Lue keskustelun säännöt.
Vuoroviikkoäidin kumppanina
08.12.2024 |
Tiesin kyllä, että lapset ovat naiselle elämän tärkeimmät ihmiset, mutta en arvannut, miten koville se minulla ottaa huomata, että olen naisen prioriteettilistalla aika kaukana kärjestä. Lapsiviikoilla en juuri koskaan näe naista ja yhteydenpitokin hoidetaan viestein. Kohta puoli vuotta tapailtu, mutta lapset eivät edes tiedä, että äidillään on miesystävä. Välillä tuntuu kuin olisi salasuhteessa. Silloin kun lapset ovat isällään, suhteemme tuntuu ihan hyvältä.
Onko muilla ollut vastaavanlaisia kokemuksia?
T. Kakkosviulun soittaja
Kommentit (171)
Ehkä ymmärtäisit jos sinulla olisi omia lapsia, tuskin silloinkaan. Hyvä ettei sinulla ole.
Mutta mieti omaa lapsuuttasi. Kaikki erovanhemmat eivät halua altistaa lapsiaan uusille, mahdollisesti vaihtuville kumppaneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.
Lakkaatko sinä olemasta äiti/isä vain siksi että sinulla on uusi panokumppani?
Mitä se haittaa jos kuitenkin tapaatte joka toinen viikko?
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.
Kyllä minä saan mitä haluan. Ainakin joka toinen viikko. Toisaalta on tässä se hyväkin puoli, sillä omaa aikaa on rìittävästi. Mietityttää vaan, että koska salailu lasten suuntaan loppuu. Kyseessä kuitenkin jo lukioikäiset teinit, eivätkä mitkään leikki-ikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.
Mikäs ongelma tuossa on? Vuoroviikoin voi olla jonkun toisen naisen kanssa. Voi näitä uusavuttomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ymmärtäisit jos sinulla olisi omia lapsia, tuskin silloinkaan. Hyvä ettei sinulla ole.
Mutta mieti omaa lapsuuttasi. Kaikki erovanhemmat eivät halua altistaa lapsiaan uusille, mahdollisesti vaihtuville kumppaneille.
On minulla lapsia. Kolme kappaletta, kaikki jo aikuisia ja maailmalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.
Kyllä minä saan mitä haluan. Ainakin joka toinen viikko. Toisaalta on tässä se hyväkin puoli, sillä omaa aikaa on rìittävästi. Mietityttää vaan, että koska salailu lasten suuntaan loppuu. Kyseessä kuitenkin jo lukioikäiset teinit, eivätkä mitkään leikki-ikäiset.
Mitä salailua se on? Äidillä on yksityiselämä eikä se kuulu lapsille. Tuskin teinit ovat kiinnostuneita siitä kenen kanssa mutsi nussii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LouLou kirjoitti:
Mitä se haittaa jos kuitenkin tapaatte joka toinen viikko?
Tuntuu vaan hassulta, että asia pitää salata lapsilta. Tai ehkä syynä onkin naisen ex ja lasten isä? Minä ainakin olen kertonut omille lapsilleni, missä mennään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.
Kyllä minä saan mitä haluan. Ainakin joka toinen viikko. Toisaalta on tässä se hyväkin puoli, sillä omaa aikaa on rìittävästi. Mietityttää vaan, että koska salailu lasten suuntaan loppuu. Kyseessä kuitenkin jo lukioikäiset teinit, eivätkä mitkään leikki-ikäiset.
Mitä salailua se on? Äidillä on yksityiselämä eikä se kuulu lapsille. Tuskin teinit ovat kiinnostuneita siitä kenen kanssa mutsi nussii.
Kuulostaahan tuo nyt vähän salailulta kun ei voi tavata kun vuoroviikoin. Ja kyllä teini-ikäiset aavistaa sen mitä tehdään vuoroviikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.
Mikäs ongelma tuossa on? Vuoroviikoin voi olla jonkun toisen naisen kanssa. Voi näitä uusavuttomia.
Just joo. Onneksi kaikki miehet eivät ole sikoja.
Ymmärrän, että tuntuu salailulta! Toisaalta puoli vuotta on monille aika, jonka jälkeen alkaa tietää haluaako sitoutua vai ei. Ehkä nainen haluaa katsoa varman päälle? Tai ei ole yhtä varma sinusta, kuin sinä hänestä?
Itselläni on useampi kaveri joka löytänyt eron jälkeen uuden miehen, ja nämä kyllä tulleet osaksi arkea nopeasti, muutettu yhteen/menty naimisiin jne. Vaikka lapset olleet pieniä. Kai ne on tunnistaneet ja tunteneet sen sitten, että tässä se nyt on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.
Lakkaatko sinä olemasta äiti/isä vain siksi että sinulla on uusi panokumppani?
Vaatiiko uusi parisuhde jollain vanhemmuudesta luopumista? Ei meillä ainakaan. Omat nuoret aikuiset lapseni ainakin ovat sanoneet olevansa tyytyväisiä, että iskällä on uusi rakas, eikä jäänyt yksin loppuelämäksi äidin kuoleman jälkeen.
Pääsin eroon toksisesta ja henkisesti lamauttavasta parisuhteesta mielenterveysongelmaisen alkoholistinaisen kanssa. Eniten olen pahoillani siitä, mitä lapset (nyt jo aikuisia) joutuivat kokemaan, kun en ollut riittävän vahva jättämään vaimoani ajoissa. Mutta eron jälkeen kynnys uuteen "perhe-elämään" on korkea. Ehkäpä ap:n naisellakin on kynnys korkealla? Ja mitä kauemmin erosta on, sen suurempi voi olla kynnys uuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ootte yhdessä keskustelleet tulevaisuudesta?
Luin otsikon nopeasti että "vuoroviikkoäidin kuminauhajumppa" ja avasin ketjun uteliaana, mutta ei tää ollutkaan mikään jumppaketju 😁
Miksi ap käyttää aikaansa tuollaiseen joka ei näytä sopivan hänelle? Ei parisuhteiden eteen pidä tehdä mitään työtä. Kaikki pitää soljua juuri niinkuin haluaa itse ja kaiken pitää olla hattaraa sateenkaaren takana, sanovat ainakin jotkut. 😃
Saattaiskohan asiaan saada selkeyttä jos tekis niinkuin aikuiset tekee ja keskustelis kumppanin kanssa, että minkälainen näkemys hänellä on lapsille kertomisesta?
Vierailija kirjoitti:
Saattaiskohan asiaan saada selkeyttä jos tekis niinkuin aikuiset tekee ja keskustelis kumppanin kanssa, että minkälainen näkemys hänellä on lapsille kertomisesta?
Miksi parisuhteessa pitäisi puhua rehellisesti toiselle omista tunteistaan ja tarpeistaan? Kyllä kumppanin pitää tietää sanomattakin.
Aijjaa. Me ollaan seurusteltu kohta kaksi vuotta, eikä mun lapset tiedä asiasta. Ovat kyllä kerran tavanneet miehen ohimennen.
Minulle on ollut aina selvää, että heppoisin perustein en lasten elämään uutta mies tuo. Nykyistä miestä ennen minulla oli 5 eri tapailukumppania, suhteet kesti parista kuukaudesta reilu puoleen vuoteen. Suoraan sanottuna kokisin olevani maailman p*skin äiti, jos olisin ne kaikki ukot vuorotellen tänne lasten vaivoiksi raahannut.
Nykyisen mieheni olisin ehkä jo valmis esittelemään lapsille, mutta siitä puuttuu vielä se miehen oma VAHVA aloitteellisuus. Hän ei ole oma-aloitteisesti esittänyt, että haluaa tutustua lapsiin ja on valmis elämään ainakin osittain lasten arjessa tulevaisuudessa. Minä en ala väkisin tuputtamaan uusperhe-elämää kenellekkään, siihen pitää olla oma halu ja etenkin silloin, jos vastapeluri on itse lapseton (niinkuin mieheni on) tai hänen lapset on jo lentänyt pesästä. Se vaatii meinaan paljon alkaa olla toisen ihmisen lasten elämässä läsnä.
Minulle sopii hyvin myös nykyinen järjestely, jossa nähdään vain mun lapsivapailla. Kyllä me ollaan yhteenmuutosta puhuttu sit, kun ollaan vaan kaksin ja mun lapset aikuisia. Omatkin lapset jo teini-ikäisiä, niin eihän kyse edes ole mistään monista vuosista enää. Ehkä olen enemmän jopa helpottunut ajatuksesta, ettei tarvi omien teinien ja uuden miehen arkieloa alkaa sovitella yhteen. Enkä minä enää kaipaa apuakaan lapsiviikoille, kun lapset on isoja ja olen jo niin tottunut olemaan yh.
äiti36v
Miksi olet tuollaisen kanssa jos et saa sellaista mitä haluaisit? Kannattaa valita viisaammin.