IS:n juttu, ihmiset katuvat LASTEN HANKINTAA, varakkaasen työhön opiskelua intohimo ammatin sijaan, työelämän oravanpyörää yms. MITÄ SINÄ KADUT?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.

Jep. Olisin itse luultavasti todella onneton äitinä ja jäisin katkeraksi, kun en saanut elää omannäköistä elämääni vaan vuodet vierisivät päiväkotiin ja neuvolaan kuskaamisessa, koulun myyjäisissä, lastenkekkereissä, lapsen harrastuksissa ja teini-ikäisen riitelyssä. Siksi lapset jää hankkimatta, en halua olla se stressaava ja hoitamattomasta ahdistuksesta ja masennuksesta kärsivä äiti lapselle kuten omani oli.

En kadu mitään. Minulla on neljä lasta, enkä kadu heistä yhtäkään.

Täytyy kyllä sanoa totuuden nimessä, että onpa täällä paljon päästään vinksahtaneita äitejä, kun katuvat lapsiaan. Suorastaan hirveää. Hävetkää.

On vain yksi asia mitä ihminen katuu kuollessaan, jos jotain katuu. Se on rakkaudettomuus. Silloin ihminen tajuaa, että vain rakkaudella oli/on väliä, ei yhtikäs millään muulla. Itsekäs rakkaudeton ihminen on silloin suuressa sielun hädässä.

Vierailija kirjoitti:

En kadu mitään. Minulla on neljä lasta, enkä kadu heistä yhtäkään.

Täytyy kyllä sanoa totuuden nimessä, että onpa täällä paljon päästään vinksahtaneita äitejä, kun katuvat lapsiaan. Suorastaan hirveää. Hävetkää.

Mitali tulee postissa. Kuvitteletko oikeasti, että tuo kommenttisi auttaa ketään? Sinun kaltaisesi ihmisten vuoksi tällaista keskustelua pitäisi käydä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.

Se vanhemmuus itsessään ei ole ongelma, vaan se että se nyky-yhteiskunnassa sen lieveilmiöt tekee siitä tosi vaativaa. Jos eläisimme esim kasarin todellisuudessa jossa ihmiset auttaa toisiaan, palkalla elää, nainen voi ehkä jäädä kotiinkin, ja lapset voi leikkiä keskenään pihalla, niin suuri osa porukasta selviäisi ihan ok. Nyt on wilmat, vasut, lasut, päiväkoti kriisissä, jengejå liikkeellä ym. vanhemmilla päänvaivaa.

Kadun muutamaa huonoa valintaa, mutta ei liity noihin lueteltuihin mitenkään. En voi kertoa tähän, kun tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Sellainen joka on painostettu ja huijattu äitiyteen? Harvoin tuodaan esille miten se rajoittaa elämää ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sanotaan vaan että joo joo, kyllä voi yhdistää uran ja äitiyden, mutta todellisuudessa saa vain korillisen pascaa. Moni nainen on tuomittu köyhyyteen eläkeläisenäkin sen takia että hankki aikoinaan lapsia ja yhteiskunta luonnollisesti kiittää siitä rankaisemalla.

Turha katua mitään. Nämä jotka katuvat suuripalkkaista ei unelma- ammattia olisivat toisessa todellisuudessa niitä, jotka valittavat pientä palkkaa ja ettei tullut tavoiteltua korkeammalle.

Vierailija kirjoitti:

Lasten hankintaa kadun. Meitä naisia on ikiajat painostettu yhteiskunnan taholta siihen, että naisen tehtävä.. no suoraan sanoen naisen pitäisi olla synnytyskone, joka hoivaa lapsia ja kerrottu, että se on maailman upein tunne, että äiti. Monelle ei todellakaan ole..

Tiivistit täysin omatkin ajatukseni.

En kadu mitään. Olen aina ymmärtänyt, että vastuu onnellisuudesta on minulla itselläni. En ole naimisissa, mutta minulla on rakastava ja hyvä parisuhde. Minulla ei ole lapsia, koska en niitä halua. Minulla ei ole omistusasuntoa, mutta minulla on rakas koti. Minulla ei ole suurta palkkaa, mutta täysin riittävä toimeentulo työssä jota jopa vähän rakastan. Opiskelin itselleni sopivaa alaa.

Eli olen toiminut sen mukaan mitä itse olen halunnut ja hyvin on mennyt, myös elämän haastavissa paikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Lapsia hankitaan silkasta itsekkyydestä tyydyttämään niitä omia narsistisia tarpeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Sellainen joka on painostettu ja huijattu äitiyteen? Harvoin tuodaan esille miten se rajoittaa elämää ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Sanotaan vaan että joo joo, kyllä voi yhdistää uran ja äitiyden, mutta todellisuudessa saa vain korillisen pascaa. Moni nainen on tuomittu köyhyyteen eläkeläisenäkin sen takia että hankki aikoinaan lapsia ja yhteiskunta luonnollisesti kiittää siitä rankaisemalla.

Really? Aikuiset ihmiset on jotain lapsen tasolle typistettyjä viattomia uhreja kun heille ei ole KERROTTU , että lapsi rajoittaa sitä elämää?🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.

Tää. Siks meillä on niin paljon nykään pahoinvoivia jälkeläisiä ja heidän jälkeläisiä kun aikana jolloin naiset olivat orjia ja ehkäisyä ei ollut niin siinä ei paljoa naisella ollut vapautta valita hakuaako äidiksi ja se kyllä näkyy jäljessä.

Melko lyhytnäköinen kommentti. Kyllä se on aika tuore ilmiö, että valitaan lapset/lapsettomuus. Ei se ole ennen viimeistä 50-60 vuotta ollut valinta, vaan lapsia on tullut. Ja jotenkin tuossa kommentissa sanotaan, että nykyään on sen takia pahoinvoivia jälkeläisiä, kun edellisillä sukupolvilla ei ole ollut valintaa. Ei sitä valintaa ole vuosisatoihin ollut ja silti voidaan pahoin nimenomaan nykyaikana. Kyllä esim sodan traumoilla on isompi vaikutus.

Ja nykyään ihmisillä huonompi kyky hyväksyä elämä sellaisenaan. Kuvitellaan, että kaikkeen pystyy vaikuttamaan ja kaiken pitää mennä niinkuin itse haluaa. Oma halu ja itsekkyys nousseet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Lapsia hankitaan silkasta itsekkyydestä tyydyttämään niitä omia narsistisia tarpeita.

Yksikään vanhempi tuskin ajattelee, että hankinpa nyt lapsen yhteisön jäseneksi. Lapsi on oman egon jatke, jonka avulla voi päteä. Kukaan ei ole niin saatanallisen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.

Tää. Siks meillä on niin paljon nykään pahoinvoivia jälkeläisiä ja heidän jälkeläisiä kun aikana jolloin naiset olivat orjia ja ehkäisyä ei ollut niin siinä ei paljoa naisella ollut vapautta valita hakuaako äidiksi ja se kyllä näkyy jäljessä.

Melko lyhytnäköinen kommentti. Kyllä se on aika tuore ilmiö, että valitaan lapset/lapsettomuus. Ei se ole ennen viimeistä 50-60 vuotta ollut valinta, vaan lapsia on tullut. Ja jotenkin tuossa kommentissa sanotaan, että nykyään on sen takia pahoinvoivia jälkeläisiä, kun edellisillä sukupolvilla ei ole ollut valintaa. Ei sitä valintaa ole vuosisatoihin ollut ja silti voidaan pahoin nimenomaan nykyaikana. Kyllä esim sodan traumoilla on isompi vaikutus.

Ja nykyään ihmisillä huonompi kyky hyväksyä elämä sellaisenaan. Kuvitellaan, että kaikkeen pystyy vaikuttamaan ja kaiken pitää mennä niinkuin itse haluaa. Oma halu ja itsekkyys nousseet.

Elämme harhassa, että mielenterveysongelmien määrä on kasvanut. Siitä ei ole pienintäkään todistetta. Voimme kyllä päästä tutkimaan ennen eläneiden ihmisten kroppaa, mutta emme sitä, mitä mielessä liikkui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?

Millainen nainen on noin itsekäs?

Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.

Tää. Siks meillä on niin paljon nykään pahoinvoivia jälkeläisiä ja heidän jälkeläisiä kun aikana jolloin naiset olivat orjia ja ehkäisyä ei ollut niin siinä ei paljoa naisella ollut vapautta valita hakuaako äidiksi ja se kyllä näkyy jäljessä.

Melko lyhytnäköinen kommentti. Kyllä se on aika tuore ilmiö, että valitaan lapset/lapsettomuus. Ei se ole ennen viimeistä 50-60 vuotta ollut valinta, vaan lapsia on tullut. Ja jotenkin tuossa kommentissa sanotaan, että nykyään on sen takia pahoinvoivia jälkeläisiä, kun edellisillä sukupolvilla ei ole ollut valintaa. Ei sitä valintaa ole vuosisatoihin ollut ja silti voidaan pahoin nimenomaan nykyaikana. Kyllä esim sodan traumoilla on isompi vaikutus.

Ja nykyään ihmisillä huonompi kyky hyväksyä elämä sellaisenaan. Kuvitellaan, että kaikkeen pystyy vaikuttamaan ja kaiken pitää mennä niinkuin itse haluaa. Oma halu ja itsekkyys nousseet.

Kansakuntamme suurimman epätasa-arvon, sota-aikojen jäljet näkyy edelleen. Naiset menettivät sodissaan miehiään ja poikiaan ja unohdettiin ne ketkä sitä sotaa kävivät. Meitä vaivaa sekä perheellinen ja yhteiskunnallisen isättömyys. Naisilla on noussut se itsenäisyys päähän ja heistä on tullut itsekkäitä. Ei sitä saa nykyään sanoa ääneen, että pienet lapset tarvitsevat äitejään. Se on naisen arvoa alentavaa ja naisvihamielistä.

Enpä kyllä ihmettele yhtään, että katuvat lasten hankintaa, kun miettii millaisia nykykakarat on. Toki kasvatus on vaikuttanut asiaan, eli periaatteessa vanhempien oma vika millainen lapsesta on kasvanut.

Tulee mieleen kun näkee huonosti käyttäytyviä, kaikkialla rääkyviä lapsia, että vanhemmat katuvat lasten hankintaa niin paljon, että haluavat muiden ympärillä olijoidenkin kärsivän päätöksestään.

Varmaan sitä, että olen elämässäni miettinyt ihan liikaa mitä muut ajattelevat. Ihan lapsesta asti. Todella monen asian yhteydessä on tullut jatkoajatus, että en kehtaa/uskalla ym. Kun kuitenkin joku sanoo jotain. Tämä on estänyt tekemästä paljon asioita elämässä, kuten esim. osallistumasta kykyjenetsintäkilpailuihin ja edistää musiikkiharrastuksiani ammatiksi asti. Kuulostaa haihattelulta, mutta olisin aidosti voinut olla hyvä esiintyvä artisti, koska olen musikaalinen ja esiintymiskykyinen. Kuitenkin myös koulukiusattu ja ylianalyyttinen luonne. Nyt lähes nelikymppisenä osaan jo paremmin toimia ja tsempata itseäni, ettei ole mitään väliä mitä muut ajattelevat. Mutta monta asiaa jää elämässä tekemättä sen vuoksi, että nuorempana en osannut.

En ole koskaan edes harkinnut lasten hankkimista, en edes 4-vuotiaana, kun muut kantelivat vauvanukkeja.

Enkä alistunut ympäristön paineeseen, tehdä kuten muut, eli mennä naimisiin ja tehdä lapsia.

Tämä elämäntyyli ei ole tehnyt minua onnelliseksi, mutta se ei ole ainakaan tehnyt minua onnettomaksi. Tiedän, että mikään mikä vie vapauden ei sovi minulle, paitsi tietysti pakollinen työnteko.

Kannattaa jo nuorena miettiä tekeekö asioita koska haluaa, vai koska kaikki muutkin tekevät.

Vierailija kirjoitti:

On vain yksi asia mitä ihminen katuu kuollessaan, jos jotain katuu. Se on rakkaudettomuus. Silloin ihminen tajuaa, että vain rakkaudella oli/on väliä, ei yhtikäs millään muulla. Itsekäs rakkaudeton ihminen on silloin suuressa sielun hädässä.

Se, että on ihmisiä elämässä, omat vanhemmat, puoliso, lapset ei tarkoita että olet rakastettu. Moni meistä on vain siedetty lähipiirin toimesta, osa jopa huokaisee helpotuksesta kun meistä aika jättää. Osa miettii vain mitä hyötyä meistä saisi irti.  Voit olla koko elämäsi ihmisten ympäröivä joista yksikään ei odota muuta kuin sitä, että kuolet jotta saisivat mahdollista hyötyä kuolemastasi.