IS:n juttu, ihmiset katuvat LASTEN HANKINTAA, varakkaasen työhön opiskelua intohimo ammatin sijaan, työelämän oravanpyörää yms. MITÄ SINÄ KADUT?
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009694635.html
Mitä sinä kadut?
Saa toki artikkeliakin kommentoida.
Kommentit (127)
Sitä kadun että lapsena pidin itseni hengissä, enkä antanut toisen vanhempani vain ottaa hengiltä minua. Olisin säästynyt tältä elämältä raskaine traumoinen.
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea uskoa tuon jutun Lauran kertomusta, että mies oli muka elämänsä rakkaus ja silti petti sitä ja jätti tekstiviestillä. Silloin kun itse olen ollut rakastunut, ei kyllä mieleen mahdu sillä lailla ketään muuta eikä tee mielikään, saati että haluaisi rakasta tuolla lailla satuttaa. Se mieshän meni eteenpäin ja uusiin naimisiin, niin Lauraa alkoi varmaan siksi kaduttaa, mutta ei tuommoinen käytös rakkautta ole, kaukana siitä.
Rakkaus on tunne siinä missä himokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Aika iso osa jos nyt ollaan rehellisiä kerrankin. Rakastan lapsiani, mutta jos kaiken saisi miettiä uusiksi niin en alkaisi hommaan koska minulla ei ole mitään edellytyksiä olla äiti, eikä kiinnostakaan. En ollut ikinä edes leikkinyt nukeilla kun on niin saakelin tylsiä. Olisi pitänyt tajuta siitä.
Samaa mieltä. On hyvä, että tästä tabusta puhutaan avoimesti. Yhteiskunta luo ihanteen äitiyden ja vanhemmuuden upeudesta jo pienestä pitäen ja monelle selkenee totuus, kun lapset on jo hankittu.
Edelliset sukupolvet ovat laittavat vahingon kiertämään tietoisesti, että joku maksaisi heidän eläkkeet (Suomen järjestelmähän toimii niin, että ns. eläkekassa ei ole läheskään riittävä eläkkeiden maksuun niin veronmaksajat maksavat eläkkeet).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.
Tää. Siks meillä on niin paljon nykään pahoinvoivia jälkeläisiä ja heidän jälkeläisiä kun aikana jolloin naiset olivat orjia ja ehkäisyä ei ollut niin siinä ei paljoa naisella ollut vapautta valita hakuaako äidiksi ja se kyllä näkyy jäljessä.
Ja niiden näiden sukupolvien katkerat naiset tuputti äitiyttä tyttärilleen ihan vain siksi koska halusivat niidenkin kärsivän yhtä paljon kuin hekin.
Hyvin tiivistetty yllä.
Lasten hankintaa kadun. Meitä naisia on ikiajat painostettu yhteiskunnan taholta siihen, että naisen tehtävä.. no suoraan sanoen naisen pitäisi olla synnytyskone, joka hoivaa lapsia ja kerrottu, että se on maailman upein tunne, että äiti. Monelle ei todellakaan ole..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Feminismi on demagogiaa, perhe vastainen poliittinen liike joka rohkaisee naisia jättämään miehensä, tappamaan_lapsena ja alkamaan lesboiksi.
Ei lesboiksi "aleta" sitä joko ollaan lesboja tai biseksuaaleja tai sitten ei. Onhan näitäkin heteronaisia jotka ovat pettyneet miehiin ja ruvenneet elinikäiseen selibaattiin sensijaan että "alkaisivat lesboiksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Aika iso osa jos nyt ollaan rehellisiä kerrankin. Rakastan lapsiani, mutta jos kaiken saisi miettiä uusiksi niin en alkaisi hommaan koska minulla ei ole mitään edellytyksiä olla äiti, eikä kiinnostakaan. En ollut ikinä edes leikkinyt nukeilla kun on niin saakelin tylsiä. Olisi pitänyt tajuta siitä.
Sama täällä. Itse synnyin 80-luvulla maanviljelijäperheeseen pieneen kuntaan. Saamani malli perheestä ja sukupuolirooleista oli todella kapea, suorastaan vanhanaikainen. Vanhempani olivat hyvin autoritaarisia enkä koskaan ole kokenut, että he olisivat minua rakastaneet tai edes toivoneet mitään hyvää. Menin sitten naimisiin käytännössä ensimmäisen vastaantulijan kanssa, koska kuvittelin, että niin pitää tehdä. Lapset tein, koska niin odotettiin. En toisaalta kadu mitään, vaan toimin sen mukaan kuin minulle on opetettu. Lasten puolesta olen pahoillani, sillä he ansaitsisivat paremman äidin. Toivon, että he joskus ymmärtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.
Siksipä kannattaakin ajatella itse eikä alistua painostukseen.
Suurin osa ihmisten katumista asioista johtuu jonkinlaisesta painostuksesta. Sellaista se on kun on ihminen, aina ei pysty tekemään järkevää ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.
Syntyvyyshän on ollut alimmillaan aikoihin. Joten moni jää nykyään vapaaehtoisesti lapsettomaksi.
Vanhemmuudessa on hyvät ja huonot puolensa, mutta koskaan en ole katunut oikeasti. Kyllä vanhemmuus kuitenkin antaa niin paljon enemmän kuin ottaa. Se ainainen huoli lapsen pärjäämisestä on kuitenkin aina läsnä.
Mitä se vanhemmuus antaa? Ihan konkreettisia esimerkkejä nyt.
En kadu mitään. Ei ole lapsia ja koen intohimoa hyväpalkkaiseen työhöni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Millaisella ihmisellä on sydäntä pakottaa oma lapsi kärsimään ja kuolemaan? Vaatii niin suurta itsekkyyttä että en vaan pystyisi.
Ennen hedelmöitystä ei ole mitään omaa lasta, jota pakotettaisiin yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun on vaikea uskoa tuon jutun Lauran kertomusta, että mies oli muka elämänsä rakkaus ja silti petti sitä ja jätti tekstiviestillä. Silloin kun itse olen ollut rakastunut, ei kyllä mieleen mahdu sillä lailla ketään muuta eikä tee mielikään, saati että haluaisi rakasta tuolla lailla satuttaa. Se mieshän meni eteenpäin ja uusiin naimisiin, niin Lauraa alkoi varmaan siksi kaduttaa, mutta ei tuommoinen käytös rakkautta ole, kaukana siitä.
Rakkaus on tunne siinä missä himokin.
Ihastuminen on tunne siinä missä himokin, mutta että joku on "elämänsä rakkaus". Se on jo vähän enemmän kuin nopeasti ohimenevä tunnetila. Ainakin minusta rakkaus on vähän painavampi asia, mutta voihan olla, että Laura tarkoitti nimenomaan jotain muuta kuin semmoista rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Sori vaan, mutta noin tapahtuu, kun yhteiskunta tyrkyttää lasten hankkimista kaikille. Kaikista ihmisistä EI OLE vanhemmiksi. Se on vaan fakta.
Syntyvyyshän on ollut alimmillaan aikoihin. Joten moni jää nykyään vapaaehtoisesti lapsettomaksi.
Vanhemmuudessa on hyvät ja huonot puolensa, mutta koskaan en ole katunut oikeasti. Kyllä vanhemmuus kuitenkin antaa niin paljon enemmän kuin ottaa. Se ainainen huoli lapsen pärjäämisestä on kuitenkin aina läsnä.
Mitä se vanhemmuus antaa? Ihan konkreettisia esimerkkejä nyt.
Kokemuksen äitiydestä se naiselle antaa. Onko tarpeeksi konkreettista?
Olisi pitänyt antaa yhden ihmissuhteen päättyä jo 20 vuotta aiemmin. Turhaa murhetta ja kitkaa ja painolastia kertyi, ja päättyi se lopulta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä juuri luin. Moni lapsen äiti katuu, että hankki lapset sen sijaan, että olisi elänyt vapaana. Millainen äiti voi noin ajatella?
Millainen nainen on noin itsekäs?
Olet saletisti boomeri. Ketkään muut eivät vedä itsekkyyskorttia esiin heti, kun puhe tulee elämisestä ilman lapsia.
Sitä, että opiskelin rahakkaaseen ammattiin sen sijaan, että olisin opiskellut intohimo ammattiini. Raha ja kapitalismi on yliarvostettua tavottelua. Työhön kuluu kuitenkin niin paljon elämästä aikaa, että mieluiten sitä kaikista mukavinta intohimo olisi toteuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Je ne regrette rien...
Ei yllätys.
On monia muitakin asioita joille pitäisi saada yhteiskunnan hyväksyntä ja puhua enemmän.
kuten ristiriita sukukypsyydessä ja avioliitto iässä.