Eivätkö ihmiset oikeasti asuntokaupoilla tajunneet, että myyntihinta ja velaton hinta eivät välttämättä ole sama asia?

Vierailija kirjoitti:

Linkatussa jutussa viitataan aiempaan juttuun, johon kiinnitin huomiota jo sen ilmestyessä. Sinkkuna elävä haastateltu oli ostanut yli 400 000 euron asunnon 3 000 - 4 500 euron kuukausituloilla. Edellisen asunnon myynnistä hän oli saanut tuloja niin, että uuteen asuntoon oli velkaa 270 000 e. Minun on täysin mahdoton ymmärtää, miten tuon kokoisilla tuloilla voi mitenkään kuvitella pystyvänsä maksamaan noin suurta lainaa. Ymmärrän, että Helsingissä asunnot ovat kalliita, mutta jos rahat eivät riitä kaksioon, ostetaan yksiö tai asutaan vuokralla. En uskaltaisi ikinä ottaa tuollaista riskiä, mutta ehkäpä pääkaupunkiseudulla asuessa hämärtyy käsitys siitä, millaiset asumiskulut ovat normaalit. Viime vuosien holtiton asuntolainojen myöntäminen johtanee samaan kuin valuuttalainat 1980-luvun lopussa.

Minun ymmärtääkseni linkatun jutun sinkku ei ollut mitenkään ymmärtämätön, vaan hän otti tietoisen riskin. Jos korot olisivat pysyneet nollan tietämissä, hän olisi maksanut 270 000 euron yhtiölainasta (25 vuoden laina-aika) rahoitusvastiketta 900-1000 €/kk. Siihen hänellä olisi ollut palkallaan hyvin varaa.

Tämä sinkku ajatteli, että hän ostaa unelma-asuntonsa riskillä. Jos riski korkojen noususta toteutuu ja rahoitusvastike pomppaa kaksinkertaiseksi (kuten on käymässä), hän voi aina myydä asuntonsa. Mutta hän ei osannut ennakoida sitä, että asuntojen hinnat tulisivat laskemaan myös näin hyvällä paikalla uusissa asunnoissa.

Tää on tätä herrojen elkeet tarttuvat renkiin ilmiötä kuten monessa muussakin asiassa, eli miten voisi olettaa, että osattaisiin heti käyttää rahaa / velkaa, jos sitä ei ole koskaan oikeasti ollut - eli tuntuu tämänkin keskustelun perusteella monella olevan hukassa ihan peruskäsitteet ja pankkimaailman lainalaisuudet.

Niistä ensimmäinen on se, että pankki ei ole ikinä mikään hyväntekijä, vaikka palvelulaitoksia (ainakin joskus) ovatkin.

Toinen on se, että, mitä monimutkaisemmaksi ( tai houkuttelevammaksi) rahoitus yms. järjestelyt tehdään ( kuten näissä po. osta asunto, maksa tontista erikseen; lyhennä myöhemmin -tyyppisissä kuvioissa on tehty ) on mukana aina enemmän ns. välikäsiä (järjestelijöitä), jotka kaikki haluavat jonkin osan siitä rahasta, jonka AINOA lähde lopulta olet SINÄ palkansaaja (tai tuensaaja, jossain tapauksissa), eli asunnon ostanut ihminen perheineen. Aina nuo kustannukset hinnoitellaan johonkin. Ilmaisia lounaita ei ole.

Mutta, koska jokaisen ihmisen perhe-, tulo- ja taloustilanne on tilanne on aina yksilöllinen,

voi sellainen, mikä ei sovi toiselle, ollakin toimiva tai tilapäinen ratkaisu toiselle. Riskitasot noiden välillä voivat sitten vaihdella suurestikin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.

Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.

Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???

Piti etsiä esimerkiksi saman rakennusfirman joku asunto

https://rakennusteho.fi/kohde/madetojanaukio-iii-oulu/asunto/d155-kerro…

"Myyntihinta: 63 900 €

Velaton hinta: 159 800 €

Rahoitus

Rahoitusmalli: RS

Hoitovastikearvio: 124,50 €/kk

Yhtiölainaosuus: 95 900 €

Rahoitusvastikearvio:  *169,74 €

* Rahoitusvastikearvio:

Koron osuus, rahoitusvastike tulee nousemaan, kun lyhennykset alkavat.

Vastikearviot ovat taloussuunnitelman laatimishetken mukaisia arvioita, vastikkeet tulevat tarkistettavaksi valmistumisen jälkeisessä yhtiökokouksessa."

------------------

Jos tällä tasolla siis esitetään asiaa myynti-ilmoituksessa, voi joku mennä lankaan.

Minusta tuo on erittäin selkeästi ilmaistu, joten miten tuo olisi pitänyt kertoa?

En nyt sanoisi että on selkeästi kerrottu, vaan hieman rivien välistä vihjattu.. Oikea tapa olisi ilmoittaa arvio myös tulevasta vastikkeesta tyyliin kahden vuoden jälkeen rahoitusvastike on arviolta 1400e/kk ja kokonaisvastike 1524,50e/kk, mikäli korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Näin muut rakennusliikkeet tekevät.

Voihan sen kk-lyhennyksen verran alkaa maksaa etukäteen vaikka omalle aputilille ja alkaa lyhentää velkaa heti kun mahdollista. Ei tarvitse odottaa kahta-kolmea vuotta.

Kyllä, sijoittajan kannattaa pitää yhtiölaina ja ihan itse kyseisessä asunnossa asuvan kannattaa mielestäni maksaa yhtiölaina pois. Tämä oma mielipide. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.

Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.

Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???

 

Piti etsiä esimerkiksi saman rakennusfirman joku asunto

https:

Älkää asettako liian vaikeita ja korkeita vaatimuksia sateenkaariaikauden setan kouluagitaattoreiden ja muiden wokevalistajien manipulaation alaisuudessa 'sivistyksensä' saaneille uusille kansakunnan toivoille.

Mun typerä kaveri makseli 2 vuotta pelkkiä korkoja sen kämpästä. Ei mitään järkeä ja nyt kun korot pomppas, niin onkin vaikeeta elää. 2 vuodessa ois lyhentänyt kämppäänsä sen about 15.000€, niin näkyis nyt niissä maksettavissa koroissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne rahoituslainan ehdot on joskus myynti-ilmoituksissa kirjoitettu todella hämäävästi. Kerrankin katselin yhtä asuntoa, ja mietin, että se voisi olla ihan hyvä ostos, kun rahoitusvastike oli kohtuullinen. Sitten kun tarkemmin luin pikkupränttiä, niin sielläpä sitten mainittiinkin (ei siinä rahoitusvastike-kohdassa, vaan ihan muualla), että rahoitusvastike nousee kahden vuoden asumisen jälkeen. Ja se nousu oli todella huima.

Siinä ilmoituksessa oikeasti oli rahoitusvastike-kohdassa pelkästään se kahden ensimmäisen vuoden (matalampi) rahoitusvastike, se lopullinen rahoitusvastike piti ilmoituksesta etsiä ihan erikseen.

Mutta jos asuntokauppoihin asti päätyy, niin kai nämä asiat on käyty viimeistään myyntitilaisuudessa läpi???

 

No tuo selittää jonkin verran. Kun on sitä ihmetellyt näitä juttuja Hesarissa, joissa ihmiset ovat ällistyneet kun sitä

Itse seurannut uteliaana jo joitain vuosia näitä uudisrakennusten myynti-ilmoituksien rahoituskuvioita, kun kaupunkiin rakennettiin enemmän keskustan tuntumaan kalliita kiinteistöjä kuin keskituloisilla olisi niihin varaa muuttaa.

Silti aika sokeasti ihmiset ostaa ymmärtämättä tai paneutumatta itselle vieraaseen asiaan, jos tietämättä parin vuoden päästä tuollainen yllätys tulee.

Eihän tietysti kaikki voi tietää kaikkea, mutta olisi hyvä selvittää ennen nimensä kauppakirjaan laittamista, että mistä on vastuussa.

Tässä on myös sellainen mukava piirre, että jos joltain osakkaalta jää yhtiölaina maksamatta, niin MUUT OSAKKAAT joutuvat maksamaan senkin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös sellainen mukava piirre, että jos joltain osakkaalta jää yhtiölaina maksamatta, niin MUUT OSAKKAAT joutuvat maksamaan senkin.

Ja tällöin osake otetaan asunto-yhtiön hallintaan ja laitetaan vuokralle ja vuokralainen maksaa yhtiölainan vuokrassa.

Olin etsimässä uutta sijoitusasuntoa, olen kokenut asunnonostaja ja ollut useita omistusasuntoja vuosikymmenten kuluessa. Meinasin haksahtaa tällaiseen huiman kalliiseen uudistuotantoasuntoon. Sitä myi ilmiselvä huijarivälittäjä, missään kohtaa ilmoitusta ei kerrottu sitä, että rahoitusvastike olisi nousemassa myöhemmin. Luin läpi kaikki pikkuprintitkin. Ennoksi en ostanut, mutta joku muu senkin kai osti. Eli voi olla, että jotkut epärehelliset myyjät eivät kerro asunnon kuluista niin kuin pitäisi, haluavat vaan saada ne myytyä keinolla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös sellainen mukava piirre, että jos joltain osakkaalta jää yhtiölaina maksamatta, niin MUUT OSAKKAAT joutuvat maksamaan senkin.

Ja tällöin osake otetaan asunto-yhtiön hallintaan ja laitetaan vuokralle ja vuokralainen maksaa yhtiölainan vuokrassa.

Vuokra-asunnoista on Suomessa iso ylitarjonta.

Eikä sitä asuntoa niin vain haltuun oteta etenkään, jos siitä on vielä myös pankkilainaa. 

Lol, teinit on niin tyhmiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös sellainen mukava piirre, että jos joltain osakkaalta jää yhtiölaina maksamatta, niin MUUT OSAKKAAT joutuvat maksamaan senkin.

Ja tällöin osake otetaan asunto-yhtiön hallintaan ja laitetaan vuokralle ja vuokralainen maksaa yhtiölainan vuokrassa.

 

 

Vuokra-asunnoista on Suomessa iso ylitarjonta.

Eikä sitä asuntoa niin vain haltuun oteta etenkään, jos siitä on vielä myös pankkilainaa. 

Riippuu täysin paikkakunnasta ja jos monta uutta taloa valmistuu samaan aikaan

Ihmisen ymmärtämisen rajat tulevat nopeasti vastaan.

Idioluutio.

Vierailija kirjoitti:

Linkatussa jutussa viitataan aiempaan juttuun, johon kiinnitin huomiota jo sen ilmestyessä. Sinkkuna elävä haastateltu oli ostanut yli 400 000 euron asunnon 3 000 - 4 500 euron kuukausituloilla. Edellisen asunnon myynnistä hän oli saanut tuloja niin, että uuteen asuntoon oli velkaa 270 000 e. Minun on täysin mahdoton ymmärtää, miten tuon kokoisilla tuloilla voi mitenkään kuvitella pystyvänsä maksamaan noin suurta lainaa. Ymmärrän, että Helsingissä asunnot ovat kalliita, mutta jos rahat eivät riitä kaksioon, ostetaan yksiö tai asutaan vuokralla. En uskaltaisi ikinä ottaa tuollaista riskiä, mutta ehkäpä pääkaupunkiseudulla asuessa hämärtyy käsitys siitä, millaiset asumiskulut ovat normaalit. Viime vuosien holtiton asuntolainojen myöntäminen johtanee samaan kuin valuuttalainat 1980-luvun lopussa.

Asia on ihan juuri näin. Samanlaisia havaintoja tehnyt. Halpa velkaraha sai ihmiset luulemaan, että satojen tuhansien asuntolaina on vain tahroja paperilla.

Vierailija kirjoitti:

Mä ostin myös uudisasunnon, 2019, 20 muutin.

Myin vanhan asunnon ja maksoin summan suoraan tililtä.

Taloyhtiön velkaa piti alkaa lyhentämään viime vuonna ja maksoin ostohetkellä myös tontin.

Pankkivirkailija ehdotti maksan vuokratontin ja sijoitan summan. Sanoin ei kiitos.

Otin oman lainan loppuun ja aloin lyhentämään sitä heti. Pyysin 5 pankista tarjouksen ja jokaisesta ehdotettiin samaa, sijoitan rahat ja nautin lyhennysvapaista. Lainaa on vielä 12 v jäljellä ja kiinteä korko on 2.02%.

Olisin ihan keltaisessa nesteessä, jos olisin tehnyt niin, miten pankki neuvoi.

Sijoitusneuvoja aina 1/2 v soittaa ja oon sanonut teidän neuvot ovat olleet tosi huonot, laitan kaiken ylimääräisen lyhennykseen

Niin, no.

Mikäli sijoitusneuvojat olisivat erinomaisia, heillä olisi varmaankin oma sijoitusfirma hillittömällä salkulla.

Eikö se ole luonnollista odottaa, että heikkenevät oppimistulokset ja helpottuva peruskoulu näkyvät vähitellen myös arkielämässä?

Vuokralla asuvat tottuneet siihen että joku muu maksaa kaiken. Tuossa tapauksessa varmaan ajatelleet että taloyhtiön hoitaa velan ja itse maksavat vain hoitovastikkeen.