitä rautaa tollakin puolella"tyylisiä kommentteja. en muista nimeä. hauska sattuma on ,että mun sukulaiset tunsi sekä kirjailijan että rokan esikuvana olleen miehen, oikeassa elämässä. työnsä kautta.sukulaiseni olivat veteraaneja.ei ollut illuusioita sodasta tai suomen päättäjistä.

Lahtinen on nimi.

Valitettavasti en ole koskaan lukenut moista sontaa. Elokuvaakaan en ole koskaan kokonaisuudessaan katsonut. Aivan turha ja tarpeeton sota. Lähinnä halveksin kaikkia jotka siihen osallistuivat.

Muutamia kertoja olen kirjan yrittänyt lukea, mutta aina on herpaantunut mielenkiinto noin kymmenen sivun jälkeen. Ei ole päässyt muodostumaan läheistä henkilöhahmoa. Muutaman kerran olen elämäni aikana katsonut Laineen ohjaaman elokuvan. Mollbergin version yhdesti. Nykyisin ei kiinnosta katsoa kumpaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti en ole koskaan lukenut moista sontaa. Elokuvaakaan en ole koskaan kokonaisuudessaan katsonut. Aivan turha ja tarpeeton sota. Lähinnä halveksin kaikkia jotka siihen osallistuivat.

Mieluumminko nyt olisit Vovan joukoissa ylistämässä Ukrainan sotilaallista erikoisoperaatiota tai jossain kuihtumassa olevassa siperialaisessa kylässä istuskelisit ikuisessa pikkutuiterissa hampaattomana penkillä, polttelisit itse kasvattamaasi mahorkkaa ja söisit kaalisoppaa? Haaveensa kullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itselleni on aina kolahtaneet eniten Koskela ja Hietanen. Suomalaisia miehiä ja johtajia parhaimmillaan - johdetaan edestä, omalla esimerkillä ja omalla riskillä, ollaan tavallisen rivimiehen puolella. Riskihän myös realisoituu molempien kohdalla kirjan loppupuolella.

 

Hietanen ehkä, mutta kyllä Koskela oli johtajana täys lapanen, vaikka olikin rohkea sotilas. Olisikohan tosipaikan tullessa onnistunut? Miehet olisivat hiljalleen ottaneet itselleen enemmän ja enemmän vapauksia. Lammio kuvataan vittumaiseksi, mutta hänen ongelmansa oli ammattiupseerius, komppanianpäällikkyys ja sen mukana tulleet vaatimukset ja sääntöjen noudattaminen, mutta hän oli hyvä johtaja ja johti edestä. Toinen oli alun kapteeni Kaarna, joka tosin tapa

Jääkärikapteeni Toivo Kärnä ei koskaan ehtinyt täyttää 50-vuottaan. Ja 50 oli kapteenin eläkeikä.

*Kuka oli se Koskelan poika, jota Akseli ja Elina menivät noutamaan, ja kuka oli "se toinenkin"? Täällä pohjan tähden alla on jäänyt vieraammaksi, mutta samasta Vilhosta oli kyse kummassakin kirjassa.*

Pohjantähden kohtaus on talvisodasta ja pojat olivat Voitto ja Eero, Tuntemattoman sotilaan Koskelan veljiä. Tuntematon sotilas kertoo jatkosodasta.